Miten te muut pienipalkkaiset jaksatte, kun ei ole koskaan varaa mihinkään?
Olen jotenkin kauhean väsynyt ja kyllästynyt siihen, että teen pitkät päivät raskasta työtä, ja rahasta ei kuitenkaan jää koskaan mitään itselle. Tällä tarkoitan sitä, että näin yli nelikymppisenä olen ystäväpiirissäni lähes ainoa, jolla ei ole varaa kampaajaan, kosmetologiin, uusiin vaatteisiin tai kenkiin, lomamatkoihin, ravintolaillallisiin, kylpyläviikonloppuihin, ei yhtään mihinkään. Jopa hammaslääkärikäynti on sellaista ylellisyyttä, että en tiedä, mistä rahat repisi. Ei ihminen paljoa tarvitse, eikä se raha elämässä suinkaan tärkeintä ole, mutta joskus sitä vaan väsyy tähän tilanteeseen.
Kommentit (143)
Ja kotihoidontuella. Katson kaupasta mitä ostan, vertailen kilohintoja ja teen kotiruokaa. Vaateostoksilla menen alerekeille ja etsin sieltä vaatteita, lähinnä lapsille. Ostan vaatteet yleensä joulu- ja kesäaleista ja isompiakin kokoja lapsille odottamaan kaappiin, jos halvalla saa. Pari krt/vuodessa otan raidat ja leikkauksen hiuksiin ja muuten leikkautan vain n. 3 kk välein hiukset. Silti yritän nauttia tästä ajasta lasten kanssa, vaikka aikamoista kituuttamista tämä rahallisesti onkin.
Kyllä ottaa päähän kun itse ahertaa joka päivä töissä ja rahaa ei todellakaan ole matkusteluun tai jos vaikka pesukone menisi rikki niin kauan saisi säästää. Eikä rahaa saa säästöön, kun asuminen on niin kallista ja ruoan hinta on noussut jokaisen kauppareissun jälkeen. Pari kertaa kun olen käynyt nyt ulkona syömässä buffetissa, on se ollut täynnä eräitä ulkomaalais taustoisia huiveineen, isoissa ryhmissä. Tuotako se sossu tukee että ne 10 lasta viedään buffettiin syömään, kun monella suomalaisella työtä tekevälläkään lapsiperheellä ei ole varaa, koska sillä saisi jo monen päivän tai jopa viikon ruoat jos on monta lasta perheessä. Näillä suomeen tulleilla onkin siihen sitten varaa, kyllä suututtaa. On hienot vaunut, useita lapsia ja vaikka mitä kaikkea, eikä tarvitse töitä tehdä lainkaan kun kaikki maksetaan. Ja juuri erilaiset äiditkin ohjelma sai kiehumaan, ymmärrän sen että mies on työttömänä mutta silloin pitäisi olla nöyrä jos sossun asiakkaaksi joutuu, eikä vaatia kalleinta ja hienointa johon harvalla työssäkäyvällä on varaa. Kyllä työtä tekevällä pitäisi olla varaa hemmotella itseään, ei elämän pitäisi kulua vain työn tekoon. Toki ilmaiseksikin saa vaikka mitä mistä voi nauttia, mutta kyllä pitää saada nauttia niistä maksullisistakin asioista ilman että tarvitsee yhtä kampaamokäyntiä lykätä vuosia tai säästää vuosia.
Kysyitkö kaikilta noilta inhoamiltasi perheiltä siellä buffetissa, että käykö joku perheestä töissä, vai päätitkö vain ihan itse että sossun rahoilla ovat?
nämä vanhemmat somali naiset käy töissä missään, lapsien kanssa vain kotona ja kaikki nuoret naiset opiskelevat hoitajiksi.
Entäs ne miehet? Nekö eivät myöskään voi tuoda rahaa kotiin, jolla sitten elätetään vaimo ja lapset?
Toisin kun joku älykkö aiemmin arveli, pienipalkkaisuus ei liity koulutukseen välttämättä mitenkään.
Meillä molemmilla miehen kanssa on takana pitkät opinnot ja köyhät vanhemmat = yhteensä 28 000e opintolainaa.
Ensimmäinen auto on hankittu vasta nyt = autolainaa ja isot vakuutusmaksut.
Teini, jolla on koko ajan joku tarve.
Kaksi lasta päiväkodissa täysillä maksuilla = 502e/kk
asuntolainaa on otettu sen verran, että pk seudulta on saatu liian pieni kerrostalokämppä.
Vastike on noussut viidessä vuodessa 250 eurosta 500 euroon; vanha talo kun on ja kaikenlaista korjattavaa koko ajan.Auton pidon lisäksi pakko on ostaa toiselle työssäkäyntiin seutulippu 96e ja teinille matkakorttiin 30e/kk. Kahdella meistä on pitkäaikaissairaus, joka vatii lääkityksen (loppuiäksi), seurantaa ja ajoittain tarkistuskäytejä yksityisillä, labroja jne, mikäli meinaa pitää hoitotason hyvänä.
Puhelinlaskut on teinillä olleet 60e/kk sovitun 20E sijasta, mistä ollaan väännetty ja otettu kuukausirahoista, mutta pakko ne laskut on maksaa kuitenkin. Kun budjetti on + - 0, siinä tällainen parinkympinkin heitto tuntuu.
Näillä realiteeteilla 2350e + 2900e palkat (käteen lapsilisineen, elatusmaksuineen ja kaikkineen jää 4200e/kk) meillä ostetaan vaatteita vain lapsille ja nekin mahd pitkälle kierrätyksestä. Ruoka ostetaan -30% lapuilla aina kun mahdollista. Aamupalaksi syödään puuroa. Vanhemmat kantaa töihin eväät ja kulkee ikivanhoissa vaatteissa.
Kaikesta maksetaan kalleimman mukaan, eikä koskaan ole varaa mihinkään omaan hauskaan, irrotteluun tai siihen, että voisi edes hetken antaa mennä ja ostaa jonkun kalliin vaatteen esim. Mä olen ainakin tosi väsynyt siihen ja vaikea on keksiä, miksi joka aamu herää klo 6.00 painamaan duunia.
Toisin kun joku älykkö aiemmin arveli, pienipalkkaisuus ei liity koulutukseen välttämättä mitenkään. Meillä molemmilla miehen kanssa on takana pitkät opinnot ja köyhät vanhemmat = yhteensä 28 000e opintolainaa. Ensimmäinen auto on hankittu vasta nyt = autolainaa ja isot vakuutusmaksut. Teini, jolla on koko ajan joku tarve. Kaksi lasta päiväkodissa täysillä maksuilla = 502e/kk asuntolainaa on otettu sen verran, että pk seudulta on saatu liian pieni kerrostalokämppä. Vastike on noussut viidessä vuodessa 250 eurosta 500 euroon; vanha talo kun on ja kaikenlaista korjattavaa koko ajan. Auton pidon lisäksi pakko on ostaa toiselle työssäkäyntiin seutulippu 96e ja teinille matkakorttiin 30e/kk. Kahdella meistä on pitkäaikaissairaus, joka vatii lääkityksen (loppuiäksi), seurantaa ja ajoittain tarkistuskäytejä yksityisillä, labroja jne, mikäli meinaa pitää hoitotason hyvänä. Puhelinlaskut on teinillä olleet 60e/kk sovitun 20E sijasta, mistä ollaan väännetty ja otettu kuukausirahoista, mutta pakko ne laskut on maksaa kuitenkin. Kun budjetti on + - 0, siinä tällainen parinkympinkin heitto tuntuu. Näillä realiteeteilla 2350e + 2900e palkat (käteen lapsilisineen, elatusmaksuineen ja kaikkineen jää 4200e/kk) meillä ostetaan vaatteita vain lapsille ja nekin mahd pitkälle kierrätyksestä. Ruoka ostetaan -30% lapuilla aina kun mahdollista. Aamupalaksi syödään puuroa. Vanhemmat kantaa töihin eväät ja kulkee ikivanhoissa vaatteissa. Kaikesta maksetaan kalleimman mukaan, eikä koskaan ole varaa mihinkään omaan hauskaan, irrotteluun tai siihen, että voisi edes hetken antaa mennä ja ostaa jonkun kalliin vaatteen esim. Mä olen ainakin tosi väsynyt siihen ja vaikea on keksiä, miksi joka aamu herää klo 6.00 painamaan duunia.
Miksi otitte autolainan? Olisitte voineet ostaa halvankin auton, joka ei tarvitse kallista vakuutusta.
Minulla on kaksi pitkäaikaissairautta, mutta julkinen terveydenhuolto + työterveyshuolto riittää kyllä mulle, ei tarvitse rampata yksityisellä.
SALDORAJA teinille.
Auto maksoi 7000e, joten en pidä sitä kovin kalliina. Siitä on lainaa jäljellä 2000e, jota maksetaan 200e/kk. Meillä ei ole autonkorjaajia kavereissa tai suvussa, joten tuota halvempaan autoon olisi mennyt jo huoltoihin ja korjauksiin ties kuinka paljon.
Vakuutus ei ole kallis, mutta kun koskaan ei ole bonuksia kertynyt niiden maksuun, niin vaikuttaahan se.
Ja SALDORAJAKO tässä on mahtavin keksintö sulta, ihan oikeasti? Kiitos tästä mahtavasta vinkistä, me latetaan se ja heti parantuu talous niin, että voidaan tehdä asunnon kipästi tarvitsemat rempat (kaapeista puuttuu osa ovista, lattia on rannuilla jne jne) ja pistää elämä risaiseksi! Kiitti hei vinkistä!
Ja kotihoidontuella. Katson kaupasta mitä ostan, vertailen kilohintoja ja teen kotiruokaa. Vaateostoksilla menen alerekeille ja etsin sieltä vaatteita, lähinnä lapsille. Ostan vaatteet yleensä joulu- ja kesäaleista ja isompiakin kokoja lapsille odottamaan kaappiin, jos halvalla saa. Pari krt/vuodessa otan raidat ja leikkauksen hiuksiin ja muuten leikkautan vain n. 3 kk välein hiukset. Silti yritän nauttia tästä ajasta lasten kanssa, vaikka aikamoista kituuttamista tämä rahallisesti onkin.
Toisin kun joku älykkö aiemmin arveli, pienipalkkaisuus ei liity koulutukseen välttämättä mitenkään. Meillä molemmilla miehen kanssa on takana pitkät opinnot ja köyhät vanhemmat = yhteensä 28 000e opintolainaa. Ensimmäinen auto on hankittu vasta nyt = autolainaa ja isot vakuutusmaksut. Teini, jolla on koko ajan joku tarve. Kaksi lasta päiväkodissa täysillä maksuilla = 502e/kk asuntolainaa on otettu sen verran, että pk seudulta on saatu liian pieni kerrostalokämppä. Vastike on noussut viidessä vuodessa 250 eurosta 500 euroon; vanha talo kun on ja kaikenlaista korjattavaa koko ajan. Auton pidon lisäksi pakko on ostaa toiselle työssäkäyntiin seutulippu 96e ja teinille matkakorttiin 30e/kk. Kahdella meistä on pitkäaikaissairaus, joka vatii lääkityksen (loppuiäksi), seurantaa ja ajoittain tarkistuskäytejä yksityisillä, labroja jne, mikäli meinaa pitää hoitotason hyvänä. Puhelinlaskut on teinillä olleet 60e/kk sovitun 20E sijasta, mistä ollaan väännetty ja otettu kuukausirahoista, mutta pakko ne laskut on maksaa kuitenkin. Kun budjetti on + - 0, siinä tällainen parinkympinkin heitto tuntuu. Näillä realiteeteilla 2350e + 2900e palkat (käteen lapsilisineen, elatusmaksuineen ja kaikkineen jää 4200e/kk) meillä ostetaan vaatteita vain lapsille ja nekin mahd pitkälle kierrätyksestä. Ruoka ostetaan -30% lapuilla aina kun mahdollista. Aamupalaksi syödään puuroa. Vanhemmat kantaa töihin eväät ja kulkee ikivanhoissa vaatteissa. Kaikesta maksetaan kalleimman mukaan, eikä koskaan ole varaa mihinkään omaan hauskaan, irrotteluun tai siihen, että voisi edes hetken antaa mennä ja ostaa jonkun kalliin vaatteen esim. Mä olen ainakin tosi väsynyt siihen ja vaikea on keksiä, miksi joka aamu herää klo 6.00 painamaan duunia.
Miksi otitte autolainan? Olisitte voineet ostaa halvankin auton, joka ei tarvitse kallista vakuutusta.
Minulla on kaksi pitkäaikaissairautta, mutta julkinen terveydenhuolto + työterveyshuolto riittää kyllä mulle, ei tarvitse rampata yksityisellä.
SALDORAJA teinille.Auto maksoi 7000e, joten en pidä sitä kovin kalliina. Siitä on lainaa jäljellä 2000e, jota maksetaan 200e/kk. Meillä ei ole autonkorjaajia kavereissa tai suvussa, joten tuota halvempaan autoon olisi mennyt jo huoltoihin ja korjauksiin ties kuinka paljon.
Vakuutus ei ole kallis, mutta kun koskaan ei ole bonuksia kertynyt niiden maksuun, niin vaikuttaahan se.Ja SALDORAJAKO tässä on mahtavin keksintö sulta, ihan oikeasti? Kiitos tästä mahtavasta vinkistä, me latetaan se ja heti parantuu talous niin, että voidaan tehdä asunnon kipästi tarvitsemat rempat (kaapeista puuttuu osa ovista, lattia on rannuilla jne jne) ja pistää elämä risaiseksi! Kiitti hei vinkistä!
Unohtui vielä sanoa, että me ei tosiaan rampata yksityisellä. Toinen käy noin 1krt/ vuosi. Toisen hoito on erityissairaanhoidossa, josta tulee mitä laskuja tulee tai sitten ei + terapia. Pakko on hoitaa, kun on nuoresta ihmisestä kyse ja koko elämä edessä.
Me ei matkustella ikinä. Eikä meille tule lehtiä ollenkaan.
Voitaishan me tietysti luopua tosta autosta. Ja alkaa klkea pyörällä töihin.
Mutta ajatuksen tasolla se vituttaa, kun asia johtuu siitä, ettei ole keskituloisena palkansaajana varaa pitää autoa.
Toisin kun joku älykkö aiemmin arveli, pienipalkkaisuus ei liity koulutukseen välttämättä mitenkään. Meillä molemmilla miehen kanssa on takana pitkät opinnot ja köyhät vanhemmat = yhteensä 28 000e opintolainaa. Ensimmäinen auto on hankittu vasta nyt = autolainaa ja isot vakuutusmaksut. Teini, jolla on koko ajan joku tarve. Kaksi lasta päiväkodissa täysillä maksuilla = 502e/kk asuntolainaa on otettu sen verran, että pk seudulta on saatu liian pieni kerrostalokämppä. Vastike on noussut viidessä vuodessa 250 eurosta 500 euroon; vanha talo kun on ja kaikenlaista korjattavaa koko ajan. Auton pidon lisäksi pakko on ostaa toiselle työssäkäyntiin seutulippu 96e ja teinille matkakorttiin 30e/kk. Kahdella meistä on pitkäaikaissairaus, joka vatii lääkityksen (loppuiäksi), seurantaa ja ajoittain tarkistuskäytejä yksityisillä, labroja jne, mikäli meinaa pitää hoitotason hyvänä. Puhelinlaskut on teinillä olleet 60e/kk sovitun 20E sijasta, mistä ollaan väännetty ja otettu kuukausirahoista, mutta pakko ne laskut on maksaa kuitenkin. Kun budjetti on + - 0, siinä tällainen parinkympinkin heitto tuntuu. Näillä realiteeteilla 2350e + 2900e palkat (käteen lapsilisineen, elatusmaksuineen ja kaikkineen jää 4200e/kk) meillä ostetaan vaatteita vain lapsille ja nekin mahd pitkälle kierrätyksestä. Ruoka ostetaan -30% lapuilla aina kun mahdollista. Aamupalaksi syödään puuroa. Vanhemmat kantaa töihin eväät ja kulkee ikivanhoissa vaatteissa. Kaikesta maksetaan kalleimman mukaan, eikä koskaan ole varaa mihinkään omaan hauskaan, irrotteluun tai siihen, että voisi edes hetken antaa mennä ja ostaa jonkun kalliin vaatteen esim. Mä olen ainakin tosi väsynyt siihen ja vaikea on keksiä, miksi joka aamu herää klo 6.00 painamaan duunia.
Miksi otitte autolainan? Olisitte voineet ostaa halvankin auton, joka ei tarvitse kallista vakuutusta.
Minulla on kaksi pitkäaikaissairautta, mutta julkinen terveydenhuolto + työterveyshuolto riittää kyllä mulle, ei tarvitse rampata yksityisellä.
SALDORAJA teinille.Auto maksoi 7000e, joten en pidä sitä kovin kalliina. Siitä on lainaa jäljellä 2000e, jota maksetaan 200e/kk. Meillä ei ole autonkorjaajia kavereissa tai suvussa, joten tuota halvempaan autoon olisi mennyt jo huoltoihin ja korjauksiin ties kuinka paljon.
Vakuutus ei ole kallis, mutta kun koskaan ei ole bonuksia kertynyt niiden maksuun, niin vaikuttaahan se.Ja SALDORAJAKO tässä on mahtavin keksintö sulta, ihan oikeasti? Kiitos tästä mahtavasta vinkistä, me latetaan se ja heti parantuu talous niin, että voidaan tehdä asunnon kipästi tarvitsemat rempat (kaapeista puuttuu osa ovista, lattia on rannuilla jne jne) ja pistää elämä risaiseksi! Kiitti hei vinkistä!
Unohtui vielä sanoa, että me ei tosiaan rampata yksityisellä. Toinen käy noin 1krt/ vuosi. Toisen hoito on erityissairaanhoidossa, josta tulee mitä laskuja tulee tai sitten ei + terapia. Pakko on hoitaa, kun on nuoresta ihmisestä kyse ja koko elämä edessä.
Me ei matkustella ikinä. Eikä meille tule lehtiä ollenkaan.
Voitaishan me tietysti luopua tosta autosta. Ja alkaa klkea pyörällä töihin.
Mutta ajatuksen tasolla se vituttaa, kun asia johtuu siitä, ettei ole keskituloisena palkansaajana varaa pitää autoa.
Opintolainaa ja lue vaikka lääkäriski. Omasta viitseliäisyydestä se on kiinni. Jos luulet että isommat tulot ratkaisisis teidän ongelmia, jotka todellisuudessa johtuu liian isoista elinkustannuksista.
Toisin kun joku älykkö aiemmin arveli, pienipalkkaisuus ei liity koulutukseen välttämättä mitenkään. Meillä molemmilla miehen kanssa on takana pitkät opinnot ja köyhät vanhemmat = yhteensä 28 000e opintolainaa. Ensimmäinen auto on hankittu vasta nyt = autolainaa ja isot vakuutusmaksut. Teini, jolla on koko ajan joku tarve. Kaksi lasta päiväkodissa täysillä maksuilla = 502e/kk asuntolainaa on otettu sen verran, että pk seudulta on saatu liian pieni kerrostalokämppä. Vastike on noussut viidessä vuodessa 250 eurosta 500 euroon; vanha talo kun on ja kaikenlaista korjattavaa koko ajan. Auton pidon lisäksi pakko on ostaa toiselle työssäkäyntiin seutulippu 96e ja teinille matkakorttiin 30e/kk. Kahdella meistä on pitkäaikaissairaus, joka vatii lääkityksen (loppuiäksi), seurantaa ja ajoittain tarkistuskäytejä yksityisillä, labroja jne, mikäli meinaa pitää hoitotason hyvänä. Puhelinlaskut on teinillä olleet 60e/kk sovitun 20E sijasta, mistä ollaan väännetty ja otettu kuukausirahoista, mutta pakko ne laskut on maksaa kuitenkin. Kun budjetti on + - 0, siinä tällainen parinkympinkin heitto tuntuu. Näillä realiteeteilla 2350e + 2900e palkat (käteen lapsilisineen, elatusmaksuineen ja kaikkineen jää 4200e/kk) meillä ostetaan vaatteita vain lapsille ja nekin mahd pitkälle kierrätyksestä. Ruoka ostetaan -30% lapuilla aina kun mahdollista. Aamupalaksi syödään puuroa. Vanhemmat kantaa töihin eväät ja kulkee ikivanhoissa vaatteissa. Kaikesta maksetaan kalleimman mukaan, eikä koskaan ole varaa mihinkään omaan hauskaan, irrotteluun tai siihen, että voisi edes hetken antaa mennä ja ostaa jonkun kalliin vaatteen esim. Mä olen ainakin tosi väsynyt siihen ja vaikea on keksiä, miksi joka aamu herää klo 6.00 painamaan duunia.
Miksi otitte autolainan? Olisitte voineet ostaa halvankin auton, joka ei tarvitse kallista vakuutusta. Minulla on kaksi pitkäaikaissairautta, mutta julkinen terveydenhuolto + työterveyshuolto riittää kyllä mulle, ei tarvitse rampata yksityisellä. SALDORAJA teinille.
Auto maksoi 7000e, joten en pidä sitä kovin kalliina. Siitä on lainaa jäljellä 2000e, jota maksetaan 200e/kk. Meillä ei ole autonkorjaajia kavereissa tai suvussa, joten tuota halvempaan autoon olisi mennyt jo huoltoihin ja korjauksiin ties kuinka paljon. Vakuutus ei ole kallis, mutta kun koskaan ei ole bonuksia kertynyt niiden maksuun, niin vaikuttaahan se. Ja SALDORAJAKO tässä on mahtavin keksintö sulta, ihan oikeasti? Kiitos tästä mahtavasta vinkistä, me latetaan se ja heti parantuu talous niin, että voidaan tehdä asunnon kipästi tarvitsemat rempat (kaapeista puuttuu osa ovista, lattia on rannuilla jne jne) ja pistää elämä risaiseksi! Kiitti hei vinkistä!
SINÄ olit se joka sanoi, että on isot vakuutusmaksut ja autolainaa. Ja SINÄ toit esiin, että joudut teinin kansssa tappelemaan puhelinlaskusta ja että tuo muutama kymppi vaikuttaa talouteenne reilusti. Joten miksi ihmeessä hermostut minulle kun kommentoin niitä asioita?
Toisin kun joku älykkö aiemmin arveli, pienipalkkaisuus ei liity koulutukseen välttämättä mitenkään. Meillä molemmilla miehen kanssa on takana pitkät opinnot ja köyhät vanhemmat = yhteensä 28 000e opintolainaa. Ensimmäinen auto on hankittu vasta nyt = autolainaa ja isot vakuutusmaksut. Teini, jolla on koko ajan joku tarve. Kaksi lasta päiväkodissa täysillä maksuilla = 502e/kk asuntolainaa on otettu sen verran, että pk seudulta on saatu liian pieni kerrostalokämppä. Vastike on noussut viidessä vuodessa 250 eurosta 500 euroon; vanha talo kun on ja kaikenlaista korjattavaa koko ajan. Auton pidon lisäksi pakko on ostaa toiselle työssäkäyntiin seutulippu 96e ja teinille matkakorttiin 30e/kk. Kahdella meistä on pitkäaikaissairaus, joka vatii lääkityksen (loppuiäksi), seurantaa ja ajoittain tarkistuskäytejä yksityisillä, labroja jne, mikäli meinaa pitää hoitotason hyvänä. Puhelinlaskut on teinillä olleet 60e/kk sovitun 20E sijasta, mistä ollaan väännetty ja otettu kuukausirahoista, mutta pakko ne laskut on maksaa kuitenkin. Kun budjetti on + - 0, siinä tällainen parinkympinkin heitto tuntuu. Näillä realiteeteilla 2350e + 2900e palkat (käteen lapsilisineen, elatusmaksuineen ja kaikkineen jää 4200e/kk) meillä ostetaan vaatteita vain lapsille ja nekin mahd pitkälle kierrätyksestä. Ruoka ostetaan -30% lapuilla aina kun mahdollista. Aamupalaksi syödään puuroa. Vanhemmat kantaa töihin eväät ja kulkee ikivanhoissa vaatteissa. Kaikesta maksetaan kalleimman mukaan, eikä koskaan ole varaa mihinkään omaan hauskaan, irrotteluun tai siihen, että voisi edes hetken antaa mennä ja ostaa jonkun kalliin vaatteen esim. Mä olen ainakin tosi väsynyt siihen ja vaikea on keksiä, miksi joka aamu herää klo 6.00 painamaan duunia.
Miksi otitte autolainan? Olisitte voineet ostaa halvankin auton, joka ei tarvitse kallista vakuutusta.
Minulla on kaksi pitkäaikaissairautta, mutta julkinen terveydenhuolto + työterveyshuolto riittää kyllä mulle, ei tarvitse rampata yksityisellä.
SALDORAJA teinille.Auto maksoi 7000e, joten en pidä sitä kovin kalliina. Siitä on lainaa jäljellä 2000e, jota maksetaan 200e/kk. Meillä ei ole autonkorjaajia kavereissa tai suvussa, joten tuota halvempaan autoon olisi mennyt jo huoltoihin ja korjauksiin ties kuinka paljon.
Vakuutus ei ole kallis, mutta kun koskaan ei ole bonuksia kertynyt niiden maksuun, niin vaikuttaahan se.Ja SALDORAJAKO tässä on mahtavin keksintö sulta, ihan oikeasti? Kiitos tästä mahtavasta vinkistä, me latetaan se ja heti parantuu talous niin, että voidaan tehdä asunnon kipästi tarvitsemat rempat (kaapeista puuttuu osa ovista, lattia on rannuilla jne jne) ja pistää elämä risaiseksi! Kiitti hei vinkistä!
Meillä ainakin parani talous, kun laitetiin teineille 10e puhepaketit ja siihen päälle 10e limitiä. Ei ole tullut yllätyslaskuja enää. Puhapaketilla saa puhua perheenjäsenille ja monille kavereille rajattomasti ja kympillä tekstaavat suunnilleen jo kahdessa päivässä. Meno olia eimmin aika hulvatonta, saattoi tulla 60e tai 140e laskua ja pakko ne oli maksaa. Nyt säästyy ne pennoset muuhun. Kyllä sillä jo remppaa tekee, jos joka kuussa säästyy teinien laskuista vaikkapa 60e yhteensä ja siitä säästätte 10kk nij on jo 600e säästössä, 1,5v ja säästössä on 1200e. Kaikkea kun ei saa heti, niinku tiiät. Rempan sijasta voitte tehdä sitte sillä rahalla mitä muuta tykkäätte, vaikka matkustaa Pärnuun, mutta sit ei saa remppaa. Elämä on valintoja.
Voisitte tosiaan myydä sen auton myös, ihan iloisina matkuistaisitte kaikki fillarilla/joukkoliikenteellä, niin moni muukin tekee ihan niuhottamatta. Siis jos haluaa säästää ja vapauttaa vähän pääomaa muuhun elämiseen.
meidän perheessä menee kuukausikortteihin kuukaudessa 180 euroa.
mutta paljonko maksaa bensat/vakuutukset/parkkimaksut/(sakot?)/korjauskulut/katsastukset? Kyllä taitaa silti joukkoliinenne olla edullisempaa :)
meidän perheessä menee kuukausikortteihin kuukaudessa 180 euroa.
Mutta kun puhe olikin siitä, kun joskus saiskin panna elämän risaiseksi, ostaa sellainen takki kun haluaa tai vaihtaa elämä hetkeksi vapaalle, matkustelemalla yms. Potuttaa, kun työtätekevänä ei koskaan ole muuhun varaa kuin pakollisiin.
mitä myisin, pesukoneemmeko vai oman vuosikausia vanhan talvitakkini?
voisipa edes kerran mennä miehensä kanssa elokuviin ja syömään ravintolaan, tai ostaa puseron, minkä haluaa. Tai repäistä vaikka niin, että ostaisi ehjät sukkahousut.
mitä myisin, pesukoneemmeko vai oman vuosikausia vanhan talvitakkini?
Toinen varsin yleinen on marjanpoiminta. Nyt marraskuussa sitä ei varmaan kukaan kehtaa ehdottaa.
että ei osata elää tulojen mukaan. Puhelinta ei hankinta jos varaa ei ole, eikä myöskään nettiä. Mikä siinä on muka niin vaikeaa?
ilman puhelinta ja nettiä...
Eiköhän nykyajan yhteiskunnassa ihminen ole melko syrjäytynyt jos elää ilman nettiä ja/tai puhelinta.
Emme omista autoa, asumme vuokralla, syömme halpaa kasvisruokaa, ostamme kaiken (siis vaatteet, kengät, huonekalut, pyörät, lastentarvikkeet jne.) Huuto.netistä. Matkustelua en juurikaan kaipaa, en myöskään kosmetologia tai kampaajaa. Ulkona käymme syömässä aina välillä. Netit, puhelinlaskut jne. perusjutut pystymme maksamaan. Lääkärissä käymme kunnallisella.
t. 1500e/kuussa käteen, puolisolla samanlaiset tulot
Itselläni pitää lapsia kuskata päivittäin n. 20 km suuntaansa ja en todellakaan millään katiskalla ala ajamaan. No ei kyllä nytkään mikään huippu uusi ja kallis auto ole alla, mutta turvallinen kuitenkin. Neuvottelin vaan autokaupassa pidemmällä maksuajalla niin pystyn maksamaan.
Siihen vaan jotenkin turtuu, että tiukkaa on melkein koko ajan. Mutta jotenkin aina vaan selvitään kuusta toiseen, vaikka tiukkaa tekee.
Työmarkkinatuki 655e
Lapsilisä 316e
Asumistuki 300e
Elatusraha 300e
Tulot yhteensä 1571e
Vuokra ja vesi 777e.
Vuokran ja veden jälkeen käyttöön jää 794e/kk. Sillä maksetaan ruoka, auto, sähkö ym. eläminen. Tiukkaa tekee, mutta kaikkea on tarpeeksi ja elämä on onnellista. Aktiivinen työnhaku käynnissä, joten eiköhän se jossain vaiheessa tuota tulosta.
Mutta ymmärrän AP:n kokemuksen väsymisestä. Olisi ihana, jos kaikkea ei aina tarvitsisi niin tarkasti laskea. Voimia kaikille vähävaraisille!
Ei helvetti. Syö vaan rauhassa laivalla puuropusseja. Käytkö töissä?