SaraMaarika ja Pikkutintti
Minä täältä " tauolta" teitä huutelen. Vaikka enhän mä millään tauolla ole malttanut olla, vaan aina välillä käyn lukemassa kuulumisia. No kuitenkin... Edellinen pinomme on tippunut johonkin ja näin ollen ajattelin aloittaa ihan uuden ketjun.
Sitten kuulumisiani eli tyhjennysvuoto alkoi viime perjantaina (sopivasti jouluksi) ja päätin kuitenkin soittaa heti ja kysellä aikaa vielä tähän vuoden loppuun, ettei menisi tutkimukset tammikuulle. Ja yllätys yllätys tälle päivälle oli tullut joku peruutusaika ja näin ollen pääsin jo tällä viikolla lääkärin puheille.
Tänään olin sitten naikkarilla ja ultraa tehdessään lääkäri sanoi, että kohtu on oikein nätin näköinen ja ne pienet harvakaikuiset alueet, jotka oli edellisessä ultrassa nähty (näkyivät myös nyt) johtuvat kohtuni asennosta. Lääkäri kuitenkin täytti kohdun keittosuolaliuoksella ja tarkasti oikein kunnolla, että nuo epäselvät alueet johtuvat tuosta rakenteellisesta asiasta. Mulle on gynekologit aina sanonu tosta, että mun kohtu on hiukan kallellaan ja näin ollen siitä kyllä tiesin, mutta en osannu arvata, että se näkyy ultrassa tollasena asiana. Ehtivät nuo harvakaikuiset alueet jo säikäyttää mut pahan kerran. No kaikki on siis hyvin ja seuraavista kuukautisista aloitan taas Progynovien syönnin. Näin ollen PAS sijoittuu tuonne helmikuun puolenvälin tietämille.
Purin lääkärille myös tuntojani, sillä sain viime viikolla aikamoisen hermoromahduksen, josta osan laitan kyllä nopean hormooniarvojen tippumisen piikkiin ja osan koko tämän muun tunnemyllerryksen piikkiin. Tiistai ja keskiviikko meni välillä parkuen, välillä töitä tehden, välillä huutaen ja yöt nukkumatta. Onneksi olo alkoi helpottaa jouluna. Lääkäri kuitenkin paransi taas mieltäni ja käski ajatella sitä, että on vaan ajan kysymys, että milloin siirto onnistuu. Hän ei näe syytä miksi emme tulisi onnistumaan. Ja olihan tämä vasta toinen yrityksemme. No täytyy yrittää saada tämä pessimistinen luonteeni uskomaan parempaan huomiseen.
Tällaisia kuulumisia siis tällä erää. Toivottavasti teillä on joulunaika sujunut hyvin. Kertokaahan kuulumisianne, kun taas palailette palstalle takaisin.
terveisin, sk-78
Kommentit (39)
Joo, kannattaa varmaan tutkia kaikki vaihtoehdot... Rakentaminenkin kieltämättä nielee rahaa, itsekin rakentaneena tämän tiedän.
Tietenkin voi pirauttaa Väestöliitolle ja kysellä heidän tilanteestaan, ja miten nopeasti siellä pääsisi eteenpäin, samanhintaista palvelu taitaa olla pääkaupunkiseudulla Fertinovassa ja Tampereen suunnalla AVA klinikalla.
Itse olen yksityisellä monestakin syystä, mutta ehkä suurin syy lienee se, että palvelu on nopeaa ja yksilöllistä. En usko, että minulla olisi resursseja tässä tilanteessa olla napit vastakkain jonkun yleisen puolen klinikan kanssa, jossa hoitajat ja lääkärit vaihtuu, ja näin voisi kuvitella, että hoidon taso vaihtelee ja kokonaistilanteen seuranta heikkenee. Ei se tietenkään välttämättä näin ole, mutta en oman kriisini keskellä viitsi ottaa sitä riskiä, että pinna palaa ' turhaan' minkään takia, on sitä muitakin huolia tässä... Jonnekin hammaslääkärille jaksaisin jonottaa julkisella, mutta en tällaisessa tilanteessa. Toisaalta on varmaan tosi ihania ja mukavia kokemuksia monella julkisen puolen hoidosta, ja hoitotakuukin on varmasti tuonut tilanteeseen nopeutta ja vireyttä, eli voi se olla hyväkin. Mutta selvästi yksityiset on aggresiivisempia hoitojen aloituksissa ja järkeämpien keinojen käytössä kuin julkiset.
Toisaalta voi ajatella, että kuukaudet menee nopeasti ja loppukevät on nopeammin kuin luuletkaan jne. Oho - nyt tämä meni tällaiseksi toisaalta/toisaalta viestiksi :-) Sorry...
Nyt maailma näyttää taas hieman valoisammalta. Sairaslomaa lääkäri kuitenkin määräsi koko viikoksi, kun eilen terveyskeskuksessa kävin. Dignoosina ahdistusreaktio. Eihän siitä itkemisestä tullut loppua koko lääkärikäynnin aikana. No sitten tuohon toiseen ongelmaan eli siihen pattiin tuossa rinnassa. Ilmeisesti kyseessä on ihonalainen tulehdusreaktio, johon sain antibioottikuurin. Kun se on syöty, niin sitten menen röntgenissä käymään ja tuo patti tutkitaan ultraäänellä. Eli katsotaan nyt mitä sen kanssa käy, toivottavasti tuo kipu alkaisi hiljalleen hellittämään ja koko patti häviäisi itsestään.
Sitten takaisin tähän lapsettomuuteen, on nimittäin kova halu purkaa asioita ja ajatuksia jollekin. Mä oon tässä koko aamupäivän selannu nettiä ja tutkinut eri vaihtoehtoja. Soitin yhdelle kaverillenikin, jotka saivat avun hoidoista, ja kyselin heidän käyttämästään klinikasta. Nyt ajattelin esittää samat kysymykset sinullekin. Eli 1. Missä te käytte hoidoissa? (ei ole pakko vastata, jollet halua) 2. Onko teillä käytössä ns. lyhyt kaava eli ilman jarrusumuja? 3. Jos on, niin onko sille joku syy? 4. Miltä klinikka on tuntunut? 5. Mihin aikaan käynnit yleensä on? 6. Onko mahdolista saada ilta-aikoja (klo 16-17 jälkeen)? Tuossa oli nyt ne kysymykset, jotka tällä hetkellä tulivat mieleeni.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että oman henkisen voinnin kannalta olisi parasta päästä yrittämään mahdollisimman nopeasti uutta ICSI:tä ja mahdollisuuksien mukaan lyhyellä kaavalla. Toisaalta viimeksi jarrusumuista tuli niin voimakkaat sivuvaikutukset ja voin fyysesti todella huonosti koko hoidon ajan (käytännössä olin sänkypotilaana elokuun alusta syyskuun loppuun asti), joten uusi ICSI pelottaa aika tavalla. Sitten myös yksi asia on mietityttänyt. Mikä on se PAS:n alkioiden sulatuksen selviämisprosentti oikeasti? Kaikissa naikkarin papereissa lukee n. 70%, mutta eipä meillä ollut lähellekään sitä, kun viidestä alkiosta vain 1 selvisi sulatuksesta. Olen yrittänyt miettiä, että mikä tähän on syynä? Mutta mistään ei löydy mitään selitystä.
Tulipas tästä taas kovin sekava sepustus, mutta toivottavasti vastaat noihin hoitopaikkaa koskeviin kysymyksiin. Palaillaan.
sk-78
Kyllä tää sairaslomapäivä on ollut oikein hyvä ja olen laittanut tuulemaan. Varasin nimittäin meille ajan hoidon suunnitteluun Fertinovaan ja aika on jo tän viikon torstaina. Nyt saadaan vähän vauhtia tähän hommaan. Mutta jos silti viitsit SaraMaarika vastata noihin kysymyksiin, niin kuulisin niistä mielelläni. Lisäksi mulla olis yksi lisäkysymys: Onko teille tehty alkututkimukset julkisella vai yksityisellä? Jos julkisella, niin mitä kautta pyysit tulokset itsellesi?
terveisin, sk-78
Mulla ihan tolkuton hoppu töissä, mutta yritän vastailla kysymyksiisi vaikka päivän loputtua kotona... Äh, no jotain nyt nopeasti:
Voin vain sanoa, että olemme nyt kuitenkin samalla klinikalla :-)
Ja itse olen käyttänyt vain lyhyttä hoitoa, koska lääkäri ei juuri usko pitkään - sitä käytetään monasti julkisella puolella, koska potilaat saadaan ajallisesti mukavasti synkkaan, ja lyhyt hoito vaatisi enemmän potilaan oman vasteen tutkimista, eikä yleisellä puolella ole sellaiseen varaa. Jos munasarjat reagoi heikosti, niin käytetään helpommin lyhyttä kaavaa, koska ei ole järkeä ajaa alas omaa hormonitoimintaa sumuilla niin alas, että ylösnosto ei enää onnistu kunnolla. Toisaalta, jos on taipuvainen hyperiin, niin pitkä kaava lienee parempi... mutta en ole lääkäri, ja tiedän, että nämä ovat niin tapauskohtaisia juttuja aina, että parempi, kun ei ota kantaa.
Kaikenkaikkiaan hyvään suuntaan olet menossa.
Noista sulatuksista en juuri tiedä muuta kuin sen, että kavereilla on sulatukset onnistuneet hyvin huonosti, tyyliin jopa 10%:ia ja 0%:ia. Eli ne ovat täysin yksilöllisiä. Joillakin alkoilla on tapana räjähdellä sulatuksessa jne. eli kaikki alkiot ei vaan kestä sitä.
Esimerkkinä kaverini, jolla meni 11 tyyliin top luokan alkiota pakkaseen ja vain yksi selvisi sulatuksesta... Eli pakkasukkojen käyttö on hieman epävarmaa. Tuoresiirroissa raskautumisen todennäköisyydetkin on paremmat.
Nyt on pakko rientää oikeisiin töihin! :-)
Kiitos vastauksistasi. Se on hyvä, että sinullakin on hyvää sanottavaa kyseisestä klinikasta. Tuohon klinikkaan päädyimme osittain siitä syystä, että tuttavapiirissä on myös hyviä kokemuksia heistä. Ja myös se, että he tarjoavat sitä lyhyttä kaavaa ensisijaisesti tässä ICSI:ssä vaikutti asiaan todella paljon. Katsotaan sitten mitä siellä huomenna sanotaan.
terveisin, sk-78
Kävitkö jo klinikalla? Miten kävi? Pääsettekö liikkeelle aikaisemmin?
oli pakko tulla kommentoimaan, kun luin tuota viestiäsi. Minulle nimittäin sanottiin, että lyhyt kaava tehdään kohdallani nimenomaan sen vuoksi, että silloin hyperin todennäköisyys on pienempi! Minulla on pco-tyyppiset munasarjat ja sen vuoksi hypeririski koholla ja lääkäri halusi välttää sitä. Toki myös vasteeni lääkkeille on kohtuullisen alhainen... olenkohan minä ymmärtänyt lääkärin puheet väärin, vai ollaanko tuostakin kahta mieltä?
sivusta, Osse
Ja samalla myös vihdoin koneen ääressä. Hommat sujui hyvin. Paikka tuntui heti todella mukavalta. Lääkäri ihmetteli monia asioita edellisessä hoidossamme samoin kuin sitä, että noin vähän alkioita yleensäkin saatiin, kun munasolusaalishan oli 20, jotka oli papereiden mukaan kypsiä ja joista hedelmöittyi 6. Lisäksi hän ihmetteli sitä, että vain yksi selvisi sulatuksesta. Sitten hän myös ihmetteli, että olimme kuulemma jo toinen pariskunta tänään, jolla oli käynyt niin, että PAS olisi pitänyt olla maanantaina naikkarilla, mutta alkiot eivät olleet selvinneet. Aika sattuma nimittäin tuollainen.
No paljon asioita siis käytiin läpi, mutta sitten siihen tärkeimpään eli aikatauluun. Näillä näkymin mulla on punktio viikolla 10. Käytän nyt PAS:n lääkeitä (tosin hieman eri annostuksella kuin tähän asti) vielä lauantaihin 18.2. asti, jonka jälkeen sitten odotellaan vuodon alkua (pitäisi alkaa viimeistään neljän päivän kuluessa lääkkeiden lopettamisesta). Kun kuukautiset alkavat, niin soitan klinikalle ja varaan ajat ultraan. Samalla saan luvan aloittaa Puregon-pistokset annoksella 100 IU (viimeksi mulla oli 150IU), jotka näillä näkymin aloitetaan torstaina 23.2. ja näin ollen punktio menee viikolle 10. Tällä kertaa siis lyhyellä kaavalla eli ilman mitään sumutteita. Saas nähdä onko mulla paljonkin parempi olotila tämän avulla. Viimeksihän siis makasin sen 1,5 kk sängynpohjalla.
Eli tällaisia kuulumisia tänään. Mielikin on todella paljon parempi, kun tietää selvästi miten jatketaan.
Nyt lähden nukkumaan. Hyvää yötä!
terveisin, sk-78
Enemmän kait siinä on kyse siitä, miten reagoi lääkkeelle, ei ehkäpä hyperistä, niinkuin sanoitkin... Tavallaan, että pitkässä kaavassa ajetaan oma hormonitoiminta todella alas, ja sitten ylös, ja jos kroppa reagoi huonosti, niin sitä ei ehkä kannata niin alas vetää, että sen saa ylös... Mutta nämä ovat käsittääkseni koulukuntanäkemyksiä, eli eri lääkärit on näistä vähän eri mieltä, ja eri syistä. Jotkut ovat vahvasti sitä mieltä, että pitkällä kaavalla saadaan parempilaatuisia alkioita, kun toiset ovat nimenomaan sitä mieltä, ettei saada...
Ota tästä sitten selvää...
No, nyt me ollaan palttiarallaa samassa aikataulussa :-)
Mun punktio on ehkä viikkoa aikaisemmin, mutta kun näistä ei koskaan tiedä, ja mun kohdalla ei ole varmuutta, päästäänkö edes siirtoon vai ei - vaikkakin aina on toistaiseksi päästy.
Mä aloittelen tuossa alkuviikosta Puregonin ja sit viikon kuluttua siitä tehdään eka ultra, että nähdään vähän, millä aikataululla mennään. Jännittää jo etukäteen...
Olen tosi pahoillani sk!!! Onneksi olet taas matkalla kohti uusia toiveidentäyttäviä (?!!!!) hoitoja.
Ja onpa ilo :), että SaraMaarika on samalla matkalla.
Mulla menkat vielä odotuttavat itseään. Sumut siis menossa ja kp 33. nyt alan jo toivoa luomutärppiä, vaikka pitäisi pitää ajatukset kurissa. Tästä teinkin jo uuden aloituksen.
Nyt on kiirus, mutta seuraan taipalettanne jälleen koti-Suomesta. tai oikeastaa taipalettamme - eli aika samoissa vaiheissa taas mennään. Tsemppiä!
Menikö pikkutintin matka hyvin? Toivottavasti meni ja sitten tuohon toiseen asiaan, niin toivottavasti se olisi luomuplussa, joka viivyttää kuukautisia, jos ei, niin sitten kaikki tsemppi päälle PAS:iin.
Jokos SaraMaarika on päässyt aloittamaan piikittelyn?
Sitten hieman omasta tilanteestani eli täällä ollaan toipilaana ja toivutaan sunnuntaina tehdystä leikkauksesta. Se patti, joka tulehtui tuossa melkein kaksi viikkoa sitten ei toennut antibiootilla ja näin ollen menin viikonloppuna uudelleen päivystykseen. Sieltä sainkin sitten lähetteen hyvinkään sairaalaan ja sinne kun pääsimme, niin kirurgi otti mut hoitoonsa ja tuo paise/tulehtunut ateroma leikattiin (oli jo 5 cm kokoinen). Oli muuten todella kivulias toimenpide.
Nyt käyn päivittäin hoidattamassa tuota avohaavaa terveyskeskuksessa ja toivon, että se ehditään saada edes jonkinlaiseen kuntoon ennen kuin aloitan puregonin pistämisen. Tällä hetkellä haava on reilun sentin kokoinen, mutta onkalo tuolla ihon sisällä on noin pari senttiä. Se vaan tekee tästä toipumisesta hitaamman, kun tuon haavan pitäisi parantua ensin sieltä onkalon pohjalta ja vasta lopuksi tuosta pinnalta. Hoitaja sanoi juuri, että tässä tulee menemään vielä ainakin pari viikkoa ennen kuin tuo haava on kokonaan kiinni. No eipä tässä muu auta kuin hoitaa sitä niin kuin on käsketty ja toivoa parasta. Todella kipeähän toi on ja näin ollen olen edelleen saikulla ainakin vielä huomisen, mutta mahdollisesti vielä loppuviikonkin, ainakin hoitaja oli tänään sitä mieltä.
Eli tälläistä tällä kerralla. Maanataina kun soitin töihin, niin sanoin pomolle (joka tiesi viimeviikkoisesta PAS:sta ym.), että jotta elämä ei menisi liian helpoksi, niin piti vielä tämäkin kokea. No ehkä tästä kuitenkin hengissä selvitään.
Palaillaan!
Tänään on ollut paras päivä sitten marraskuisen keskenmenon. Olen siivonnut ja iloinnut, kun menkat alkaa. Eli PAS saadaan etenemään.
Kunnes taas tuli p-kaa niskaan.
Soitin sitten klinikalle, että menkat alkaa ja aloitan laastarit. No samalla ilmeni, että olen ottanut Synarela-sumut väärin!!!!!!!
Siis olen aloittanut oikein kp 21 ja sitten minulle annetun hoitokaavion mukaisesti vähentänyt annosta niin, että eilen ei ollenkaan.
Noh, minun olisikin pitänyt ottaa sumuja tähän saakka 4 krt päivässä koko ajan ja edelleen. Hoitokaavio alkaakin vasta nyt. VOI PASKA!!! enkä yleensä kiroile.
Olen NIIN kypsä tuon klinikan toimintaan. Olen mielestäni äärimmäisen tarkka tällaisissa asioissa, joten asioita ei varmaan ole kerrottu ihan tarkkaan... ja pitäisi mielestäni saada kirjallisinakin.
Noh. Nyt siis pelkona, että munasoluja on alkanut kasvaa ja koko hoito vaarantuu. Puhumattakaan siitä, että mulla menee kaikki kierrot ja hormonit varmaan ihan sekaisin :(. Kun koko ajan olen muutenkin harmitellut, että varmuuden vuoksi laitettiin lääkkellinen PAS vaikka lääkkeetön olisi ollu varmaan ihan ok.
Noh. Aloitin nyt sumut uusiksi ja laastarit kehiin ja tiistaina käyn ultrassa katsomassa onko munasoluja jo ehtinyt kehittyä ja hoito (IHAN SEKAISELLA KIERROLLA) mietittävä alusta uudelleen. Vai pääsisikö tässä ihan oikeasti siirtoon asti (jos sitten alkiot kestää sulatuksen ja limakalvo kehittyy jne).
Taas yritetään itkettää ja nujertaa :(
Sori omanapainen vuodatus.
Ei ihme että itkettää ja kiukuttaa. Miten klinikka voi antaa ohjeet noin epäselvästi. Etkös sä ollu yksityisellä hoidettavana? Toivottavasti peli ei kuitenkaan ole menetetty ja pääsisitte vielä siirtoon asti tässä kierrossa. Täältä lähetän peukutuksia, jotta PAS onnistuisi!
Todella ihmeellistä tuo klinikan toiminta... Kyllä ohjeet pitäisi antaa yksiselitteisesti ja kirjallisesti. Itse ainakin luen omia ohjeita ihan pilkulleen, koska en luota muistiini.
Miten tilanteessa nyt sitten lopulta kävi? Pääsitkö kuitenkin rytmiin taas kiinni?
Olen itse ollut aika paljon palstatauolla, ja jatkan tätä. Eli jos minusta ei kuulu mitään piiitkiiin aikoihin, niin se johtuu siitä, että puuhailen kaikkea muuta ja ajattelen kaikkea muuta kuin tätä prosessia. Jos vaikka yrittäisi siirtää tämän jutun taustalle, ja ns. normaalin elämän pinnalle. Vaikeaa se on, mutta en usko, että stressihormonit paljon ainakaan auttaa raskautumisessa, päinvastoin.
Pysytään kuitenkin kuulolla! Minulla piikitykset menossa - en tiedä vielä kuinka kauan, yleensä on mennyt pitkään...
Heipä hei!
Tässä on taas kulunut hetki aikaa ja tänä aikana on tapahtunut seuraavaa:
PAS lääkityksen lopetin lauantaina ja aloin odotella vuotoa, joka alkoi eilen illalla. Tänään soitin klinikalle ja sain luvan aloittaa puregonilla pistämisen huomenna aamulla. Ultrat on varattu ens viikon tiistaille ja perjantaille. Sitten näkee mihin punktio ja siirto ajoittuvat, mutta ilmeisesti kuitenkin viikko 10 on kysymyksessä.
Fiilikset on tällä hetkellä ihan hyvät ja positiiviset, kun pääsee vihdoin taas toimintaan. Lisäksi olo alkaa olla muutenkin jo kohtuullinen, kun tuo leikkaushaava alkaa olla kutakuinkin kunnossa. Töissäkin olen ollut jo alkuviikosta lähtien.
Mites pikkutintillä, onko tilanne jo selvinnyt? Entä SaraMaarika, onko punktiopäivä jo tiedossa?
Palaillaan!
Lääkärissä kaikki ok!!!!!!!
Eli ei ollu synarelan vähentäminen ja lopettaminen päiväksi tehnyt tuhojaan!! Tosin jotain pikkupikkuisia alkuja siellä munasarjoissa kyllä näkyi, mutta kovasti vakuutti lekuri että kaikki ok eikä väärästä lääkeannostuksesta pitäisi enää jatkossa olla mitään yllätyksiä luvassa.
Olin niin peloissani ja miljoona kysymystä mielessä, etten saanut aikaiseksi / jaksanut mesota saamistani hoito-ohjeista kovin paljon.
Vaikka olisi kyllä pitänyt: nää on sekä fyysisesti että henkisesti ja pistetään vielä taloudellisestikin niin rankkoja hoitoja että hoito-ohjeet pitäisi olla kunnolliset!!! Äitini opettaa sairaanhoitajia työkseen ja oli todella vihainen klinikan toiminnasta.
Tajusin just, että sain vielä lisälaskuakin aikaiseksi eli toihan oli ihan ylimääräinen ultra tän lääkeasian takia. murmur.
Noh. Jo MAANATAINA on ultra ja toivottavasti loppuviikolla SIIRTO!!!
Tosi äkkiähän tämä taas kävi. Tosin mulla on aika kamala olo näistä lääkkeistä. Siis nyt sumujen lisäksi laastarit. Lievää huimaista ja itkuisuutta ja tänään iski ripuli. Nyt on ihan ihan usvainen olo, mutta se toiv johtuu väsymyksestä.
En tosiaan ollu tajunnu että PAS lääkitys on näin rankka. Mulla siis IVF meni helpommin. Eniten tässä ärsyttää se, että mulla olisi varmaan hyvin voinnu tehdä luonnolliseen kiertoonkin.
No jos loputulos on se oikein ei mikään tietty harmita, mut jos negaa pukkaa on oma hormonitoiminta taas ihan sekaisin. huokaus.
Tylsintä tässä on se, että olen ollu tooosi pitkällä sairaslomalla ja palaan maanataina töihin - ja kapas heti maanantaina tuo lääkäri... ja tää mun olo on ainakin nyt tosi karsea.
Toivottavsti te voite hyvin. Onpas mukava, että päästään piinaileen yhdessä taas - ja mun mielestä tämä aika ennen siirtoakin on piinaa... siis pääseekö siirtoon asti eli millainekohan limis on maanantaina, kestääkö alkiot sulatuksen (!) jne ja teillä tietty kasvattelu ja hedelmöittymispiinailut. huh.
Silti hyvä olo, että MAHDOLLISUS on melkein käden ulottuvilla.
Tsemiä aina vaan
toivoo
pt
Hieno homma Pikkutintti, ettei se sumujen vähentäminen ja lopettaminen päiväksi vaikuttanut liikaa ja PAS jatkuu suunnitelmien mukaan. Mitäs sulle eilen ultrassa sanottiin?
Entäs mitä SaraMaarikalle kuuluu? Joko on punktiopäivä selvillä vai peräti ohi?
Sitten omaa napaa. Tänää oli sitten eka ultra ja munarakkuloita on kasvanut hyvää vauhtia. Puregon annostusta tosin lisättiin, jotta pienimmätkin ehtivät mukaan. Yhteensä rakkuloita on 21, joista suurin osa on oikealla puolella (oik. 13 ja vas. 8). Suurimmat kaksi ovat 12 mm ja loput 8-10 mm. Limakalvo on tällä hetkellä jo 9 mm. Seuraava ultra on perjantaina ja huomenna aloittelen orgalutranien pistämisen. Punktio on näillä näkymin maanantaina tai tiistaina.
Tällaiset pika kuulumiset minulta. Nyt takaisin töihin.
eli sen vuoksi nää aikataulut venyy ja paukkuu. Tosin tuossa miehen kanssa juuri juteltiin, että voi olla, että otetaan yhteyttä Väestöliittoon ja kysytään milloin siellä onnistuisi tuo ICSI. Varaahan sinne lähtöön ei olisi tässä rakentamisen lomassa, mutta mun mielenterveyden kannalta olisi parasta päästä jatkamaan yrityksiä mahdollisimman nopeasti.
Toisaalta tässä tulee myös yksi toinen mutta, sillä mulla on ollu jo pidempään sellainen pieni patti tuossa vasemman rinnan yläpuolella (eräs hoitaja oli sitä mieltä, että se on ihan rasvapatti), mutta nyt se patti on viikonlopunaikana kasvanu ja tullu ihan hirmu kipeäksi (ennen alle 5mm nyt noin 2 cm). Mun piti näyttää sitä tänään lääkärille siellä siirrossa ja nyt siitäkään ei tullu mitään. Eli kunhan pääsemme takaisin kotipaikkakunnalle, niin menen vielä tänä iltana päivystykseen ja selvitän, että miten siitä pääsisi eroon. Vähän pelottaa, että jos se nyt yht' äkkiä onkin muuttumassa pahanlaatuiseksi. Mutta saa sitten nähdä mitä lääkäri sanoo.
Tällaista siis täällä. Nyt kun on pari tuntia tullut itkettyä, niin alkaa taas ajatuksetkin vähän kulkea. Saa nyt sitten nähdä mitä tässä vielä tapahtuu.
sk-78