Kokemuksia kasvatusmetodista, jossa lapselle ei sanota EI, vaan kielletään muulla tavalla!!??

tuota ei saa nyt tehdä ja sitten antaa joku muu vaihtoehto.Kokonaan en kyllä eitä poisjättäisi.

Kyse on siitä jos jatkuvasti hoet lapselle PELKKÄÄ eitä ilman selittämättä miksi niin lapsi ei välttämättä halua enää uskoa ei-sanaa.



Lapsi repii kukkaa -ei saa repiä (mutta et kerro miksi)

Lapsi hyppii sohvalla -ei saa hyppiä sohvalla (mutta et kerro miksi)

jne jne jne



Kyseisessä metodissa autetaan lasta sekä aikuista eri tavalla kommunikoiden selviämään kyseisistä tilanteista.



Itseltäni pääsee myös sana ei aina kun lapsi tekee jotain tuhmaa, mutta pyrin aina myös selventämään lapselle MIKSI näin ei saa tehdä.

Suurin osa kiellettävistä asioista on myös sellaisia, että niiden kiellolla ei ole mitään suurta tai moraalista merkitystä, vaan ovat aikaan sidottuja tai vain vanhemman mielentilasta/viitseliäisyydestä kiinni. Silloin sillä kieltämisellä ei ole mitään itsenäistä merkitystä, vaan riittää ihan hyvin, että lapsi tekee jotain muuta. Ei siis tarvitse kieltää vesilätäkköön kävelemistä, vaan voi yhtä hyvin neuvoa lasta kiertämään sen ja selittää, että nyt jalassa olevat kengät eivät kestä vettä.



Hyöty tässä asiassa tulee minun kokemukseni mukaan siitä, että tulee samalla perusteltua automaattisesti paremmin ja toisaalta ei sana tavallaan säästyy. Sillä säilyy suurempi painoarvo, kun lapsi ei joudu kuulemaan sitä sataa kertaa päivässä kaikkien pikkujuttujen kohdalla.