Hitto kun en saa lapsia nukkumaan; juoksevat vaan ympäriinsä...
Meillä on 2v. ja 3,5v. jotka ovat joitain viikkoja sitten keksineet vapauden lähteä pois sängyistään ja niinpä illat on olleet yhtä rallia. On yritetty olla tiukkana ja palauttaa sänkyyn ja lopulta laitettu toinen toiseen huoneeseen nukkumaankin, kun ei muuten ole meno rauhoittunut. Noista ei ole ollut juuri apua, eikä hermostumisesta myöskään. Viimeisimmäksi kokeilimme olla kuuromykkiä sen jälkeen, kun lapset peitelty nukkumaan, jos huutelevat tai juoksentelevat sängyistään. Mikään ei tunnu tehoavan, auttaako tähän vain aika vai mikä?
Tuskastuttaa, kun nukahtamiseen menee muksuilta tunti, eikä auta ulkoilun ja fyysisen aktiivisuuden lisäyskään. Kaikki alkoi isomman korvatulehdusten myötä ja nyt loppua ei näy, vaikka korvat ei pitäisi olla enää kipeät.
Kommentit (4)
...NUkkuvatko päivällä paljon? Jos väsy ei vielä sitten illasta ole
niin kova...
Muuta apua en osaa antaa. Juuri miehen kanssa eilen illalla puhuimme,
että ihanaa kun meidän lapset ( 5 v. ja 7 v.) menevät hyvillä mielin
nukkumaan; Ei huutokonserttia eikä muuta härdelliä.. Täytyisköhän
koputtaa puuta, kun ' kehuskelen' ...
jotain kotihommia välissä (sillai et muksut ei tajua että hävisit " vartiosta" ) ja kiiruusti takaisin. heti kun ne yrittää tulla pois komennus heti takaisin ja pää tyynyyn.kolme lasta olen nyt opettanut ja yhden " opetus" vielä edessä, en jaksaisi edes aloittaa kun tiiän mikä homma edessä. mutta nyt kun katson kolmea jo opetettua niin kyllä se kiitos siellä edessä odottaa. minun ei tarvitse nukutella eikä istua niitten kamarissa uneen tuloon asti. tietty on iltoja ettei lapsia niin väsytä ja ne tullee tyrkylle olkkariin. mutta ne tietää " rutiinit" niin uskovat hyvin.mielestäni en todellakaan ole velvollinen luovuttamaan illastani aikaa enää lapsille sen jällkeen kun ne on unille laitettu. nämä on asioita joissa on paljon mielipiteitä, en tuomitse muita jotka nukuttavat lapsensa pitäen kädestä kiinni. itse en sitä jaksaisi ja siitä syystä olen opettanut ja kärvistellyt sen ajan (kolmannen lapsen kohdalla meni vajaa vuosi... ei naurattanut ei!!) jotne mieti puoolisosi kanssa miten haluatte iltojen sujuvan ja molemmat osallistutte kasvatukseen.. tsemppiä, raskas homma edessä!!!!
Mulla on veljekset, joilla ikäeroa 1,5v...Jossain vaiheessa oli myös melkoinen rumba toi nukkumaan meno, varsinkin kuopus olis kukkuillut viel puoleen yöhön, vaikka aamuisin olis herännyt klo 6! Meillä auttoi kun jonkin aikaan tein niin että istuin heidän huoneessaan kunnes nukahtivat, ei siinä 20min kauemmin mennyt..;) Nyt ovat 3 ja 5v, ei mitään pulmia nukkumaan menossa, ihan suosiolla ovat jo iltapesulla ennen klo 20. :)
Hermot oli mennä, tuota jatkui useampia kuukausia. Kaikkia yritettiin. Ensin toinen nukkumaan, sitten toinen. Näköeste lasten välille. Vahtimaan jääminen ettei lähdetä sängystä. Peitto patjan alle ettei pääsis lähtemään. Ainut mikä meillä toimi oli se, että lapset siirrettiin eri huoneisiin vaikka olivat olleet yhteisessä huoneessa kuopuksen syntymästä asti. Huono kasvattaja? kenties olen. Mutta en jaksanut sitä rumbaa ja riehumista joka ilta. Kenties likat saa vielä yhteiseen huoneeseen kunhan kasvavat, mutta nyt on tärkeintä, että kaikki saavat lepoa ja minä mys sitä omaa aikaa ja lapset nukahtavat alle 10min sänkyynmenosta, ovat levänneitä aamulla.