Mitä lapsen elättäminen maksaa oikeasti? (ov)

Mutta kaikki riippuu siitä, ostatko käytettynä vai uutena.



Minäkin annan pois kaikki vanhat vaatteet, en niitä edes myy. Eli jos solmit näitä tuttavuuksia, niin väitän, että ennen kouluunmenoa ei kulu paljoa mitään. Äitiyspakkauksen tavaroilla pärjää ekan vuoden. Ja vaatteet maksavat kirppiksellä 20 sentistä muutamaan euroon. Lapsi syökin niin vähän.



Nyt vasta, kun lapsi on mennyt kouluun, alkaa tuntumaan rahakukkarossa. Hän haluaa harrastaa jne. Minä olen siis sitä mieltä, että ennen kouluunmenoa lapsen vaatimaa rahaa ei edes huomaa.

Ei tähän voi vastata.



Riippuu niin sinusta ja miehestäsi. Ostatteko käytettyä vai uutta? Kestoa vai kertakäyttöä.



Tartteeko saada vaunut, kuomurattaat, kantoliinat.. Vai riittääkö vaan joku?



Imetys halventaa, samaten jos käyttää kestovaippoja. Lisää säästöä tulee jos kestovaippoja käyttää useampi lapsi.



Lääkärissä käyminen on kallista jos käy yksityisellä mutta meillä vakuutus maksaa kaiken yli 200 menevän vuoden aikana. Eli kolme kertaa lääkärissä tuo ilmasen lääkärin.



Hoitomaksu on iso raha. Meillä kahden hoitorahaan menee rapeat 400.



Harrastukset maksaa. Vauvauinnista saakka saa tehdä ratkasuja mitä tehdään.



Meillä on haaveissa ainakin 4 lasta ja tulevat kesälomat jännittää: päivä Särkänniemessä tai muualla ei ole ihan ilmasta lystiä.



Mutta lapsi tuo mukanaan paitti pienen tuen myös elämään niin paljon rakkautta ja syvyyttä ettei sitä voi millään mitata.

Ja voin kertoa, että rahaa kuluu;-) Valitettavasti en kyllä nyt ehdi esittää ihan oikeita laskelmia.



Eli mieti myös sitä, mikä on tilanteenne reilun 10 vuoden kuluttua.



Mutta muista myös se, että kun saa maailmaan lapsen, tutustuu myös siihen ihmiseen, jota maailmassa rakastaa kaikkein eniten.

Sitä menee ja paljon - alle kouluikäinen ei hirveästi kuluta mutta sitten rahaa meneekin. Tosin kun lapset on isompia on asuntovelat jo maksettu pois eli kukkaro löystyy siltä osin.



Meillä kolme lasta ja molemmat vanhemmat ollaan töissä ja palkka yli keskitason, mutta ei olla ns. kovatuloisia. Asutaan ok-talossa eli ei halvimman kaavan mukaan. Ostan lapsille vaatteet ja harrastusvälineet uutena ja myyn pienet pois huuto.netissä.



Rahaa palaa, mutta sitä vartenhan töitä tehdään että on millä ostella !! Ja lapset maksavat siinä missä meidän vanhempienkin elämä.



Me ajatellaan niin että eletään päivä kerrallaan niin, että on hiukan säästöjä pahan päivän varalle, luottokortteja ja kulutusluottoja ei käytetä ja joka tilistä täytyy jäädä pari sataa säästöön kuukaudessa.



Ja hyvin toimii! Yhden kuukauden aikana ei voi ostaa koko perheelle uusia gore tex- kenkiä, mutta voi niitä ostaa eri kausina ja jaksotella menoja.



Eli älä mieti rahaa. Jos mietit, kannattaa jättää lapset tekemättä ja mällätä omaan napaan eurot. Mutta onko se sinulle riittävän laadukasta elämää henkisesti?

ei kannata.



Todellinen halu on niin vahva, että lapsen hankinta ei jää siitä kiinni maksaako elättäminen 100 vai 500€ kuussa.

Laskelmien mukaan lapset maksavat noin 500 euroa kuussa. Itse käytän omissa perheen taloutta miettiessä laskelmissani kuitenkin 400 euroa ja sitten se 100 euroa on ikään kuin asumisesta, autosta yms. niitä osia, mitä tarvitaan, mutta joita ei voi irrottaa erilliseksi osaksi lapselle.



Tämä 500 euroa on sitten keskivertoydinperheen lapseen kuluttama määrä, ei mikään minun keksimä luku. Yksinhuoltajaperheissä menee lapseen 440 euroa kuussa. Näistä laskelmista lähtee myös elatusmaksujen määritelmät. Eli siellä yleensä lasketaan että 440 euroa miinus lapsilisä 100 euroa ja loput 340 euroa jaetaan sitten vanhemmille tulojen suhteessa. Mikäli lapsella on kalliita harrastuksia tai pitkäkestoisempia sairauksia, niin summa voi toki olla suurempikin. Oman lapseni kulutusta olen seurannut 0-vuotiaasta lähtien ja kyllä ne kulut ovat olleet ihan juoksevissa kuluissakin sitä 550 euron luokkaa, kun yksistään hoitomaksut oli 200, vaatteet, kengät, fillarit, lelut yms. 170 euroa kuussa, kauneus ja terveys (parturit ja lääkärit) 40 euroa kuussa, vakuutukset 10 euroa kuussa (alussa enemmän, sittemmin vähemmän), ruoka noin 130 euroa kuussa.



Tosi monet, jotka pitävät lapsen kuluja pienenä eivät ole yleensä pitäneet kirjaa niistä menoista. Meillä ehkä on tavallista enemmän kuluja noihin vaatteisiin yms. kun ostan aina pojalle vaatteet sekä kotiin että isän luo ja sama juttu fillareissa, mutta toisaalta sitten fillareita ja luistimia yms. on ostettua osin käytettynäkin.

Kyllähän vauvaankin saa halutessaan kulumaan vaikka mitä, mutta vauvan ja pienen lapsen kanssa pärjää halutessaan myös halvalla kun ei hanki kaikkea, ostaa kirpparilta ja tarjouksista, tekee itse jne.



Mutta sitten kun lapsi kasvaa niin pitää ottaa huomioon myöskin se, että lapsi haluaa ja tarvitsee myös itse eikä kaikkea välttämättä halua tehdä halvimman mukaan. Harrastukset maksavat, jotkut toki enemmän ja jotkut vähemmän mutta kuinka halukas olet rajoittamaan lapsen harrastuksia rahan vuoksi? Ja entäs kun kavereilla on uudet polkupyörät, luistimet, sukset, laskettelusukset, rullaluistimet, rullalaudat,... ja tietysti kypärät ja vaatetus joka lajiin ja nämä pitää kasvamisen vuoksi hankkia lähes joka vuosi uudet niin kuinka paljon haluat asettaa lapsesi siihen tilanteeseen että hän ei näitä tavaroita saa tai hänen pitää kerrasta toiseen tyytyä kirpparilta hankittuun? Tai ihan yksinkertaisesti kaikenlaisia leluja ja vaatteita, trampoliini pihalle tai vaikka retkiä ja matkoja vapaa-ajalla. Lapset saattavat haluta tai sinä ehkä haluaisit viedä heidät Puuhamaahan, Muumimaailmaan ja Lintsille, joskus jopa lappiin laskettelemaan tai Disney Worldiin.



Lasten tarvikkeet ja matkustelu alkavat aika nuorena olla jo melkein yhtä kallista kuin aikuistenkin. Lapset myös tarvitsevat tilaa, ehkä oman huoneenkin. Mietipä kertovasi kulusi kahdella tai kolmella yhtä aikaa kun haluaisit vähentää työntekoasi ollaksesi lasten kanssa enemmän...



Jos ei mitään pysty lapselleen tarjoamaan niin elämä voi olla aika tuskaa vaikkei lapsi siitä ehkä lopullisesti pilalle menekään. Kannattaa siis miettiä sitäkin miten itse näihin asioihin ja tilanteisiin suhtautuu.

Luin vielä noita edellisten vastauksia ja täytyy sanoa, että ap minusta on hienoa, että mietit asioita etukäteen! Jonkun mielestä lapsi söi vähän, mutta kyllä meillä poika on syönyt jo 5-vuotiaasta lähtien enemmän päivässä kuin minä. 1 euro per annos on aika realistinen määrä lapsen ruokaan ja siitä tulee peräti 150 euroa kuussa.



Inflaatio on ollut huimaa tänä vuonna, jos tätä menoa jatkuu, niin koko vuoden inflaatio on 6,5 prosenttia. Yksistään ruuan hinta varmaan nousee 10 prosenttia ja siten kyllä lapsen kulutkin kasvaa, vaikka mitä tekisi. Ja niinhän ne nousee hoitomaksut, sähkö, energia yms. myös.



Ja mainittakoon vielä, että lapsi on toki aivan ihana asia ja ei sitä päätöstä saisi tehdä rahan perusteella, että onko siihen varaa vai ei, mutta toisaalta jos raha-asioita miettii etukäteen, niin ei se nyt pahakaan asia voi olla!

Ei sitä lasten hankintaa voi tosiaankaan rahalla miettiä...

Pieni lapsi sinänsä ei paljon "maksa". Perustavaroihin ja vaatteisiin menee hyvin vähän rahaa ja kaiken saa kyllä ostettua käytettynä. Omista kulutustottumuksista on paljon kiinni. Jos on pakko saada tuliterät merkkivaunut ja 3kpl Reimatec pukuja/kausi, niin tokihan se kalliiksi tulee.

Eniten talouteen vaikuttaa kuitenkin välilliset kustannukset. Pitääkö hankkia isompi asunto? Äitiyspäiväraha ja vanhempainpäiväraha ovat pienempiä kuin palkka. Päivähoitomaksut ovat melkoiset. Hoitovapaalla tulot tippuvat nollaan.

Toisaalta ainakin meillä esim. ravintoloissa syöminen ja matkustelu ovat vähentyneet lasten myötä. Isompi asunto olisi hankittu joka tapauksessa jossain vaiheessa. Muutenkin vietetään enemmän aikaa kotona, joten kulutetaan vähemmän.

Jos lapsia haluaa, ei raha voi milloinkaan olla esteenä. Lasten mukanaan tuoma rikkaus elämässä on korvaamatonta. Itsekin olen aiemmin tehnyt ylitöitä rahankiilto silmissä, mutta nyt kun kotona odottaa pikkuinen äitiään, ei mikään rahamäärä saa minua tekemään pidempää päivää. Arvot siis muuttuvat myös lasten myötä!

Meillä on kolme lasta, iso talo, hyvät tulot, kaksi autoa, kesämökki jne. Matkustelemme paljon, lapset harrastavat kalliisti ym. Kaikkien "tavallisten" kriteereiden mukaan meille ei siis pitäisi olla mikään ongelma hankkia neljättä.



Siitä huolimatta emmin suuresti neljännen hankintaa ja nimenomaan taloudellisista syistä. Neljäs lapsi tarkoittaisi vähintäänkin toisen auton vaihtoa isompaan. Menettäisin samalla myös oman työhuoneen koska lapsi tarvitsisi oman huoneen. Myös matkustelu muuttuisi taas astetta hankalammaksi ja kalliimmaksi. Lasten harrastukset maksavat hirvittävästi ja niihin tulisi sitten kolmasosa lisää. Kaikki muutkin kulut nousisivat vähän. En halua rajoittaa lasten elämää, harrastuksia tai matkustamista neljännen lapsen takia.



En oikeasti ole varma olisiko se nyt oikeasti niin ihanaa saada neljäs lapsi että olisin valmis kärsimään sen kaiken vaivan, harmin ja rahanmenon jota se toisi tullessaan. Tottakai tilanne olisi erilainen jos kysymys olisi ensimmäisestä lapsesta, mutta jossain vaiheessa ihminen vain muuttuu enemmän mukavuudenhaluiseksi vaikka lapsista tykkääkin.

Eihän tässä maailmassa voi edes tietää miltä taloudellinen tilanne näyttää 10v kuluttua. Ja lapsen tuoma rikkasu on tosiaan ihan muuta kuin päivä särkänniememessä:))

Lasten myörä elintaso laskee jo senkin takia että perheessä energiaa & aikaa menee paljon muuhunkin kuin rahanhankintaan- lapset kulut eivät ole kummoiset, jos vanhemmat eivät itse halua kasvattaa muotitetoista, kalliita harrastuksia harrastavaa kuluttajaa. Lapsi on ihan yhtä onnellinen kirjastossa, uimahallissa, kävelylenkillä, satujen ja pelien parissa, kavereiden kanssa. ja itse asiassa onnellisempikin. Väitän, että myös kouluikäisen kulutkusen valtava kasvu on vanhemmista kiinni. Jos lapsella on itsetuntoa ja arvoja, ei hän niin ihmeitä halua; kaverikulttuuri toki alkaa, mutta siihen voi osallistua melko vähinkin kustannuksin.



Ja niikuin joku sanoi, lapsi muuttaa arvoja; jos on tiptop-elämä ollut arvossaan lapsen myötä oppii arvostamaan läsnäolon, yhteisen kokemisen ja arjen rikkautta.



Lapsi ei tosiaan ole mikään kulutushyödyke jolla on hintalappu persuksissa:((

arvostat mukavuutta ja elintasoa enemmän kuin neljättä lasta. Eikä siinä mitään- mä en halua neljättä koska en jaksa aloittaa sitä rumbaa taas. Mutta jos haluaisin, en kyllä sekuntiakaan miettisi elintaso- tai raha-kysymyksiä. En mieti niitä muutenkaan; välillä on köyhempää ja esim. nyt rahaa niihin kalliisiin (rakkaisiin) harrastuksiin- joku päivä taas ei välttämättä muutenkaan ole. Mun mielestä lasten totuttaminen kalliisiin harrastuksiin ja elintasoon on muuten väärin; lasten tulisi tähän maailman aikaan tietää ja tuntea myös toinen todellisuus ja elämän realiteetit. Muuten heistä kasvaa tulevaan yhteiskuntaan itsekkäitä, julmia, suvaitsemattomia ääliöitä.

Meillä on 7 lasta, joista 3 on jo muuttanut pois kotoa.

Ensimmäisen vuoden aikana lapsi ei maksa paljoakaan, jos imettää täysimetyksellä 6 kk, ottaa vastaan ja käyttää kaikki tuttavien tarjoamat käytetyt vauvanvaatteet ja tarvikkeet + lahjaksi saadut , sekä ostaa vaunut, sängyn jne. käytettyinä ja käyttää kestovaippoja. Sillä rahalla, jonka saa kun vaihtaa äitiyspakkauksen rahaan pääsee varusteiden osalta hyvin alkuun. Suurin "hinta" on tietysti ansiotulon menetys ja jos haluaa vielä vanhempainrahakauden jälkeenkin jatkaa oman lapsensa hoitamista kotona, niin palkan ja kotihoidontuen erotus - päivähoitomaksun suuruus on keskituloisella helposti 1000€/kk, siihen sitten vielä lisätään lapsen kulutus, niin voidaan puhua 1400 €:sta/kk. Siinä vaiheessa kun lapsi menee päivähoitoon ovat lapsen kulut taas alemmat, vaikka päivähoitomaksu olisi maksimissa, niin vastaavasti lapsi syö hoitopaikassa ja kokopäivähoidossa olevan lapsen ei välttämättä tarvitse harrastaa vielä mitään ohjattua, maksullista harrastusta, koska hänen päivänsä on muutenkin aikataulutettu.



Alkuopetusikäisestä menee vielä iltapäivähoidosta kk-maksu, joka kuitenkin on yleensä vähemmän kuin täysi päivähoitomaksu. Pikku koululainen ei kuluta sen enempää kuin päivähoitoikäinenkään, ellei sitten ala harrastaa jotain maksullista harrastusta.

Esiteini-iässä alkaa sitten monilla kausi, jolloin pitäisi saada kaikkea mitä "kaikilla muillakin on" ja käydä tietysti elokuvissa, festareilla jne. Tässä vaiheessa lapsella tulisi jo viimeistään olla se oma huonekin, joka on melkoinen investointi (pääkaupunkiseudulla varsinkin). Omien kokemusten mukaan tämä vaihe, jossa pojat syövät kuin metsämiehet, kulutus- ja menohalut ovat suurimmillaan, mutta omia tuloja ei lapsella ole, on kalleinta aikaa, vaikka lapset eivät suinkaan ole saaneet kaikkea mitä ovat halunneet, eivätkä ole voineet harrastaa miten paljoa tahansa. Moni oma vaate on jäänyt ostamatta ja matka tekemättä, että lapsi on päässyt ratsastusleirille, rippileirille, saanut paremman pianon jne. ( mikä on tietysti ollut omien arvojeni mukainen valinta).



Muistan joskus jostain lukeneeni, että jokainen lapsi on täysi-ikäiseksi tultuaan kuluttanut vanhempiensa varoja yhden yksiön hinnan verran, minä en kyllä vaihtaisi kolmea vanhinta lastamme kolmeen yksiöön, vaikka ne sijaitsisivat Helsingin kalleimmalla alueella.

jos tosiaaan saa paljon vaatteita ja tarvikkeita tai ostaa kirppikseltä. Lisäksi huomattava menoerän säästö tulee imettämisellä. Esikoinen sai tuttelia 2 kk lähtien imettämisen ohella ja 5 kk lähtien pelkästään sitä, kuopus taas oli rintavauva 1 v asti ja säästö oli melkoinen! Samaten säästää kun ei käytä purkkiruokia vaan tekee ruoat itse.



Harrastuksiin olemme käyttäneet rahaa, koska ne on olleet lapsille mieluisia ja itsekin olen tykännyt käydä muskarissa ja vauvauinnissa jne. Nämäkään menot eivät ole välttämättömiä vaan itsestä kiinni.



Alle kouluikäisen kanssa pääsee siis tosi halvalla tai saa kulumaan ihan mitä summia vaan, riippuu omasta arvostuksesta/kulutuksesta.