Erotessa vanhemmat vaihtavat kotia, lapsi ei reissaa

Buahahahahaa, varmaan. Ihana provo.. Mies yhä uskoo että tuo on joku kokeilu?

Entä kun mies tajuaa että ero on todellisuutta? Sitten jättää maksamatta vuorollaan?

Mahtaa olla teillä hyvät tulot.

Mut hei: maailma kiittää tuollasesta toiminnasta. Tirsk

En pystyisi tuohon. Oma koti on kullan kallis.

Tuollainen järjestely oli yhdellä kuopiolaisperheellä, kertoivat systeemistä lehtijutussa. Harmi kun nyt en muista missä lehdessä se oli, muistaako joku? Olisko ollut Perhe-lehti, tai Apu, about vuosi sitten. Miehellä oli uusi naisystävä, joku nuori itämaalainen nainen. jäi mieleen kun se järjestely oli niin erikoinen, ja se että mies oli löytänyt uuden ja paljon nuoremman kumppanin jostain itämailta. Kertoivat siinä että järjestely toimii hyvin, mutta sitten jos saavat nuorikon kanssa yhteisen vauvan, niin on pakko asettua yhteen asuntoon. Miehen lapset olivat siis jo vähän isompia, joten heille pysyvä koti oli varmaan hyvä asia.

Itse en varmaan tuollaiseen ryhtyisi, ellei olisi useampi, isompi lapsi... Hienoa että siinä aikuiset ovat aidosti halunneet lapsen parasta, (ellei avioliitto ollut enää korjattavissa). Vaatii varmasti paljon vanhemmilta, mutta jos välit exään on hyvät, niin voi toimiakin.

Minä olen ollut yli kaksi vuotta tässä suhteessa onneton. En koko aikaa tai jatkuvasti, mutta se on ollut koko ajan taustalla. Vuosi sitten aloin asiaa miehelle puhua, kävimme terapiassakin (joka vahvisti mun ajatusta erosta, toisin kuin mies toivoi, ehdotti terapiaa että pystyisimme sopimaan hiertävät asiat) mutta ei tämä ole sellaista elämää mitä haluan loppuelämäni elää.

Kyllä lapsikin vaistoaa että jotain on meneillään. En enää jaksa "uhrautua" lapsen puolesta, haluan pois tästä suhteesta.

Palkat on ihan ok, ei tämä meitä mihinkään perikatoon vie.

ap

Tuo toimii lasten kannalta loistavasti. Aikuisille se on raskasta (mutta mun mielestä saa oollakin.

Ei ole kovin yleistä, mutta on joillakin käytössä ja on ollut toimiva systeemi. Mutta miten toimii siinä vaiheessa, kun toinen teistä tai molemmat löytävät uuden kumppanin? Ehkä hän ei haluakaan vaihdella asuntoa ex-puolison kanssa joka viikko.

Lapselle hyvä systeemi, kun hänen ei tarvitse muuttaa edestakaisin.

Onko kenelläkään omakohtaista kokemusta? Ap ja miehensä varmaankin ovat kaikki nämä skenaariot jo käyneet läpi.

Itsellä ei ole kokemusta tuollaisesta, mutta uskon että jos välit exään ovat hyvät niin melkein mikä vaan järjestely on toimiva. Sehän se yleensä on ratkaisevin tekijä, että miten hyvin exän kanssa tulee toimeen. Toivottavasti välinne pysyvät jatkossakin hyvänä.

Ilman muuta lapsen kannalta ainakin aluksi tuollainen järjestely on hyvä. Ja muutaman vuoden päästä (kannattaa tosiaan odottaa ennenkuin aloittaa uuden suhteen.) tilannetta voi arvioida uudestaan ja varsinkin jos kuvioihin tulee jommallekummalle tai molemmille uusi suhde. Tässä vaiheessa viikko-viikko systeemiä kannattaa jatkaa sitten omissa kodeissa ja edelleenkin jos vanhempien välit ovat hyvät, niin mitään ongelmia tuskin syntyy. Lapsesta on varmasti vaan kivaa muuttaa, kun saa peräti kaksi uutta huonetta (sekä äidin että isän luona) sisustettavaksi ym. Yleensä tuomitsijat ovat niitä, joilla ei ole mitään kokemusta itsellä tai sitten on tulehtuneet välit exään ja lasta käytetään pelinappulana ym.

Ei onnistu. Sanomista tulee raha-asioista ja asioiden hoitamisesta. Tosi tarkka tilinpito pitää olla, kuka maksaa vessapaperit ja pesuaineet mihinkin kämppään, eikä ruokaakaan voi aina tasan viikoksi ostaa, aina siitä jää jotain voita tai ruokaöljyä yli oman tarpeen, miten ne jaetaan? Toisen viikolla ei tarvitse ostaa mitään muuta kuin ruokaa ja toisen viikolla aina täydentää kaapit?

Entä kulutus, jos siellä käy uusia mies- tai naisystäviä tai kavereita? Siivoaminen, laskujen maksu, kuka ne maksaa, miten ne jaetaan? Pyykin pesu, saako jättää pyykkejä roikkumaan toisen riesaksi pikkukotiin, kuka pesee lapsen pyykit, kumman vuorolla käydään lääkärissä, koulun tilaisuuksissa? Kotien sisustus, kumman huoli, kumman päätös, kuka maksaa?

Joudutte tekemään valtavat listat ja sopimukset kaikista asioista. Teillä ei kummallakaan ole omaa kotia. Oletko valmis siihen että miehesi penkoo tavaroitasi yhteisissä asunnoissanne tai tuo sinne uusia naisia tutkimaan? Teillä on molemmilla avaimet ja toinen voi tulla pälähtää paikalle koska vain? Osoitteet, mikä on virallinen osoite sinulla, mikä miehellä? Kenen nimellä yhteiset laskut?

Todellakin liian monimutkaista käytännössä.

Eräs tuttuni tekee eksänsä kanssa noin. Heillä se toimii vaikka toinen alkanut jo seurustelemaan. Heillä on selkeät säännöt toisillensa ja ehkä tärkeimpiä ovat

-Siivotaan aina ennen vaihtopäivää (vaihdetaan lakanat jen)

-aikuisilla on vaatekaapit,hygienia tarvikkeet jne molemmissa kodeissa, toisen tavaroita ei kaivella

-molemmilla on avaimet molempiin koteihin mutta kummallakaan ei ole asiaa sinne kotiin missä ei sillä hetkellä ole

Myös tämä toisen seurustelu kumppani on ok asian kanssa.

30 vielä jatkaa. 

Ne ruuat, mitä jää viikolta jää sinne kotiin. Jos toinen on ostanut "pikkukotiin" vaikka viiniä toinen ei koske niihin, muuten kaikki ovat yhteistä. Sisustus jutuista sovitaan yhdessä, kaupassa molemmat käyvät tahoillaan, lapsen vaatteet/lääkärit/harrastukset hoitaa se kenen viikolle ne sattuvat tulemaan. 

Jos vaikka kengät menevät rikki toisen viikolla toinen ostaa ne. Sitten kaikki kuitit otetaan talteen ja n. kerran kahdessa kuukaudessa aikuiset pitävät "talouspalaverin" jossa katsovat kaikki menot (sähköt,yhtiövastikkeet,isot lapsen ostokset,harrastusmaksut jne).

Olen kysellyt tosi paljon tutultani heidän käytännöistään koska vähän erikoisempi ratkaisu.

Tietysti aikuisten sukulaiset ja kaverit saavat käydä kylässä molemmissa asunnoissa.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 15:03"]

Heillä on selkeät säännöt toisillensa ja ehkä tärkeimpiä ovat

-Siivotaan aina ennen vaihtopäivää (vaihdetaan lakanat jen)

-aikuisilla on vaatekaapit,hygienia tarvikkeet jne molemmissa kodeissa, toisen tavaroita ei kaivella

-molemmilla on avaimet molempiin koteihin mutta kummallakaan ei ole asiaa sinne kotiin missä ei sillä hetkellä ole

[/quote]

Paperilla voi toimia mutta käytännössä ei. Vaihdetaan lakanat - jätetäänkö ne likaiset toisen pestäviksi? Epäilen että tulee sanomista siitä että "aina täällä on likapyykkikori täyttä kun tulen". Ei pengota toisen tavaroita - mistä sen tiedät? Pitäisi olla lukittavat kaapit, ja onko se sitten kivaa omassa kodissa. Ei tulla avaimilla sisään ilman lupaa - sama juttu, mitäpä jos toinen vain tulee. Voihan sitä sääntöjä olla mutta pitemmän päälle ne ei toimi. Jos sanomista on ollut koko ajan jo avioliiton aikana, luuletko että se yhtäkkiä loppuu ja aletaan kiltisti noudattaa sääntöjä? Voin kuvitella jonkun reiskan nätisti mankeloimassa lakanoita että eevalla on mukava tulla puhtaaseen kotiin. Joo joo, varmaan tapahtuu jos ei ennenkään tapahtunut.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 15:09"]

30 vielä jatkaa. 

Ne ruuat, mitä jää viikolta jää sinne kotiin. Jos toinen on ostanut "pikkukotiin" vaikka viiniä toinen ei koske niihin, muuten kaikki ovat yhteistä. Sisustus jutuista sovitaan yhdessä, kaupassa molemmat käyvät tahoillaan, lapsen vaatteet/lääkärit/harrastukset hoitaa se kenen viikolle ne sattuvat tulemaan. 

Jos vaikka kengät menevät rikki toisen viikolla toinen ostaa ne. Sitten kaikki kuitit otetaan talteen ja n. kerran kahdessa kuukaudessa aikuiset pitävät "talouspalaverin" jossa katsovat kaikki menot (sähköt,yhtiövastikkeet,isot lapsen ostokset,harrastusmaksut jne).

Olen kysellyt tosi paljon tutultani heidän käytännöistään koska vähän erikoisempi ratkaisu.

Tietysti aikuisten sukulaiset ja kaverit saavat käydä kylässä molemmissa asunnoissa.

[/quote]

Mitä jos ne lapset lääkärit sun muut aina "sattuvat" tulemaan sen saman henkilön viikolle? Mitä jos se toinen kuluttaa niitä yhteisiä vessapapereita 4 x enemmän kuin se toinen? Mitä jos se toinen ei koskaan huomaa niitä rikkinäisiä kenkiä ennen toisen viikkoa?

Jos näissä kotihommissa on ollut ongelmia jo ennenkin, ne eivät varmasti ala toimia tuollaisessa kahden kodin järjestelmässä.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 13:06"]

Ollaan eroamassa miehen kanssa ja kumpikaan ei halua etävanhemmaksi, ja olemme alustavasti sopineet viikko ja viikko systeemistä. Mietimme sellaista vaihtoehtoa että vuokrattaisiin joku pieni yksiö läheltä nykyistä kotiamme ja oltaisiin vuorotelleen viikko ja viikko kotona lapsen kanssa, toinen sillä aikaa siellä yksiössä.

Onko kenelläkään kokemusta tälläisestä ratkaisusta? Me ajattelemme asian niin että koska lapsi ei ole syyllinen eroon, ei hänen pidä joutua sen vuoksi reissaamaan kahden kodin väliä. Aikuiset ovat eroon päätyneet joten aikuiset kärsiköön sen pienen epämukavuuden joka kahden kodin välillä reissaamisesta tulee.

Välit on ihan ok, eroon ei liity kolmansia osapuolia. Lapsi on 4 vuotias.

Kokemuksia?

[/quote]

Kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Te ainakin ajattelette ensisijaisesti lastanne ja miten hänen elämänsä jatkuisi mahdollisimman vakaana. Hieno homma :) Tekisipä moni muu samanlaisen ratkaisun erotilanteessa.

23, muistan tuon lehtijutun. Mies oli mennyt jo naimisiinkin tämän uuden kumppaninsa kanssa ja todellakin siinä mietittiin miten sitten jatkossa, jos saavat yhteisen lapsen.

Olen nuori aikuinen ja vanhempani kokeilivat tällaista systeemiä, mutta ei se näyttänyt toimivan. Olin vanhempieni erotessa noin 10 vuotias ja minusta oli levotonta, kun aina jompi kumpi vanhemmista oli tulossa tai menossa. Sitten isäni löysi todella mukavan uuden naisystävän ja äitini yritti kampittaa tätä suhdetta parhaansa mukaan. Äitiä otti päähän, kun pidin tästä naisesta todella paljon. Eihän hän oma äiti ollut, mutta ihana ihminen. Niinpä sitten isä lopettikin tämän vuoroasumisen ja muutti tämän naisystävänsä kanssa yhteen. Äidistä tuli sitten lähivanhempani, kun ei yksin pystynyt maksamaan vuokraa ja yhtiövastiketta sekä asuntolainaa siitä pikkukämpästä.

Isäni avioitui tämän naisystävänsä kanssa ja aloin viettämään aikaani siellä yhä enemmän. Lopulta muutin pois äitini luota isän luokse, koska heillä oli tilaa minulle, enkä kestänyt äitini katkeruutta. Äiti ei koskaan löytänyt uutta kumppania ja hänen elämänsä päättyi joitakin vuosia sitten oman käden kautta. Äidin mielenterveys oli horjunut jo todella pahasti.

Olen puhunut tästä joskus isän kanssa ja olemme päätyneet siihen, ettei hän olisi voinut toimia toisin. Pidän isäni vaimoa varaäitinäni ja välimme ovat läheiset, jopa läheisemmät, kuin koskaan omaan äitiini.

Miksei samalla vaivalla voi asua samassa talossa, mutta nukkua eri huoneissa?

Ei se lapselle ole paljoa sen helpompaa, toinen vanhempi silti katoaa aina viikoksi eikä vanhempia näe enää yhdessä. Se on raskainta siinä erossa lapselle, ikävä toista/ja molempia vanhempia kohtaan. 

En usko, että ne suhteen ongelmat katoaa tuolla tavalla. Mies tuskin siivoaa niin hyvin kuin ex haluaisi silloinkaan.. raha-asioista joudutaan tappelemaan edelleen, ehkä myös ruoka-asioista ja mistähän muusta arkisesta.

Jotenkin aina sieppaa nää erot. "kasvattiin erilleen, välit ok".

Mitä ootte kokeilleet suhteen parantamiseksi? Ihan käsi sydämellä.

Ja jotenkin sekin että, erotaan mutta ajatellaan että voi vielä palata yhteenkin. Miksi ihmeessä sekoittaa lapsen päätä vielä entisestään kun itse ei osaa päättää?

Hienoa, että ajattelette lasten parasta ap. Kyllä minä samalla vaivalla jäisin yhteen asumaan. Jos kerran kolmansia ei ole ja olette ok väleissä, tekisin omat makuuhuoneet ja vapaan suhteen, mutta lapsella olisi silti molemmat vanhemmat, ainakin muutamaksi vuodeksi.

Kannattaa miettiä vielä.... ei se elämä uusioperheissäkään tule välttämättä olemaan sen auvoisempaa, harvalla nekään toimii. Jos teillä on ongelmia nykyisessä suhteessanne niin uusioperheissä sitten astuu kuviin täysin uudenlaiset ja erilaiset ongelmat. Työni puolesta olen näitä niin paljon seurannut sekä sukulaisten touhuja. Onnistuneita juttujakin toki löytyy.

Uusioperheissä asumiskuviot vaikenee...sinun voi olla hankala löytää uutta miestä...uusi miehesi ei tule toimeen lapsesi kanssa..itse et pidä uuden miehesi lapsesta...exät tuottaa ongelmia..lapsenne eivät pidä toisistaan...tai miehesi löytää uuden naisen joka inhoaa sinun lastasi ja käyttäytyy huonosti tätä kohtaan..yms yms näitä ongelmia on tämä  AV-PALSTA täynnä ja muut vastaavat foorumit!! Kannattaa tehdä kaikkensa oman suhteen pelastamiseksi jos teillä kerran ei sen suurempaa ongelmaa ole (tarkoitan tällä väkivaltaa, pettämistä, alkoholiriippuvuutta tms) Se erilleen kasvaminen tapahtuuu yhtä lailla sun seuraavassa suhteessasikin kun arki iskee pahemman kerran kasvoille. Pikkulapsivuosina käy MONELLE näin..sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä lopullista eroa. Sitten kun saat uuden nyxäsi kanssa lapsen niin sama erilleen kasvaminen tapahtuu hänenkin kanssaan jos suhdetta EI HOIDA!!

Itse en voisi ikinä alkaa suhteeseen miehen kanssa jolla olisi tällainen asumisjärjestely...että asuisi exänsä kanssa samassa kämpässä ja jakaisivat kämppää vuoroviikoin. Jotenkin todella rasittavan kuuloista touhua ja harvalla onnistuisi. Sitten riideltäisiin rahasta ja siivouksista ja yhteenmuutto olisi hankalaa ja ärsyttäisi sen exän romut ja sotkut siellä kämpässä. Täytyy sanoa että olen kyllä onnellinen että oma tilanne on sellainen ettei tarvitse näihin rasittaviin uusioperhejuttuihin sekaantua, ENÄÄ!!