Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

soitin miehelle että josko alkais kotiutumaan baarista ja se jätti mut. puhelimessa!

Vierailija
31.12.2005 |

tää on oikeesti nyt niin vammasta touhua että mua enempi naurattaa. tai sitten ei naurata jos oikeesti yritan ajatella asioita ja niiden järjestämistä mutta ehkä mä rupeen huomenna ajatteleen niitä ja nyt keskityn oleen aivan helvetin tyrmistynyt. ei kai nyt vaimoo voi jumalauta puhelimessa jättää?!

Kommentit (70)

Vierailija
21/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilman mitään armoa. Aivan varmasti sille tulee ikävä kotiin muutamassa viikossa kun huomaa ettei mikään korvaa omaa rakastvaa perhettä (?). Mutta jos se yrittää tulla täksi yöksi kotiin tai huomenna normaalisti, niin et varmasti anna sen tulla! Pysy kovana!

Vierailija
22/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja laita täytettynä keittiön pöydälle. Tietysti aina riski, että ottaa sen ja häipyy. Muuten hyvä säikäyttelykeino.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos se haluaa pois niin sitten sen varmaan pitää mennä. ei kai isoa miestä voi pakottaa rakastamaan mua ja jakamaan tätä perhettä.



miehen kavereilla on aika harvakseltaan lapsia ja mä luulen että niissä porukoissa yleisimmin esiintyvä isyyden muoto on sellaisen että itketään baarissa kuinka paljon rakastetaan ja ikävöidään muksuja. jos mies haluaa mieluummin sitä kuin tätä arkista aherrusta niin aika outo valinta minusta mutta itseppä tekee.



tuo kun mainitsin aiemmin että mies " tunnusti" (johan oli huikea tunnustus! mähän olenkin niin kuuro ja sokea etten ollut mitään epäilyttävää huomannut) että on yrittänyt viime aikoina käyttäytyä siihen malliin että minussakin rakkaus häntä kohtaan kuolisi niin on se hiukan onnistunutkin siinä tavoitteessaan. vaikka kyllä mä olen yrittänyt olla hyvinkin pitkämielinen ja suhtautua ymmärryksellä. en suhtaudu enää.



että siis sikäli en vielä tunne suurtakaan kipua siitä että tämä yhteinen taival olisi jäämässä lyhyen laiseksi. ei kai pienen lapsen kanssa yleensä eikä meilläkään ole suuremmin rakkaus ja parisuhde-elämä viimeaikoina kukoistanut.



ap

Vierailija
24/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

no voihan p**** mikä jätkä. mä myös sitä mieltä että kännipäissään tulee helpommin sanottua asioita mitä ei todellakaan tarkoita sanoa, ainakaan niin jyrkästi....



Josko tästä seuraisi kuitenkin teille erittäin hedelmällinen keskustelu huomenna??? usein pitää tapahtua/sanoa jotain radikaalia että saadaan keskusteluyhteydet kunnolla auki ja kissat ym elukat nostettua pöydälle.



Suosittelen lämpimästi kuitenkin asioiden tarkkaa harkintaa, ja jopa parisuhdeneuvontaa jos se teille kumpaisellekin käy, eipä se ruoho aina välttämättä ole vihreämpää aidan toisella puolella.



Onko sulla ap vielä tunteita jäljellä? jos on niin silloin kannattaa vielä yrittää!



voimia sulle!!!!!!



Vierailija
25/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä luulen että mun mies ei lähde mihinkään neuvontaan.



me ei olla pitkään aikaan puhuttui oikein mitään. kai se kuuluu siihen miehen ovelaan vaimonhätyytys-operaatioon. sillä on niinkun joku teflonpinta enkä mä saa mitään otetta siihen.



mä olin myös aika tyly sille tuon puhelun aikana, en itkenyt enkä sekoillut mitään. pyysin kuitenkin että tulisi kotiin, että olisi kerrankin kiva puhua sen kanssa kun sillä on jotain sanottavaa ja joku mielipide. vittuillakseni sanoin mutta tavallaan tarkoitin kyllä myös.



ap

Vierailija
26/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä että hän ymmärtää ettei kannata alkaa väkisin yrittämään yhdessä oloa jos ei kerran onnistu. Vaikeaa se tulee olemaan erokin mutta loppupelissä jos tunteita ei löydy yhdessäoloon asti niin parempi on erota. Voimia sinulle ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

" että se on jo tässä jonkun aikaa yrittänyt käyttäytyä niin että mä myös haluaisin siitä eroon eikä vaan se musta."



kertoo mielestäni miehestäsi kaiken. KUKAAN, edes 25-vuotias ei yritä päästä tuolla tavoin eroon suhteesta, JOSSA ON JO LAPSI. Siis tiedän deittailuja, joissa tuota on käytetty eroon pääsyn keinona, mutta että avioliitto ja lapsikin!



Ihan jo tuo lause kertoo, että hyvänen aika - ota ero välittömästi. Luulen, että miehesi tulee sitä katumaan myöhemmin, varmasti tuleekin, kunhan tulee järkiinsä, mutta älä sinä jää odottamaan ja toivomaan Josko niin kävisi.



Olet vielä nuorikin, vituttaa sinua vielä enemmän erota sitten kymmenen vuoden päästä. Tao, kun rauta on kuumaa - varmasti pärjäät elämässä!

Vierailija
28/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

esi ei. Niin voi käydä :( Älä jää sitkistelemään!

Vierailija:


mä luulen että mun mies ei lähde mihinkään neuvontaan.

me ei olla pitkään aikaan puhuttui oikein mitään. kai se kuuluu siihen miehen ovelaan vaimonhätyytys-operaatioon. sillä on niinkun joku teflonpinta enkä mä saa mitään otetta siihen.

mä olin myös aika tyly sille tuon puhelun aikana, en itkenyt enkä sekoillut mitään. pyysin kuitenkin että tulisi kotiin, että olisi kerrankin kiva puhua sen kanssa kun sillä on jotain sanottavaa ja joku mielipide. vittuillakseni sanoin mutta tavallaan tarkoitin kyllä myös.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minut ex-ukko jätti tekstiviestillä raskaana ollessani. Tämä tosin tapahtui kun oli selvinpäin kuskina. Eipä sitä kannata tappelemaan ruveta, jos toinen on mennäkseen niin se menee. Eipä ole miehestä sen jälkeen kuulunut mitään eikä lastansa ole käynyt katsomassa, syykin löytyi, toinen nainen. Voimia sulle!

Vierailija
30/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

en saanut enää unta. sovin illalla miehen kanssa että joku tulee tänne ja hakee sen koiran ja kamat mutta muutinkin mieleni. nyt on sillä lailla että minä otan lapseni ja tavarani ja lähden kohti kotikaupunkiani ja mies saa jäädä tänne jos sitä huvittaa.



minä muutin raskausaikana miehen perässä tänne hänen kotikonnuilleen eikä mulla ole täällä oikein kosketusta mihinkään paitsi mieheen ja hänen sukuun. oon vielä äitiyslomalla ja helpompi mun on saada hommat kuntoon siellä kotona missä kaikki on tutumpaa.



nyt loppuu kaikenlainen asioiden parhain päin selittäminen ja muu nöyristely. mä olen kai oikeaasti huomannut tuon muutoksen (lähinnä muutoksen puutteen) miehessä ja selitellyt ihmisille ikäänkuin miehen puolesta sen heikkouksia. yöllä lakkasin selittämästä ja soitin jopa äidilleni saakka ja kerroin miten asiat on. mä aattelin että turha ylpeys nyt sikseen, mä en ole tätä valinnut.



pakata pitäis. meidän pitää matkustaa junalla muksun kanssa elikkäs pitää miettiä mitä mukaan mahtuu. onneks mulla on maailman paras paras kaveri jolle myös yöllä soitin ja joka lupasi tuoda ja hakea auton kanssa mun tavaroita. ja muksulla on neuvola-aika täällä parin viikon päästä, kai mun täytyy vielä käyttää se täällä, vaikka meinaankin muuttaa muksun ja mun kirjat sinne kotikaupunkiin aika heti.



jaarin jaarin.. yritän jäsentää ajatuksiani. jopas on perkeleellinen tilanne!



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se ettet itke ja ruikuta sen perään, tekee susta vastustamattoman sen silmissä. Todennäköisesti sillä miehet haluaa metsästää. Lisäksi sulla on toinen valtti: lapsi. Se on äidin ja mies tavallaan eroaa myös lapsestaan erotessaan sinusta ja varsinkin kun muutat kotipaikkakunnallesi. Tämä nyt on tilanteessasi itsestäänselvää. Rohkea ja vahva olet, mutta varaudu siihen että miehesi tulee vielä itkemään perääsi, jos annat periksi niin älä ainakaan heti. Keskity lapseesi, se auttaa pääsemään yli. Älä anna miehesi pilata vauva aikaa sinulta koska sitä ei koskaan tiedä tuleeko niitä lapsia lisää!!! :)

Vierailija
32/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=4406205&t=4406205&appid=&…



näitä on pari muutakin. nyt kun luen noita niin on " kuin suomut putoaisivat silmiltäni" (hehheh).



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=4688420&t=4688420&appid=&…



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=5910458&t=5910241&appid=&…



on tää ovela palsta! oon ihan pokkana purkanut tänne just ne oikeimmat ajatukseni meidän asioista enkä oo itsekään tajunnut. enkö mä ole lukenut noita omia juttujani vai mitä hittoa? onneks muuten on aavee, mä en ole tullut näistä puhuneeksi oikein kenellekään. nythän voin laitella linkkiä tutuille..



ap

Vierailija
34/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

On varmasti mukavampi lähteä kotiseuduille tämmöisessä tilanteessa. Sä olet tosi rohkea, ihan oikeesti :) Moni nainen itkeä vollottaisi miehen jaloissa ja rukoilisi jäämään. Se on sun miehesi joka menettää nyt ja paljon kun hylkää sinut ja teidän yhteisen lapsen!!!! Jossain vaiheessa kun olet päässyt tästä yli ja löydät itsellesi uuden miehen, uuden isän lapsellesi niin kyllä ex-miestäsi mahtaa ottaa kupoliin kun joku toinen kasvattaa hänen lapsensa?!

Mutta varaudu siihen että itket vielä tämän asian vuoksi. Että sulle tulee kauhee ikävä miestäsi yms. Mutta ne tunteet pitää vaan käsitellä. Ja lopulta huomaat että ihan oikein teit! Voimia sinulle ja pienelle lapselllesi :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies joka ei kasva isyyteen lapsen ollessa saman katon alla ei ole kovin häävi tapaava vanhempi...



Itse menin retkuun ja suostuin yhteishuoltoon ym. " normaali" kuvioihin. Mutta ei miehestä niihin ollut vaikka luuli niin. Paljon hankaluutta monta vuotta, mutta nyt tilanne helpompi kun lapsi jo 10v niin osaa pitää puolensa edes jotenkin ja kertoa tapaamisista.



Paljon voimia, sinä ja vauva kyllä pärjäätte! Pidä puolesi ja ennen kaikkea vauvan puolta!

Vierailija
36/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

pienen vauvan äitinä. tosin minä tein aloitteen eroon, koska miehestä ei sitten ollutkaan elämään perhe-elämää meidän kanssamme. Jätti minut yksin viikon vanhan vauvamme kanssa, lähti ulkomaille kaveriporukan kanssa. Minä sitten yritin selvitä kipeän sektiohaavan kanssa hormoonimyrskyissä todella itkuisen vauvan hoidosta ihan yksin. Onneksi on ystäviä jotka tulivat hätiin kun kuulivat tilannteesta... sama meininki jatkui syksyyn asti, jolloin heitin äijän pihalle ja päivääkään en ole katunut tuota ratkaisua. Mies tosin ruikuttaa melkein päivittäin takaisin kotiin, mutta päätös on ja pysyy. ja hyvin meillä menee kahdestaan, ihan oikeasti!!

Vierailija
37/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taisit purnata joskus vuosi sitten miehen luokse muuttoa? Ja sitä että jouduit kauaksi omista sukulaisistasi?



Enpä tiedä oikein mitä sanoa. Hyvä että nyt pääset ukosta eroon, mutta haluatko todella eroon hänestä? Kun nyt lähdet lapsen kanssa ulos ovesta, voit olla varma, että ukko ruikuttaa perääsi illalla. Oletko tarpeeksi vahva sanoaksesi, että nyt riittää?



Se että te muutatte pois sieltä on hyvä ratkaisu sikälikin, että saathan mieheltäsi sitten avioerossa puolet asunnon arvosta rahana. Raha tuo mukanaan vapauden valita itse asuntonsa.



Pakkailehan sitten ahkerasti. Jos varasit liput pikajunaan, saa konduktöörin vaunuun laittaa lapsen vaunut ja nehän voi sitten täyttää ihan täyteen kasseja. Eli alakoriin ja vaunujen sisään niin paljon kamaa kuin mahtuu. Ja loput sitten junaan sisälle. Eikä maksa ylimääräistä.

Vierailija
38/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

muuta taloudellisesti mun tilanne ei tästä heti pääse kohenemaan. asunto ei ole oma vaan vuokrattu. mä olen saanut omat opinnot päätökseen nyt äitiysloman aikana eikä mulla siis ole työpaikkaa mihin palata eikä mitään. vaan ei tunnu missään. tai siis tuntuu mutta kyllä mä olen yön aikana pikkusen sisuuntunut.



musta tuntuu että kunhan pääsen sinne kotiin missä tiedän miten hommat hoituu ja miten ihmisten kanssa ollaan niin saan kyllä kaiken sujumaan. ainoastaan mietityttää lapsen pienuus. en haluaisi laittaa vuoden ikäistä muksua hoitoon. meillä oli aikeena että minä alan vuodenvaihteen jälkeen katsoa töitä täältä ja mies jää kotiin vauvan kanssa, mutta se ei taida enää olla mahdollista.



mulla on oikeesti nyt niin sisuuntunut fiilis että olen lähes hilpeä. mua sattuu kovin katsoa mukulaa kun se tietämättömänä tuossa pyörii ja hymyilee äidille. mutta tämä ei ole mun valinta, en mä voi tuntea syyllisyyttä tästä.



anoppi pamahti paikalle ja laittoi lapsen nukkumaan sekä siivos mun keittiön :) miehen sisko tulee ja heittää meidät junalle tuossa puolenpäivän jälkeen. miehen puhelin ei ole päällä, ei varmaan keretä tapaamaan ennen mun lähtöä. vajaa parin viikon päästä sitten on lapsella täällä neuvola-aika, josko tilanne olisi rauhoittunut siihen mennessä jollakin lailla.



anoppi sanoi miehen kertoneen sille yöllä puhelimessa ettei se uskalla puhua selvinpäin. joopa joo.



ap

Vierailija
39/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lämpmiä ajatuksia lähetän Sinulle! en ole tähän ketjuu kirjoittanut aijemmin, enkä edellisiinkään, mutta lukenut ne olen.



Vaikutat oikeesti tosi lämpimältä ja järkevältä ihmiseltä! harmi että miehesi ei näe mitä nyt menettää.





Olen onnellinen puolestasi, koska sinulla on henkinen koti minne palata. Se on tois tärkeää :)



Olen onnellinen myös lapsesi puolesta, hänellä on äiti joa huolehtii hyvin ja tekee ratkaisuja myös lapsen (ja äidin!) näkökulmasta.



Onnea teille, Sulle ja lapsellesi elämässä! Toivottavasti isäkin pysyy lapsen elämässä mukana, kunhan tilanne rauhoittuuja selvenee.



Olet oikea Nainen, ap! Hyvää alkavaa vuotta!



Siiri 76, 2 lasta

Vierailija
40/70 |
31.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

äskeinen Siiri

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä kuusi