Perjantaita TAMMIKUISET

Täällä taustailija näin loppuvaiheessa listautuu tähänkin pinoon, olen kyllä lueskellut teidänkin kuulumisianne aina silloin tällöin.



Näin loppusuoralla mukavaa vaihtaa kuulumisia samassa vaiheessa olevien kanssa, itsellä menossa rv 39+2 ja la siis 4.1.2006. Ja kovasti odotellaan vuoden vaihtumista sitten vauva saisikin jo alkaa tulla...



Oma odotus -ensimmäistä siis odotan- on sujunut kaikin puolin hyvin, mitään vaivoja ei ole ollut. Nyt tosin väsyttää ihan koko ajan mutta kuulunee asiaan.



Mukavia odotusaikoja itse kullekin!

Enää olis kaksi päivää tätä vuoden vaihtumisen jännäämistä. Eilen oli onneksi hyvä päivä/ilta, eikä supistanut kovin paljoa. Uskon ja toivon siis, että päästään tammikuulle.

Meille käy varmaan niin, että menee sen 2 vkoa yli lasketun ajan, kun lääkäreiden puheiden mukaan ollaan valmistauduttu siihen, et syntyy ihan milloin vaan... ja sittenhän se odottavan aika on toooosi pitkä!



Pitäs tästä kaupoille lähtee. Jos siellä ei näin aamusta olis ihan kamalaa ryysää. Uutta vuotta otetaan vastaan ihan vaan kolmistaan kotosalla. Pojan kummien piti tulla meille huomenna, mut peruivat tulonsa eilen, tälleen viime tingassa. Tylsää :(



Etsiskelin tuolta Pirkan sivuilta kananmunattomia leivontaohjeita. Ei ole helppo homma. Pojalla todettiin paha kananmuna-allergia tässä hiljan ja iskällä on sama vaiva. Pitäs jotain tarjottavaa saada pakkaseen vauvavieraita varten, mutta mitä ihmettä voi leipoa ilman kananmunaa... ja vielä sellaista, jonka voi pakastaa! Vinkkejä kaipaan?



Eipä tässä ihmeempiä, masussa kaikki ennallaan. Tavallisen hiljaista on taas ollut, onneksi on nuo äpolin kontrollin usein, muuten olisin varmaan aivan huolesta soikeena, kun armas liikuskelee niin laiskasti.

Masu on niin pieni, että kaikki luulee lasketun ajan olevan joskus kuukauden kahden päästä...



Hyviä vuoden viimeisiä päiviä masuille ja mameille

Toukoaarre 37+6

Juu eiliset neuvolakuulumiset meinasin ilmotella.



Paino taas lähtenyt nousuun, nyt oli tullu 450g/viikossa, kun viimeeksi oli laskenut. No joululla varmaankin osuutta asiaan, vaikka kyllähän tuo kaverikin joka kerta kasvaa!? sf- mitta oli pysynyt samana kun mitä oli kaks viikkoa sitten, mutta se ei kuuleama tässä vaiheessa oo huolestuttavaa, kunhan vaan ei seuraavalla kerralla ole käyrä lähtenyt alaspäin. Kun kuulema on vesseli jo lähtöasemissa...neuvolatäti kyselikin, että onko klassinen melooni jalkokojenvälissä -olo;) HB 134, paineet mun normaalia alhaista, virtsasta löyty ihan vähän valkuaista, mutta kätilö laitto runsaan valkovuodon piikkiin. Sydänäänet vahvat... että mikäs tässä ollessa, kun yötkin menny taas vaihteeks hyvin!



Esitietolomakekin saatiin yhessä täyteltyä loppuun, että nyt vaan sitten sairaalakassin sisältöä miettimään! Nyt mäkin pääsen jo viikon välein neuvolaan... vihdoin! Tapasin muuten käytävällä samasta valmennusryhmästä pariskunnan ja niillä oli vauva kainalossa. VOI KYLLÄ OLI SULOINEN JA TULI ITELLE HALU SAADA PIENOKAINEN KANSSA TÄHÄN HETI!!! Mutta täytyy malttaa vielä odotella.



Jännittää miten käy enoyn käynnistyksen kanssa ja muutenkin, kelläköhän kaikilla tammiksilla on viikonlopun jälkeen jo vauva!!!!



VOIMIA KAIKILLE, eeviliina 36+1

eilen oli vika lääkäri käynti, ja aika turha käynti mun mielestä..

Ei minkäänlaista kokoarvioo ees tehnyt ja kun unohdin sitä kysyäkin.

Olin kai niin shokissa kun olikin mieslääkäri et halusin vaan äkkiä pois..

Vielä lähiaikoina tuskin mitään tapahtuu, vauva ei oo laskeutunu ja paikat " epäkypsät" .. mä nyt luotan siihen et tammikuun lopulle ainakin menee. Painoa oli tullu kiitettävät 3kg kahes viikos, hups..

muuten kaikki ok.. nyt siellä sitten ravataankin viikon välein..

Outoa ajatella että ylihuomenna on sitten jo tammikuu ja vuosi 2006.

Pian meillä kaikilla on yksi perheenjäsen lisää :)

Susku 36+4

Huomenia!



Tylsä päivä tiedossa... mies meni aamuviiteen töihin, ja meinas, et inventaarion takia voi mennä iltakasiin helposti. Saan siis kohtuullisen pitkään viihdyttää itseäni. Toistaiseks oon onnistunut siinä hommassa hyvin - oon lukenut, ulkoillut, ottanut päikkäreitä, hissuttanut kotihommia jne., mutta tänään on jotenkin sellainen olo, että ei haittais, jos vaikka tapais jonkun kaverinkin. Pitänee ottaa soittokierros, jos vaikka joku lähtis kaupungille kaffelle tai tulis käymään.



Eilen illalla muhun iski joku hirmuinen hormonimyrsky. Vollotin ensin sitä, että mun sisarukset ei välitä musta pätkääkään - kukaan (1 sisko ja 3 veljeä) ei oo esim. soittanut mulle kertaakaan koko raskauden aikana kyselläkseen kuulumisia. Toki asia silloin harvoin kiinnostaa kun nähdään, mutta ei muuten. Sitten rupesin pelkäämään, että miten meidän parisuhteelle käy kun vauva tulee taloon... En millään tahtois muuttua pelkäks maitokoneeks ja äidiks, vaan haluaisin jo etukäteen varmistua siitä, että pysyn edelleen puolisona miehelleni. Ja kauniiks lopuks mietin pääni puhki ristiäisjärjestelyjä. Että ketä kutsutaan ja ketä kehdataan olla kutsumatta. Oli siinä taas miehellä ihmettelemistä. Onneks se on maailman kultaisin ja jaksaa silitellä ja paijata ja vakuuttaa, että kaikki on ihan hyvin. Niin kuin oikeasti onkin.



Ainut, mikä jäi eilisestä pintaan, on tuo ristiäisjuttu. Millaisia juhlia olette muut järjestäneet tai aiotte järjestää? Meillä oli - ja on edelleenkin, kai - suunnitelmissa kutsua vain isovanhemmat ja kummit ja pitää juhlat kotona. Näin siksi, että haluttaisiin mieluummin säästää rahaa arkea varten kuin käyttää sitä juhlatarjoilujen kustantamiseen. Samasta syystä ajateltiin, että juhlittaisiin ihan kotona eikä vuokrattaisi mitään juhlasalia. Tällöin vierasjoukko on pakkokin rajata minimiin, sillä 61,5m2:een ei kerta kaikkiaan kovin paljon väkeä mahdu. Ja jos esim. kutsuu minun sisarukseni perheineen paikalle, väkeä on jo 20 henkeä. Ei onnistu... Silti asia mietityttää. Onkohan olemassa sellaista ei-kirjoitettua etikettiä, jossa sanottaisiin, miten homman " pitää" mennä. Kirkon nettisivuilla ei asiasta ainakaan mainita halaistua sanaa - tai sitten en vaan löytänyt oikeaa osoitetta.



Jep. Eipäs nyt muuta. Masussa käy hirmu potkuttelu edelleen; ihmetyttää välillä, miten vauveli ollenkaan mahtuu moista elämää enää pitämään. No, kylläpä sitä ihmisen kylkiluut aika kovilla onkin... Mulla on kans lirahdellut jotakin märkää pöksyihin nyt muutaman päivän; mietin kans, että pitäiskö kysyä neuvolasta. Vaikka 2.1. mulla taas on aikakin sinne; että odotteleisko vaan. En tiedä. Ja sitten vielä: eilen oli puhetta hikoilusta. Minä ainakin TODELLAKIN hikoilen ihan hulluna. Enkä kyllä suostu uskomaan, että mulla nyt ihan noin huono kuntokaan on... neuvolantäti sanoi viimeksi, että kyse on hormoneista ja lähestyvästä synnytyksestä. No, niin kai kaikki mahdollinen näillä viikoilla :).



Voimia ja tsemppiä kaikille,

ja mukavaa päivää!



:) SolAngel & masuaarre 36+1

Meillä on tosi pulma just että ketä pyydetään kummiksi. Molemmilla on siskot, mutta kumpiakaan ei haluttais pyytää kun toinen vetää joka asiasta herneen nenään eikä ajattele muuta kuin itseään ja toinen sitten on muuten epätasapainoinen ihminen ja sanonutkin että ei halua kummiksi. No ystävistä sitten kai pitäs pyytää, mutta kun niitäkin on hyvin vähän ja tuntuu että kun kummiksi pyytää niin luullaanko sitä sitten heti että vanhemmat odottaa paljon lahjoja ym. lapselleen. Siis en tie ja sitäkin ollaan puhuttu että kun ei tarttis pyytää ketään ni ei pyydettäs.



Tuntuu että kun tää vauva on meille niin tärkeä ja odotettu ja sitten tulee tällasia ongelmia että jotkut osottaa ettei yhtään tykkää tulevasta vauvasta. Se on välillä tosi raskasta kun ei voi aidosti näyttää tunteita ja iloa.



Eilen käytiin kattomassa ystävän vauvaa tyksissä. Voi että se oli sitten pieni. Syntymäpaino oli 2940gr. Ei painanu mitään kun syliin otin. Käynti helpotti tätä mun oloani hieman. Tajusin että kyllä sitä nyt vaan pitää omaa odottaa kärsivällisesti eikä se masusta mihinkään häviä. Eilen meinaan taas vollotin kun mies tuli kotiin. Se onneks lohduttaa ja ymmärtää. On ollu tosi vaikeeta olla kotona nyt nää pari päivää kun ystävä sai omansa jo. Onneks viikonloppu edessä ja mies kotona mun kanssa. Silti painaa toi yks juttu mielessä kun oma sisko ei voi iloita meidän vauvasta. Olen yrittänyt nyt pitää väliä häneen mutta sekin tuntuu pahalta. En tiedä mitä tekisin...



Onnkes neuvola koht pian, ja sori taas tää valitus :(

Maariska 38+2

Ei oo millään jaksanu muutamaan päivään aukasta konetta, sen verran ollut huono olo. Tähän mennessä ku ei oo mikään vaivannu niin tiistaina neuvolan jälkeen olo ollu ihan karmee. Kaikki arvot oli ok ja vaavi lähtöasetelmissa, neuvolasta sanovat että ota iisisti seuraavat päivät että pääsette mahan kanssa vuoteen 2006. Tiistaina iltana alko niin mukavat supistukset, että oksat pois. Koko yön supisteli muttei tasaseen tahtiin vaan just kun sai unen päästä kiinni tuli uus. Selkään sattu ja muutamaan otteeseen kerkesin jo miettiä soittoa kättärille. Sitten aamuyöstä ne vaan loppu ku seinään ja sain nukuttua. Sen yön jälkeen on ollu jos jonkinlaista kipua lonkissa ja nivustaipeessa.



Masuasukin piti olla kiinnittyny, tuntuu vaan ettei tollasta menoa pysty olemaan jos pää on kunnolla kiinnittyny ku maha nousee välillä vieläkin melkin rintojen tasalle. Onneks on heti maanantaina neuvola, että pääsee ammatti ihmiset kokeilemaan ettei oo menny kääntymään tms. Simmonen ryminä kyllä on päällä, ettei tarvii ihmetellä onko vauvalla kaikki hyvin, onneks.



Kauheeta valitusta, toivottavasti muina päivinä menee paeremmin...



Ristiäisistä: me ajateltiin kanssa pitää kutsut kotona, tosin ei omassa ku ei tänne mahdu viittä ihmistä kunnolla :) mutta mun vanhemmilla. Vieraslistalla on isovanhemmat (4) + sisarukset kumppaneineen (3+1) kummi + mun paras kaveri miehensä kanssa. Mun sisko on toinen kummin, joten siksi vain 1 kummi :) Vieraita olis sitten me mukaan luettuna 12. Ajateltiin, että kerkee loput sukulaiset sitten kutsua häihin, joita olis tarkotus juhlia ens vuoden puolella.



Nyt täytyy lähteä syömään ku masuasukkikin rauhottu sen verran

Kiti76 + karuselli 36+5

Ihanaa, kun päästiin tänään pihalle. Oli pakkanen sen veran lauhtunut, että tarkeni tämäkin mamma pistää nokkansa pihalle. Ja samanlainen vilukissa taitaa olla poikakin :)

Nyt kun vauva on kääntynyt oikein päin ja on laskeutumassa, niin jopas tuntuu " mukavalle" vauvan päänpyöritykset tuolla alapäässä. On kuin puukolla viiltelisi. No, hyväähän se vaan tarkoittaa. Kun vaan tajuaisi myös syntyä hyvissä ajoin ettei tällä kertaa tarvitsisi kärvistellä kahta viikkoa yliaikaa.

No, mies on lähdössä loppiaisena pojan kanssa äitinsä luokse 200km päähän. Eikös se ole aika varma synnytyksenkäynnistystapa?



Ristiäisistä. Minusta ristiäisiin ei tartte kutsua kuin lähimmät sukulaiset. Ei niiden tarvitse olla mitkään sukujuhlat. Meillä oli pojan ristiäiset kotona, vieraina mummot ja ukit (miehen vanhemmat eronneet ja molemmilla uusi puoliso), molempien veljet, kummit ja isomummo. Tässä oli jo n.20 henkeä enkä yhtään enemmän olisi vieraita kaivannut. Nyt asutaan sukulaisten lähellä, enää ei varmaan ko järjestely onnistu. Äitini on kyllä tarjoutunut järjestämään juhlat, mutta siltikään en haluaisi kutsua koko sukua. Mutta jää nähtäväksi. Pitää sitten katsoa tilannetta, omaa jaksamista ym. En uskalla suunnitella mitään liian tarkasti ennen kuin vauva on maailmassa, kun viime kerralla kaikki menikin aivan suunnitelmien vastaisesti...



Tihveröinen 36+2

Jospa minäkin näin loppumetreillä liityn joukkoonne jännittämään koska sen oman nyytin saa kainaloon... oon taustaillut ja lueskellut teidän kuulumisia aika pitkään mutta en vaan oo saanut aikaseks kirjoitella ite... Mulla siis la 19.1. Odotus on mennyt välillä paremmin ja välillä huonommin... Joulupäivä vietettiin äippäpolilla kun mun oikee puoli vartalosta turposi ja puutui ihan mahdottomaksi... epäilivät ensin veritulppaa, mutta osoittautui sitten vaan pienemmäksi tukokseksi joka itsestään liukeni ja turvotus laski parin päivän päästä. Nyt on olo ollut erinomainen, nukuttuakin oon saanut aika hyvin... kunhan vaan käy aamuyöstä syömässä ensiaamupalaa niin jaksaa taas nukkua lisää... Masussa ollaan pari päivää oltu todella hiljaisia, hiukan alkaa huolestuttamaan että onko siellä kaikki sittenkään ok, ti olin neuvolas ja silloin kaikki loistavasti kunnossa! Eilen illalla sain just sen 10 liikettä tuntiin ja nyt koko yö on ollut hiljaista eikä vieläkään tapahdu mitään vaik tässä oon suklaata ja karkkia syönyt ja yrittänyt juoda makeaa mehua mutta eipä tuo vaan liiku.... kohta kyllä menee hermot jos ei tuo ilmoita itsestään mitään! Onko muilla ollut samanlaista että olis rauhoittunut huomattavasti esim. ennen synnytystä tai jotain... elättelen täs toiveita et sais mahdollisimman pian nyytin kainaloon=) Esikoista siis täällä odotellaan siksi niin uutaa kaikki tääläinen et mistä vois johtua hiljaiset päivät.... Ristiäisistä oli puhetta ja kummeista, meillä tulee kummeiksi mun sisko ja miehen veli... on ollut alun alkaen selvää et heitä pyydetään koska läheiset välit on heihin ja he eivät ole vielä kenenkään kummeja! Hyvää vuodenvaihteen odottelua kaikille ja koittakaahan jaksella masujenne kanssa ja toivottavasti teillä on hiukan vilkkaammat masukit kuin mulla..... T:Jossu rv37 tasan!

meidän esikoisen ristiäisissä oli vain molempien vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset (jotka kummeja) sekä kummit, siltikin porukkaa kertyi 20hlöä joka mielestäni ehdoton maksimi. ja sama tulee varmaan oleen tulevankin ristiäisis. oishan se kiva pyytää kaveritkin, mutta mitä järkeä siinä olis.. rahaa menee muutenkin..

Uskaltaa nokkansa jo ulos mökistä pistää :)) Ei ole enää ku -7 pakkasta, sopii hyvin!!Ulkotakit jotka sain kookkaammalta ystävältäni lainaan alkavat olla niukin naukin päälle mahtuvia!!!!



Mitähän telttaa sitä pistää päälleen nyt sitten loppuajan ku neuvolassakin pitäs viikottain ravata!?!?Ei millään kiinnostas sekää roijaaminen. Hegästyn ihan pienestä, puhelimessa puhumisestakin...koko ajan on sellainen täyteläinen olo vatsassa ja hengitys raskaampaa ku koskaan ollu. Vauva painaa joo, tiedän muttei se tee asiaa yhtään mielyttävämmäksi.



Mua ahdistaa tää mun jäykkyys, isous, turvotus ja hitaat vaivalloiset liikkeet jo niiiiiiiiiiiiiiin paljon!!!!Olen vaan höpöttänyt miehelleni viimeisen viikon sitä, miten paljon odotan, että pääsen treenaamaan ja laihduttamaan itteni taas ihmiseksi. Toisinaan näyttää ettei maha nyt ihan karmeen kokoinen ole, mutta sit ku ottaa huomioon muun kropan, ni onhan sitä...norsu...Miten mun naamakin voi olla tämänkokoista höttöä!!!!AHDISTAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA niin perkeleesti. Ei mulla ole enää ku pari vaatetta mitä pitää ja helvetti sentään viimeiset kengätkin alkaa olla tiukahkot. Miten jalatkin voi kasvaa näin s----nasti..tekee mieli vaan kirota. En jaksa enää tätä palloilua.....



Että näin. Mua ei ole itkettänyt tai ollu mitään hormonihyräyksiä mielen puolella koko raskauden aikana, olen vain hermoillu näistä ulkoisista muutoksista. Minkäs sitä itelleen voi. Hermo ollu pinnassa ja äksyilly kyllä olen. Riittaan minusta saa kaverin :)



Oonkohan mä noussu nyt ihan siis väärällä jalalla, alkaa olla sellasta tuo kirjoitus......nooooooooooooooh!Kypsä mä olen ja haluisin jo päästä eroon tästä massasta.



En osaa vielä oikeesti ajatella, että ihminen, vauva on kohta mun käsivarsilla!!!Meidän lapsi!!!En tiiä, toisaalta ymmärtää että olen jo ihan loppusalla ja vauva tulee ihan pian, toisaalta ei osaa käsitellä sitä että vauva tosiaankin on sitten KOLMAS perheenjäsen ja lopunelämää mun elämässä läsnä!!!!!APUA!En osaa mitään oikein panikoidakkaan...kaikki menee hyvin ja sillä siisti.



Meillä ei vietetä kirkollisia ristiäisiä vaan nimenantojuhlat. Anoppi lupasi ne järjestää tarjoilun puolesta (onneksi) ja vain lähiperhe osallistuu näihin epävirallisiin ilon juhliin. Mitään jeesusta ei meillä tarvita :) Olenpas mä kärkäs. No mut ei siis mitää uskonnollisia tyhjyyksiä ja körttiläisyyttä kiitos!Lapsi saan nimen ja juhlimme sitä oikeesti!!!!!Kummeja ei tule yhtään. Kummankin sisarrukset ovat tärkeitä ihmisiä lapselle ja katotaan ketä ihmisiä muodostuu sitten elämän varrelle, jotka merkkaavat lapselle ja lapsi heille.



Hikoilusta puheen ollen täällä sitä harrastetaan kans!Jalat ja kädetkin on koko ajan tosi lämpimät, että väliin oikein tekis mieli pistää ne hankeen jäähtymään!!Yleensä olen kesälläkin hytissyt ja kulkenut sisällä villasukissa :) Nyt mahdollisemman vähällä vaatteella sisätiloissa ja sellaisissa jotka ei kiristä!!!Se on tarkkaa!!!



Onneksi nuha alkaa poistua!!!Huomenna ajelen 300km yksinäni autolla anoppilaan..saa nähdä miten vatsa tykkää..Mut pysähtelee jos alkaa oikein ahdistella. Onneksi on vakionopeudensäädin ja tuolia saa vaikka mille vänkyrälle, että istuu sitten ratti kädessään vaan. Lunta ei tarvis pöllytellä kovin paljoo, ettei mene vaaralliseski näkyvyyden puolesta.



Meeris 36+6

Aamusta käytiin viikon 37 ultrassa äippäpolilla ja kaikki näytti olevan ihan kunnossa. Tosin meillä on vauvan sydänäänissä sitä ylilyöntisyyttä, mutta mitään rakenteellista sydänvikaa ei pitäisi olla, vaan tuo ylilyöntisyys kertoo vaan siitä, että sydän on vielä kehittymätön. No, toivottavasti tilanne korjaantuu vauvan syntymään mennessä. Mutta isoin uutinen olikin se, että meille tulee POIKA! Ei olla sitä aiemmin tiedetty ja nyt kun kysyttiin niin kätilö, joka ultrasi, näytti pojan kiveksiä ja sanoi, että ei noi häpyhuulet yleensä noin turvonneita ole!!! =) Mulla on kyllä ollut selkeä poikamaha ja vauvan sykkeet yleensä 130, joten tällä kertaa nuo ennustukset näyttivät pitäneen paikkansa.



Ristiäisistä sen verran, että me pidetään ristiäiset varmaan miehen kotona, kun molempien lähisukulaiset ja parhaat ystävät asuu 400 kilsan päässä meistä, niin on helpompaa, että me kolme matkustetaan sinne kuin että kaikki ahtautuu tänne meidän pieneen 60 neliöiseen kaksioon kauas susirajalle! Ja tosiaan tarkoitus on kutsua vain tulevat isovanhemmat, miehen sisarukset puolisoineen ja kummit. Itse olin kerran ristiäisissä, jossa kastettiin minun äitini serkun tyttären lapsi, joiden kanssa ei olla missään tekemisissä muutoin kuin häissä ja hautajaisissa, joten tuntui tosi hullulta olla siellä, joten itse haluan oman lapsen ristiäisiin vain lähipiirin.



Onnea kaikille jo vauvansa saaneille ja jaksamisia meille muille möhömahoille! =)



Piippa79 (rv 37+1)

pistivät sitten taas lähetteellä polille neuvolasta..hohhoijaa...neuvolassa paineet hieman koholla 150/97 ja vähän laski seuraavaan. Proteiinia virtsassa.



polilla sitten taas ultra (johan siitä keskiviikon ultrasta olikin aikaa) käyrä ja paine ja pissi tsekkaus..kaikki ok...lääkäri laitto vielä labraan varmuuden vuoksi, kirjoitti sunnuntaille ajan käyriin ja maanantaina onkin sitten uusi politsekkaus.



ylihösläämiseltä tuntuu mutta toisaalta ei ole varaa huteihinkaan...

pääsin kotiin sillä lupauksella että makaan ja juon käyn pissalla ja makaan ja juon taas.



hmm mikäköhän se nimimerkki nyt oli mutta siis mitä luultavammin se olin minä silloin siellä käyrillä, joku tosiaan oli lääkärillä silloin ja kuulosti siltä että tosi puuhiin päästään piakkoin ;)



tsemppiä kaikille!



RR 36+2

Menin aamulla äitipolille vollotettuani suurinpiirtein koko yön, että nyt on toksemian oireet niin pahat ja paineet korkeat, että saan varmasti jäädä sairaalaan ja maata siellä kaks viikkoa.. Mutta toisin kävi.



Alapaine oli 105 tietenkin siellä polilla, vaikka se otettiin käyrällä makaamisen jälkeen. Vauva oli onneks ponnekkaalla päällä ja sykkeet huiteli 150-170 välillä. Sitte siellä oli semmonen ylinuoren näkönen naisimmeinen lääkärinä.



No asialliseltahan se täti vaikutti ja oli iloinen nähtyään mun matalat kotipaineet, joita siis oon säännöllisesti seuraillut, ettei tarvi/uskalla aloittaa mitään verenpainelääkitystä.

sitte katottiin alapään tilanne ja iloista kyllä siellä oli tapahtunut edistystä. Kohdunkaulaa oli jäljellä enää puolet, se oli pehmeä ja kohdunsuu oli auki yhelle sormelle.



No minähän tietty vaadin arviota että koska se vaavi sieltä puskee tulemaan, mutta kovin oli varovainen lääkäri arvioissaan..



Eli lopulta kaikki hyvin. Nyt vaan pitää jaksaa maata, ettei tuu mitää äkkinäistä..



Onnellinen Kohka 38+4

Neuvolassa on taas tälle päivälle käyty. Paineet on edelleen hieman koholla 90/144, proteiini plussalla. Maksa-arvot otettiin aamulla, niissä ei onneksi ollut mitään. Sf-mitta sen huimat 39cm.

Kyllä jo terkkarikin toivoi että ma ei enää nähtäisi vaan synnytys käynnistyisi ma mennessä itsestään=) No jokatapauksessa päivät vähenee synnytykseen vaikka ei käynnistyisi, sitten vaan joudutaan ensi viikolla käynnistelemään=/

Kahteen yöhön täällä ei ole hyvin nukuttu...vauva painaa keuhkot minulta kasaan koollaan.

Taisi eilen muuten ekat erät limatulppaa lähteä...tai niin ainakin kuvittelin että sitä se oli. Josko se vaikka merkkaisi jotain...no toivossa on ainakin hyvä elää.

Täällä ollut puhetta ristiäisistä. Me vietetään ihan kotosalla kahvien ja pienen tarjoilun kera(kakkua,keksiä,pullaa). Kutsuttu on kummit, molempien vanhemmat, siskot, ja mummot. Sisaruksia on paljon mutta pitkän matkan takia kaikki ei pääse joten pienet juhlat tulee vaan.

Ruttu-Reetta: kuulitko sitten mitä lääkäri tai kätilö puhui silloin ke polilla? Minulle kun lääkäri oli hyvin vähä sanainen=) Kaiken siitä sai lypsää irti.

Hyvää vuoden vaihetta kaikille jos tässä nyt en enää ehdi kirjoitella. Ja jaksamisia edelleen.

-elli84- rv 39+3

Tässähän tää aika menee, lähinnä liikkeitä kyttäillessä. Vauva tuntuu jotenkin tosi vaisulta ja hiljaselta entiseen menoon verrattuna. Liikuskelee kuitenkin välillä vähän, joten yritän lohduttautua sillä, että tilaa ei vaan yksinkertasesti enää oo hirveesti, mutta se kymmenen liikettä per tunti kuulostaa kyllä tällä hetkellä todella tiukalta saavutukselta...

Menis ees jotenkin selkeesti lapsiveet tai jotain, ett tietäs, millon lähtä sairaalaan, ja kiitos mielellään ihan vaikka heti!!

Me ollaan kans mietitty ristiäisiä, tai mies lähinnä, ja sekin lähinnä sen takia, ett se ei ite kuulu kirkkoon ja on sitä mieltä, ett mun puolen suvulle kaste on kuitenkin tärkee jne... Mut eikös kaste onnistu, vaikka vaan mä kuulun kirkkoon... Kummejakin ollaan mietitty... Montako kummia te aiotte " ottaa" lapselle? Meil ois kaks mietittynä (mun sisko ja miehen sisko), mut haluisin viel ainakin kolmannen... kun vaan tietäs, kuka on " hyvä" =)



Tällasia mietteitä täällä...



Millamalla rv 38+0

Kummit aiheuttavat päänvaivaa... Itselläni on sisko ja veli, mutta heitä emme oikestaan edes pidä vaihtoehtoina. Elämme heidän kanssaan niin eri maailmassa. Miehelläni ei ole sisaruksia. Ystävistä sopivia olemme miettineet, mutta päätös on vaikea. Minun paras ystäväni on kirkosta eronnut, joten hän ei ilmeisesti tule kysymykseen viralliseksi kummiksi. Omista sukulaisistani kirkkoon kuuluvia löytyy vain serkkuni ja hänen miehensä, joilla kuitenkin on jo monta monta kummilasta yhdessä ja erikseen... Todella vaikea asia tämä kummi asia..

Ristiäiset pidetään mummulassa, luultavasti minun vanhemmillani, tosin anoppi vetää tästä luultavasti herneen nenäänsä... Tilaisuuteen kutsutaan isovanhemmat ja isomummu, sisarukseni perheineen sekä sitten ne kummit joihin päädymme ja jotka ottavat tehtävän vastaan.



Joka tapauksessa vaikea asia..



Muuten on mennyt ihan mukavasti. Supistukset ovat jokapäiväisiä, mutta toimeen tullaan. Toivottavasti vaavi viihtyisi masussa vielä ensi vuoden puolelle. :)



Marilla 36+ 6 tai jotain sinnepäin

no en nyt muista muuta kuin sen että siellä käyrällä makasin kateellisena kun ymmärsin niiden puheista että siellä nyt joku on hyvin piakkoin tosihommissa eikä vaan hyppele ees taas kurkkimassa tapahtuuko mitään vai ei. :) tavalla tai toisella sulla ei taida siis olla paljoa jäljellä odotusta..koita lepäillä paljon!



sama lääkäri meillä taisi olla, sellainen tumma ja lyhyt hiuksinen hoikahko nainen...



multa alkaa suoraan sanottuna palaa päreet, olo on hyvin vaihteleva mutta onneksi vauva tuntuu tänään liikkuvan reippaasti. sisätutkimus sai aikaan kipakoita supistuksia jotka sitten laantuivat torkkujen aikana. päätä jompottaa hieman, ei kummemmin..

no ei siellä alakerrassa olemitään kuitenkaan tapahtunut supisteli miten päin vain...kaulaa on ylhäältä jäljellä ja vain sormelle auki edelleen



tekisi mieli saada kotiin tikut ja painemittari että saisi itse katsottua missä niiden osilta mennään



grauh..sohvalle pötköttämään

Kaikki oli hyvin neuvolassa. Heti sanoi terkka että on nenä ja suun alue turvonnut että pian lähet synnärille! Vauvan pää oli kiinnittynyt jo kokonaan ja painoakin oli mulle tullut vaan 100 gr/vk!!!



Nyt jännittää kauheesti ettei vaan ens yönä lähtis käyntiin, oli viime yö jo aika kauhee. Ramppasin vessassa kun oksetti ja paskotti vuorotellen. Lonkat sattu niin että huh huh. Vitsi kun selviäis huomiseen iltapäivään ilman mitään ni sitten jos illalla alkais tapahtuu ni ehtis mennä jo syntymä uudelle vuodelle. No tässä kun oikeen ennustan ni se tulee sitten vasta yliaikasena.



Maariska 38+2

Oon kylläkin aika väsynyt, vaikka viime yö sujuikin ihan hyvin. Herään vajaan kahden tunnin välein vessaan, mut onneksi nyt oon taasen saanut unen päästä heti kiinni. Supisteluja ei ole juurikaan tullut, muuta kuin pukiessani itseni päälle. Pukeminen, varsinkin kenkien, on yhtä tuskaa. Ylihuomenna alan touhuilla normaalisti eli siivoilla, kävellä reippaasti yms, koska sitten vauva saa syntyä. Tosin uskon koko ajan siihen, että ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut lasketusta ajasta, ei mitään tapahdu, vaikka kuinka yrittäisin kaikenmaailman kotikonsteja.



Kummiasia on meilläkin pyörinyt mielessä. Sisaruksista valitsemme yhden kummiksi, mutta sitten sen toisen kummin valitseminen tuottaa ongelmia. Vaikka meillä on paljon ystäviä, jonkun nostaminen sieltä yli muiden tuntuu hankalalta. Ristiäiset vietämme isovanhempien, sisarusten ja kummien (yhteensä noin 20 hlöä) kera kotonamme.



Oikein hyvää vuodenvaihdetta kaikille!



Myypuh 39+3