Kokemuksia kasvatusmetodista, jossa lapselle ei sanota EI, vaan kielletään muulla tavalla!!??

toimitaan, mies saa tehdä mitä lystää ja lapsi ei. Auttaako napakka ei kun ukkonne lähtee baariin, vai perusteletteko miksi nyt ei sopis mennä?

Eli kielto ensin ja sitten lapselle selostetaan miksi juuri tämä on kiellettyä ja monesti ehdotan jotain muuta tapaa asian ratkaisemiseksi.

Eikö ollenkaan tunnu oudolta, että nämä ein karttajat ovat niin sanottuja vapaita kasvattajia, jotka määrittelevät koko ajan lapselleen täsmällisesti sen mitä saa tehdä.



Meillä ainakin lapsille annetaan mahdollisuus kokeilla ja kehitellä itse vaihtoehtoisia toimintamalleja ja sitten kielletään jos menee väärään suuntaan. Eihän lapsi opi ajattelemaan itse ja kantamaan vastuuta aikuisena valinnoistaan jos on aina sanottu vain että tee näin. Niin niitä kasvaa yhteiskunnan elätettäviä, jotka odottavat että joku virallinen auktoriteetti tulee sanomaan, että mitä pitää tehdä. Oma aloitteisesti ollaan tyytyväisesti työttömänä....



Hallelujaa Ben Furman ja muksuoppi.....

" ei" ei ole sanana mikään paha. Mutta kaikki kiellot on ehdottomasti perusteltava, käytti sitten mitä ilmaisua tahansa.



Mun mielestä ainakin on tärkeää, että lapsi oppii sen, mitä se " ei" tarkoittaa jotta voi itsekin käyttää sitä. Mun mielestä on ihan oleellista, että lapsi voi sen kanssa itse asettaa omia rajojaan, koska se ei ole pelkästään hänen elämäänsä rajoittava sana, vaan ennen kaikkea sana jolla hän voi itse kieltäytyä jostain, asettaa sen oman turvavälinsä (ei saa koskea, ei saa lyödä, en halua tehdä tätä).





Kielto on sitä paitsi kielto, sanoi sen millä kiertoilmaisulla tahansa. Oleellista on se, että asia perustellaan, eikä vain kuitata " et mene koska minä niin sanon" -lauseella ilman että asiasta puhutaan sen enempää.

Vierailija:

Meillä ainakin lapsille annetaan mahdollisuus kokeilla ja kehitellä itse vaihtoehtoisia toimintamalleja ja sitten kielletään jos menee väärään suuntaan. Eihän lapsi opi ajattelemaan itse ja kantamaan vastuuta aikuisena valinnoistaan jos on aina sanottu vain että tee näin.

(sanokaapa tuo ilman eitä.)

Oi aikoja oi tapoja.....

Kyllä tuli paineita kun keksi näitä lätäköiden kiertämisiä kaiket päivät. Ja kun kielsin ja kiljui EI:tä olin huono äiti. Onneksi uudet tuulet puhalsivat ja joku viisas keksi että tarvitaan oliko se 10 Ei ja 1 kyllä tai jotain vastaavaa.



Ihan kunnon kansalainen tytöstä on tullut, ja minusta hirveä selittäjä.

Kaksi siellä palstailevaa käytyttää tuon tyylistä metodia, ja ovat todennee sen hyväksi. Toisella on kaksi lasta ja toisella neljä + odottaa viidettä.

Ei siinä paljon raiskatuksi joutuessaan jouda keksiä raiskaajalle vaihtoehtoista toimintaa...

20v kuluttuakaan ole kuullut moisesta sanasta. Voi tietysti olla, että koulussa nykyään käsitellään kaikki asiat binääriluvuin, vähän tähän suuntaan 0=tyhjä joukko 1=" yksi"



Oliko Suomi mukana 30-vuotisessa sodassa? Jos sotilaita oli mukana, vastaa " 1" . Jos et tiedä ainuttakaan sotilasta, vastaa " 0" .

Että kyllä sen jo huomasi, jos olisi epäonnistunut kasvatuksessa. Toisella on pienet lapset, mutta hyvin tuntuu toimivan sielläkin. t. molemmilla palstoilla vieraileva.

siis miksi ei-sana pistetään pannaan? Käytän luonnostani myös kiertäviä ilmauksia, kierräthän lätäkön, käyttäydytään kaupassa kiltisti, pysähdythän ennen tietä... mikä helvetti on ihmisiin mennyt, jos monipuolinen kieli on jo lapsenkasvatusoppi!!!!!!!!!!!!!



Ja joku tuolla kertoi kuinka heidän lapsensa on saaneet tehdä sitä ja tätä vaikka kuinka pieninä.. Niin on meilläkin, valvonta ja ei-sanan käyttäminen taitaa kuitenkin olla pikkasen eri asia... Ei kaikkea tarvitse kieltää, jos itse vahtii vieressä, tämä vaatii vanhemmilta viitseliäisyyttä kuluttaa aikaansa lasta vahtien. Ei sitä, että sama tekeminen kielletään eri sanalla....



Ja eiköhän näistä vapaan kasvatuksen lapsista ole jo tarpeeksi esimerkkejä...

ja toimii mielestäni hyvin. Ja totta kai ei-sanaakin käytetään ja usein ihan tietoisesti otan jonkun asian jossa nimenomaan kiellän. Pettymyksiäkin on pakko oppia sietämään. Mutta onhan siinä paljon järkeä, että sen sijaan että karjuisi naama punaisena " ei ei" ja " älä" tarjoaa lapselle hyväksytyn toimintamallin. Jos lapsi venkoilee syöttötuolissa, sanon istu. Ja lapsi oppi nopeasti istumaan. Nykyään jos lapsi yrittää joskus nousta seisomaan, hän kohottaa vaan vähän kroppaa ja sanoo itse itselleen istu :)! Ikinä ei lapselle tartte huutaa mistään.

ein sitten sanoo, se menee kerralla perille, eikä yleensä tartte ruveta edes korottamaan ääntään.

Vierailija:

Ja eiköhän näistä vapaan kasvatuksen lapsista ole jo tarpeeksi esimerkkejä...

On tilanteita, jossa karu ei-sana hyväksi, esim. kun lapsi kurkottaa kuumaa hellaa kohti tai käy toisen lapsen päälle. Todennäköisesti päiväkodissa tai viimeistään koulussa lapsi joutuu autoritäärisen kurin kohteeksi edes jossain määrin, joten on hyvä jos lapsi tottelee aikuista ilman että aina tarvitsee selitellä pitkät litaniat.

itse viljelen ihan liikaa ei:tä ja älä:ä. Se ei tehoa ollenkaan. Paremmin tehoaa esim. se, että laulaa: " Voisitkoos siinää puukeaa haalaariin päällee..." jne. Lapsi (3v) jää kuuntelemaan ja lähtee leikkiin mukaan. Se metodi, mikä ei toimi on: " Ei saa kiusata siskoa! Älä kiepu siellä rappusissa!"



Jos ´kuvittelee itsensä lapsen asemaan, voi vaan ihmetellä. Ajetelkaa, jos saisit ympäristöltä vain negatiivista palautetta. Tekisit mitä mieleen juolahtaa ja aina yhtäkkiä joku ääni yläilmoista huutaisi: " Ei!" Olo olisi kuin sähköaidan sisällä poukkoilevalla varsalla.

Itse uskon, että jykevästi sanottu EI on aina välillä noin 100 kertaa tehokkaampi kuin selittely. Toki monesti asian voi ilmaista myös muuten, mutta kuitenkin on tilanteita joissa se ei on selkeästi paikallaan!

lapsi tarvitsee selkeät kiellot ja käskyt