Voi nolous! Elämäsi NOLOIN kokemus?

Lisää :D

Söin ihan tietoisesti aamupalaleivän päällä yhdellä päivällä viimeisen käyttöpäivänsä ylittänyttä kalkkunaleikettä, koska ei siitä koskaan mitään haittaa ollut ollut ja menin normaalisti työhöni yläasteen opettajana. Toisella pitämälläni tunnilla nousin kirjoittamaan jotain taululle ja huomasin samalla semmoisen lievästi epätavallisen olon mahassa, mikä ei mitenkään hälyttävältä vielä tuntunut. N. 3 sekuntia myöhemmin yritin nopeasti juosta ovelle vessaan päästäkseni mutta se oli jo liian myöhäistä. Sopivasti jo luokan sisällä aloin laatoittaa lattiaa uusiksi, yrittäen padota aamukahviputousta suustani käsilläni, mikä tietenkin aiheutti vain pahempaa sotkua.

Voitte arvailla minkälaisia lempinimiä minulla oli oppilaiden keskuudessa seuraavan muutaman vuoden ajan... 

Luin koko ketjun kerralla sään takia pieleen menneen lomapäivän ratoksi ja aika hauskoja tapauksia tänne on laitettu. Taidan minäkin uskaltaa pari laittaa.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 18:09"]

Kerran olin työharjoittelussa, jossa toimin hoitajana avustaen lääkäriä. Tapaus sattui tosi pienellä paikkakunnalla. Paikalliset hoitajat kutsuivat potilaat yleensä kutsumanimeltä. Tein samoin, kun nimi oli vielä aika harvinainen. Siinä sitten aikamme tutkittiin, kun lääkäri alkoi ihmetellä, että mitenkäs tässä on nyt tällaista ja tällaista, kun ei pitäisi. Selvisi, että potilas oli väärä!! Hävetti tooodella paljon. Varmaan nousi harjoitteluni pisteet ihan silmissä!

[/quote] 

Tästä tuli mieleen oma tapaus. Olin sijaislääkärinä sairaalassa ja minulle tuli konsultointia varten potilas sairaalan osastolta. Potilaskuljettaja toi potilaan ovelle hieman etuajassa ja tarkistin nimen kysymällä että kyseessä on oikea ihminen, vaikka vähän epäilinkin ja aloin haastatella häntä. Keskustelun aikana aloin olla aika varma, että kyseessä ei voi olla mitenkään 74-vuotias nainen, vaikka hieman huonolta sairastamisen vuoksi näyttikin. Lopulta sain puhumisen välissä selvitettyä, että kyseessä oli 24-vuotias täsmälleen saman niminen nainen samalta osastolta ja juuri kun olin avaamassa suutani selvittääkseni tilannetta, niin toinen potilaskuljettaja toi ovelle oikean potilaan. Olin tietysti sitä ennen kysellyt tältä väärältä potilaalta ihan vääriä asioita ja hän oli vastannut mitään sanomatta, varmaan koko ajan mielessään kiroten ammattitaidottomia ulkomaalaislääkäreitä. :) Onneksi tämä väärä potilas ei tullut minun tutkittavaksi, koska pelkäsin etukäteen että hän voisi olla loukkaantunut siitä, että luulin häntä 50 vuotta vanhemmaksi.

Kaikkein noloin tapaus minulle sattuikin sitten osittain ulkomaalaisuuden takia töissä. Olin taas sijaisena uudessa paikassa ja sen työpaikan lähellä tehtiin räjähdystöitä rakennuksella. Olin istumassa hoitajan ja potilaan kanssa työhuoneessa kun aamun ensimmäinen räjähdys tehtiin. Se oli sen verran kova, että rakennuksesta tuntui ruumiissa selvä tärähdys ja ikkunatkin värisivät. Kaikki säpsähtivät selvästi täräystä mutta "onneksi" kuitenkin suuren osan elämästäni Japanissa asuneena osasin toimia tilanteessa lähes vaistomaisesti, eli kädessä oleva kirjoitusalusta pään suojaksi ja sitten nopeasti mutta rauhallisesti pöydän alle suojaan mahdollisesti putoavilta lampun paloilta tai levyiltä. Vasta tämän liikkeen tyylikkäästi suoritettuani ehdin ajatella että tässä nykyisessä asuinmaassa taisikin olla niin, että maanjäristyksiä ei esiinny ollenkaan. Tämä on ainoa kerta elämässäni kun häpesin niin paljon, että en hetkeen aikaan edes pystynyt selvästi sanomaan, mitä oikein olin tekemässä niille muille huoneessa oleville todella hämmästyneille ihmisille.

Olin kaupassa kassajonossa. Laitoin ruokia hihnalle ja otin vahingossa SEURAAVA KASSA-kyltin laittaen sen ostosten perään. No ei mitään, takana oleva nauroi ja korjasi hieman hymyillen virheeni.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 18:01"]Tämä tapahtui opiskeluaikoina, jolloin tapasin mieheni. Olimme muuttaneet yhteiseen kämppään, ja anoppi tuli ensimmäistä kertaa kylään.

Valmistin meille ruoaksi jotakin taikinakääryleitä, kevätrullia tms. Taikina pitää rullata keräksi ja laittaa uuniin täytteiden kanssa.

No koiranpentumme lelu (keltainen, muovinen vinkibanaani) oli koiran syynättävänä ympäri kämppää. No se hurtta nousi lelunsa kanssa pöydälle, hätistäessäni sitä pois se piski onnistui sotkemaan vinkulelunsa taikinaan... ;D Arvaatte varmaan mitä tapahtui...

No, huomasin vasta liian myöhään että taikinaksi luulemani vinkubanaani paistui uunissa muiden rullien kanssa. Oli siinä hiukan selittelyä, kun eihän niin karmean hajuista sapuskaa voi kellekään tarjota. :D

[/quote]

Huutonaurua :D Ihan paras :D

[quote author="Vierailija" time="27.08.2010 klo 22:09"]

sama juttu, poikaystävän luona ekaa kertaa ja vessa oli vanha ja ei äänieristetty. toki iski ilmaa pihalle niin että soi. yritin peitellä äänia juttelemalla kailottamalla hänelle.. nykyinen mies (se poikaystävä siis) sanoi tässä taannoin että oli pidätellyt vedet silmissä naurua kok oajan! ei niinkään pierumelua vaan minun kailotustani niiden tahtiin!!

[/quote]

Avatkaa vesihana lorisemaan tai pierkää paperia vasten äänettömästi tussautellen, niin ei tarvitse vessaääniä nolostella.

Miten muuten niin monessa asunnossa on vessa keittiön vieressä? Minun anoppilassani on just näin. Anoppilani on "hieno". Siellä ollaan sisällä aina sisäkengissä ja huolitellusti pukeutuneita. Talo on pramea ja ruokailu on aina viimeisen päälle pikällä kaavalla monine ruokalajeineen. Mutta talon suunnittelussa ontuu vessan sijainti. Vessan ovi avautuu nimittäin suoraan ruokailutilaan. Toinen vessa on saunan yhteydessä kellarikerroksessa, mutta sinne pitää mennä ulkokautta hankalasti. Yhtenä kertana kävi minulle hiukan nolo juttu, jonka noloutta lisäsi huomattavasti vessan sijainti keittiön kupeessa. Näin, kun anoppi alkoi pikkuhiljaa illallispöytää kattamaan ja ajattelin käydä sitten ennen ruokaa nopeasti vaan vessassa ettei tarvitse pöydästä nousta kesken. Tuli siis kakkoshätä. Juuri, kun olin laittanut oven lukkoon ja istuutunut vessaan housut nilkoissa kuulin kutsun "syömään!". Anopilla olikin kaikki jo pöydässä valmiina.  Eli kaikki muut suuntasivat siinä vaiheessa aivan vessan oven taakse ruokailuhuoneeseen istumaan ruokapöytään siististi pyhävaatteet päällä. No, minulla olikin sitten aika paha ummetus ja toimitus kesti todella aikansa. Kuulin kaiken puheen vessaan ja he luonnollisesti varmaan kuulivat kaiken vessasta. Pidin vettä lorisemassa ettei menisi muilta aivan kokonaan ruokahalut. Ja ihan kuin se olisi toimitustani nopeuttanut, muut ruokailijat ihmettelivät "missäs se Minna on", johon mieheni vastasi "taitaa olla vessassa". Hehheh, varmaan suuri yllätys kaikille että joku oli vessassa. Eipä sitä veden lorinasta ja kakkaloiskahduksista olisi kukaan varmaan arvannutkaan. Olipa hienoa suunnata vessasta ruokapöytään, jossa muut olivat odottaneet sen 5-10 minuuttia minun vessa-asiointini päättymistä. Hieman oli ärsyyntyneet ilmeet, etenkin appiukolla, joka on tarkka veden säästämisestä. Tästä episodista lähtien olen vältellyt anoppilassa vessaan menoa juuri ennen ruoka-aikaa. 

Vahvasti muistiin on jäänyt tapaus yläasteen englannin tunnilta. Meillä oli englannin kielen kuulustelu joka toteutettiin että vuoron perään jokainen oppilas meni käytävälle jossa opettaja piti keskustelun englanniksi. Oma vuoroni tuli ja opettaja alkoi kyselemään kaikenlaista. Vatsassa kiersi aivan vietävästi ja sitten en enää pystynyt pidättelemään. Päästin mojovan pierun jonka ääni kaikui koulun tyhjällä käytävälle ja varmasti kuului myös sisälle luokkaan. Opettaja totesi vaan että "kiitos, pyydätkö seuraavan oppilaan". Marssin naama punaisena takaisin luokkaan.

Toinen sattui työelämässä kun huomasin loppupäivästä että housuni olivat ratkenneet takataskun vierestä ja kauniit kukka pikkupöksyt vilkkuivat. Istuin loppupäivän paikallani

uppista

Olin pari vuotta sitten kotibileissä. En tuntenut ketään muita kuin kotibileiden isännän tyttöystävän, joka minut sinne kutsui. Tupa täynnä porukkaa ja etupäässä isännän miespuolisia kavereita, ihan varteenotettavia nuorukaisia. Joku asia sitten teki mahalle tepposet ja kävin ihan asiallisesti ripulikakalla bilevessassa. Sepä sitten rauhoitti vatsan ennalleen eikä siinä sen kummempaa. Mutta sitten...!

Juhlien isäntä käy vessassa minun jälkeeni ja huutaa kovalla äänellä: "Kyllä taas huomaa, että Suski on käyny vessassa. Hyi helvetti miten hirveee löyhkä!!!" Suski oli siis tämä juhlien isännän tyttöystävä. Suski siihen sitten: "En mä siellä vessassa äsken ollut vaan Minna (=siis minä!) siellä kävi haisemassa" Koko bileseurakunta eli minulle täysin tuntemattomat ihmiset, joihin siinä olin tutustumassa, oli kuulolla. Juhlien isäntä kyllä hämmentyi, mutta ei ollut mullakaan kovin ylevä olo!

Olin sh-opintojen aikana työharjoittelussa terveyskeskuksessa ja työvaatetus oli luonnollisesti valkoinen hoitopuku. Käyttäessäni potilasta wc:ssä satuin  vilkaisemaan olkani yli takanani olevaan peiliin. Kauhukseni huomasin, että housujeni takapuolelle oli ilmestynyt iso punainen läntti. Ilmankos laitoshuoltajat olivat aikaisemmin katsoneet minua hieman oudosti.

Kannattaa ennen isompaa hätää laittaa WC-pöntön pohjalle hieman paperia, jos ei halua kakkaloiskahdusten kuuluvan. Paperia ei saa kuitenkaan laittaa liikaa, nimittäin vielä nolompaa on, jos onnistuu saamaan kyläpaikan WC-pöntön tukkoon... nimim, been there. Selvisin siitä sörkkimällä tukosta vessaharjan varrella ja vetämällä uudestaan, mutta ennättihän siinä jo paniikki iskeä. Ei olisi ollut kovin kivaa mennä sanomaan talon isäntäväelle, että "anteeksi, paskoin juuri teidän vessanpönttönne tukkoon".

Minulle ei ole noin pahoja käynyt kun parilla tuolla aikaisemmin mutta omasta mielestäni noloimpia juttuja...

Ensimmäinen, olin seurustellut vuoden yhden pojan kanssa (ikää molemmilla 17v) , olin yötä sitten heillä (asui vanhempiensa kanssa) , aamulla heräsin ja nousin vessaan, olin vessassa ja pyyhin ja menin vähän paniikkiin koska yöllä oli menkat alkaneet... tulin vessasta takaisin pojan huoneeseen ja poika oli hereillä ja sanoi naama peruslukemilla "sulta oli vahinko tullu" , naama punaisena vastasin et joo.. Poika siihen et ei haittaa , tuu takas nukkuu.. mietin siinä pojan kainalossa että mitäköhän hänen äitinsä ajattelee kun pesee lakanan :D :D ...

Toinen nolo tilanne sattui silloin tulevan (ja nykyisen) mieheni kanssa. Olin yötä hänen asunnollaan ja olimme puuhailleet sängyssä. Aamulla menin vessaan pissalle eikä edes kiertänyt vatsassa tai mitään mut sit ku päästin pissan tulemaan ni johan pönttöön kuului kauhean iso rätinä paukku! Joka kestikin kauan.... Siinä sitten tulipunasena kuulen pientä naurua seinän takaa (makkari vessan vieressä) mieshän siellä nauroi :D ei kuulemma haitannut yhtään,nauratti vaan :D kyllä hän pari vuotta siitä silloin tällöin huomautteli vitsillä...

siinä ne minun noloimmat oli, jossain päin ketjua oli aikalailla samanlainen käynyt kuin minulle tuossa toisessa :D en ole ainut... :D

111 lisää: kuvitelkaa myös miehen ihmetystä kun olen tuon jälkeen pokkana tömistellyt takaisin sänkyyn ja "jatkanut" uniani. raukka... :D

Kyllä se on ehdottomasti miehen, jonka kanssa tapailin sänkyyn pissaaminen, kun minulla oli raju virtsatientulehdus ja hankaluus pidätellä.Heräsin yöllä siihen, että olin pissannut sänkyyn, vaikka olin ravannut koko illan vessassa. x ( Oli kyllä nolointa ikinä herättää toinen tossa tilanteessa, kun oli vielä kuitenkin alkuvaiheet suhteessa. :D Sitten helpotti, kun sain estolääkityksen, niin loppui tuo krooninen tulehdus. Nykyäänkin vielä yhdessä :D

Olin 16 v, kun olin juhlissa perheeni kanssa. Pikkusiskoni oli 4-vuotias, ja sain tehtäväkseni huolehtia hänestä. Juhlissa pidettiin myös virallisia puheita ja kuuntelijat istuivat katsomossa. Sisko juoksi lavalle ja menin häntä noutamaan kävellen samalla puheenpitäjän takaa koko lavan poikki. Pian tämän jälkeen huomasin, että lyhyehkön hameeni helma oli aiemmalla vessareissulla jäänyt takaa sukkahousujen vyötärön sisään. Koko takapuoleni (läpinäkyvät sukkahousut ja pikkuhousut toki suojana) oli  siis näkyvillä, kun hain siskoni lavalta. Tietenkin pyörin edessä myös selkä yleisöön päin, kun yritin maanitella siskoani. Siinä sitä herkässä iässä oli kestämistä....

Onhan näitä..Mieheni serkku  tuli käymään ekaa kertaa kodissamme. En käsitä miten on mahdollista, mutta makuuhuoneen lipaston päälle oli jäänyt käytetty siteeni ja tietenkin ei mitenkään rullalle käärittynä vaan sellaisenaan kaikki näkyvillä. Olisko tullut kiire jonnekin, tai tippunut kun oli roskiin menossa vai mikä, ei muista eikä ymmärrä. Mutta vieläkin hävettää aika tavalla koska serkku varmasti tämän näki. Sain kyllä mieheltä kuulla tästä aika tavalla jälkikäteen. 

Muistan myös kun ekaa kertaa expoikakaverin kanssa nukuttiin, ja heräsin yöllä valtavan kovaan ääneen, joka oli mun oma ihan tajuttoman kova pieru, toivoin vaan ettei tämä ex herännyt ja olin kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Tämä sattui joskus nuorempana, 18-vuotiaana. Oli kyllä todella outo sattuma... Seurustelin silloin ex-mieheni kanssa, jonka hyvän kaverin avovaimoa inhosin. En tuntenut häntä, mutta mielikuva oli ärsyttävä ja omahyväinen.

Kerran sitten pyöräilin kaverini kanssa kotoa vajaan 10 km matkaa kaupunkiin. Jossakin vaiheessa puhe kääntyi tähän silloisen mieheni kaverin vaimoon. Aloin haukkumaan häntä kaverilleni normaali puheääntä kovemmalla "Se Tiina on niin ärsyttävä lehmä, että inhoan sitä yli kaiken". Kaveri käski olla hiljaa ja katsomaan toiseen suuntaan. Se "Tiina" istui oman kaverinsa kanssa muutaman metrin päässä erään rivariasunnon takapihalla ja tuijotti meitä. Tilanne oli ihan kamala, koska en kuitenkaan halunnut hänen tietävän, mitä ajattelin. Myöhemmin kuitenkin sovimme välimme, kun hän tuli juttelemaan minulle ja sanoi hänen sattumoisin huomanneen etten pidä hänestä :S :D

Kerran olin mieheni kanssa kaupassa. Juttelimme, kuinka olimme ensi kertaa tavanneet ja millaista nyt oli. Mies sanoi, että hyvinhän meille on käynyt. Kesken keskustelun viitoin, että nyt mennään tuonnepäin. Lähdin sitten viilettämään sisustusosastolle. Hetken päästä näin sivusilmällä ostoskärrit takanani ja naurahdin "Sinunko mielestä me sovitaan ihan hyvin yhteen". Katselin hetken verhoja ja käännyin. Ei siinä ollutkaan mieheni vaan joku reilu kolmekymppinen, itseäni hiukan vanhempi nainen, joka katsoi tuimasti. Tavallaan hävetti paljon, mutta toisaalta alkoi naurattaa ja lähdin sukkelaan pakoon.

Kerran nuorempana lähdin tapahtumaan, jonne halusin laittautua kunnolla. Silmissä oli luomivärit ja kajalit. Kävin tapahtumassa sun muuta ja kotiin tullessani tajusin, ettei minulla ollut ollenkaan ripsaria! Olihan se hämmentävää, kun ripseni ei ole kaikkein tummimmat ja niihin oli jäänytkin luomiväristä vaaleaa jauhetta.

Joskus teininä olimme kaverini uuden poikkiksen kyydissä. Kaveriani ärsytti, että miehellä oli joitakin naiskavereita, jotka flirttailivat tälle jätkälle.

Erään kerran eräs blondi tuli kuskin ikkunalle juttelemaan. Istuin kuskin eli tämän poikkiksen takana. Olin aika humalassa, minkä takia reagoin aikas nopeaa ja läppäsin blondia poskeen. Samalla hetkellä tajusin, että blondi oli HYVIN samannäköinen kuin kaverini poikkis. Juu, se oli tämän pikkusisko. Voihan nolotus, oli vielä pahempaa, kun näin seuraavana päivänä kaverini ja poikkiksen selvinpäin. Myöhemmin minulle selvisi, että nämä sisarukset olivat oman silloisen, uuden, poikkikseni ex-avokin sisaruksia! Varmaan heillekin kuvio selvisi samoihin aikoihin ja tulkitsivat minulla olleen jotain hampaan kolossa.

Sain joskus aikoinaan ex-mieheltäni herpeksen suuseksissä alapäähäni. Ensimmäisten oireiden aikaan menin terveyskeskukseen tutkittavaksi. Varmistin, että lääkäri ei ollut eräs exän vanhempi sukulainen. Onneksi ei ollut. Minulta otettiin kokeet ja muuta. Kun tuloksista soitettiin, niin soittaja oli tämä exän sukulaislääkäri! Olin ihan lukossa puhelussa. Hän ymmärrettävästi esitti, ettei muka tunnistanut, kuka olin. Itse vastailin vain joo, joo, niin, aijaa. Selitti vielä, ettei nämä välttämättä tule sukupuolitautitartuntana, vaan voivat puhjeta stressistä ja niin poispäin (olin ollut exän kanssa vuosia, joten varmaan selitti, ettei kyseessä aina ole mikään pettämistragedia). En hävetykseltäni muistanut kiittääkään.

Tämä tapahtui viime viikonloppuna. Olen tällainen pullantuoksuinen fiini kotirouva, luulen ainakin. Musiikkimakuni on aivan kauhea; rakastan JVG:tä, Mikael Gabrielia jne. Osaat RÄPÄTÄ heidän kappaleitaan ulkoa, kuuntelen salaa lenkillä :D

Vanhin poikani oli huoneessaan päiväunilla tyttöystävänsä kanssa (21v). Luulin talon olevan tyhjä. Pienimmät ulkona, mies töissä. Ei muuta kuin moppi käteen, siivoamaan ja musiikit päälle. Ihan tunteella ja täysiä räppäsin. Yhtäkkiä pojan huoneen ovi aukesi vähän, poika kurkistaa ovelta ja kysyy, saavatko tulla keittämään kahvia. Minä ihan tosissani luulin talon olevan tyhjä! Ei kauhea sentään, tiedä mitä ajattelevat minusta :D

"taas uus konsoli, faija on mun sponsori, mielummin nintendoo ku naapurin pimperoo..." taisivat olla ne viimeiset samat, jotka pojan tyttöystävä suustani kuuli, ennen kuin pakenin siivoamaan vessaa lukkojen taakse...

Siivoilin vaatekaappeja ja heitin kulahtaneita ja muita turhakkeita roskikseen. Siinä lähti myös alusvaatteita, mm. jostain kurjasta mielenjohteesta ostettuihin karsean kirkuvanpunaisiin, rönsyäviin push uppeihin.

Seuraavana päivänä tullessani töistä kotiin, huomasin,että joku oli käynyt dyykkaamassa roskista. Parin sadan metrin päässä kotitalon roskiksilta lojui    jalkakäytävällä nuo bordellinpunaiset rynnäskohokkaani.  Nappasin ne ällistyneenä ylös ja rupesin tunkemaan Alepan kassiin.

Taisin vain ehtiä mutista kiukkuisesti: "Mitä helv..nää TÄSSÄ tekee..", kun kuulin takaviistosta askelia. Vilkaisin taakseni ja sieltä tuli taloyhtiön isännöitsijä ja hallituksen pari jäsentä,joita olen vain tervehtinyt ylimalkaisesti. En tiennyt,olivatko kuulleet sanani,mutta katsoivat minuun neutraalin ystävällisesti. Häkellyin niin, että nyökyttelin punaisena: "Hei vaan,ohhoh, joltain on pudonnut rintaliivit kadulle.." Vedin puoliksi kassiin tunkemani sexy-asun esille ja päähäni välähti pudottaa ne viattomasti jalkakäytävälle takaisin. Samalla välähti,että kun olin sen jo maasta muka 'roskana' nostanut,olisi älyttömän näköistä heittää ne takaisin. Käännähdin vielä kerran takaisin, tempasin ne ylös juuri herrojen edestä ja - sen sijaan,että olisin paiskannut ne fiksusti roskikseen - kipitin sievästi suoraa päätä  ja hiusmartoa myöten pää punaisena kotirapun ulko-ovelle ja siitä sisään

.

Myöhemmin toinen hallituksen miehistä sattui kerran pyykkitupaan varaamaan aikaa,kun olin juuri ripustelemassa kuivaushuoneeseen lakanoita. Yritin touhukkaana levitellä lakanoita ts. piiloutua pyykin taakse. Mies hymyili

kovin leveästi:"Heipä hei taas!"  Johon minä:"Ai hei..ohhoh, kuuma.." ja löyhytin paidankaulusta kiireisesti. Mies nyökäytti ja sanoi jotain: "Niin on." Lähtiessään vilkaisi pyykkejäni. Ajatteli varmaan ,olinko 'kuumissani' pessyt 'katuliivit' vai vieläkö ne hikosivat löyhyttämäni paidan alla hikisenä.