Olen huomannut, et monessa hullunmyllyhuushollissa lisänä KOIRA sotkemassa ja vaatimassa
osansa. Ei saada muutenkaan lapsia ja taloutta järjestykseen, niin hankitaan koira muka pitämään seuraa lapsille. SItten kukaan ei ehdi eikä osaa kouluttaa sitä. Lopuksi kärsii koira ja muutkin.
Kommentit (16)
joten joudutaan piakkoin luopumaan koirastamme. :(
Vierailija:
aktiviteetteja vaativia rotuja) kun rotukoiraan ei ole varaa.
Sitten on taas ne perheet missä homma pyörii hallitusti, koira on harkittu hankinta ja se näkyy sen hoidossa (käydään koulutuksissa ym.)
Otus pyörii taatusti hallitusti =) Ja on hyvätapainen, tosin vilkas. Ja rakastettukin vielä.
omistetaan PUHDASrotuinen koira, mutta ei sitä kyllä missään näyttelyissä tai koulutuksissa ramppuuteta, ihan seurakoirana on. Totta on se, että siivota täytyy n. 100 kertaa useammin kuin koirattomana (kyseessä isokokoinen, kuolaava yms. rotu=). Hiekkaa tai muuta tavaraa tulee koiran tassuissa etenkin syksyllä ja keväällä, rapa roiskuu seinille jos ei suihkuun mennä heti lenkin jälkeen. Kauhistuttaako? Niin ja yleensä kylppäri on kuin hiekka-aavikko pesun jäljiltä, ja varpaisiin tarttuu vielä pitkään hiekanmuruja jos ei heti ehdi suursiivousta tekemään. Vesi valuu koiran suupielistä ympäri kämppää kun se on vasta juonut (huulet vähän valskaa=), karvanlähtöaikaan on turha haaveilla imurittomasta päivästä, juoksuaikaan saattaa löytyä veritiploja lattialta.
Tällaista se meillä on, koskaan ei ole täysin puhdasta, mutta siistinä yritän kotimme pitää ja samalla nautitaan pörröturkista. Ahdasmielinen täytyy sellaisen ihmisen olla, joka noin ajattelee, kuin sinä, ap.
Nyt olis muksua tulollaan, ja arvatenkin vaan härdelli pahenee! Koirakin on vielä tuollainen sekarotuinen tursake. Koulutettu se kyllä on paremmin kuin hienot rotukoirat, mutta aiheuttaa se omanlaistansa vilskettä ja vilinää koulutettu koirakin!
Mutta olen kanssa surukseni koiranystävänä huomannut, miten joihinkin perheisiin otetaan " lapsille koira" . Sitten koiralle ei ole aikaa, eikä jaksamista ja vuoden päästä luovutaan " pito-ongelmien" takia, se koira, kun on niiiiiiiin hankala ja tekee pahaa!
Meillä oli koirat jo ennen lapsen syntymää ja hyvin on mennyt edelleen :) Kaikki mahtuvat ja kaikille riittää aikaa.
Otettiin silloin ku ei ollu lapsia eikä vielä siihen valmiitakaan mutta jotain yhteistä hellittelyn kohdetta haluttiin.
Koira kyllä tuo paljon iloakin perheeseen. Lapsi leikkii sen kanssa mielellään. Heittelee sille leluja ja koira juoksee perään ja tuo 2-vuotiaalle takaisin. Sille tuo koira on tosi rakas ja kaipaa sitä kun ollaan reissussa.
Ulkoilutus on välillä hankalaa kun on vaunut ja vilkas 2-v ja koira. Onneksi suht pieni joten ei sinällään vedä vaunuja kumoon.
Nyt olen iloinen ettei otettukaan sitä haluamaani Berninpaimenkoiraa....
Samma här, rapa lentää, seinät paukkuu, vettä tippuu 1,5 litraa lattialle juomisen yhteydessä :D
Ison koiran ei tartte olla kovinkaan vilperi, kun jo on mahdoton härdelli päällä! Ja eteinen on tietty se paikka jossa täytyy ottaa ahtaassa tilassa uusi kotiintulija ilolla vastaan :-))
t.6
iso eläinlauma tarkoittaa aina jotenkin " sekopäisiä" vanhempia, huonoa lastenhoitoa, sosiaalipummeilua yms. Nyt en tarkoita yhtä tai maksimissaan kahta kotieläintä tai elinkeinoa vaan sellaisia, joilla on kissoja, marsuja, koiria ja vähän kaikkea samassa kämpässä, kun " eläimet on niin ihania" . Sitten noita elukoita hoidetaan paremmin kuin lapsia...
Eli molemmat lääkäreitä ja 2 lasta, jotak molemmat hyviä ja viisaita oppilaita koulussa. Elikoita kerrostaloasunnosta löytyi vaikka muille jakaa. Minipossunkin olisivat laittaneet, mutta eivät löytäneet. Rahaa oli, omistivat useita asuntoja eri kaupungeissa jne. Koti oli järjestyksessä ja lapset mukavia. Autoaan eivät osanneet huoltaa, mutta siinäpäs se!
on kaksi alle kouluikäistä lasta omakotitalossa, jossa on koiria, marsuja, kaneja, kissa ja kilpikonniakin - ja sotkua, meteliä ja suoranaista kaaosta, huh on aikamoista kyläillä siellä VAIN kahden lapsen perheenä...
Varsinkin kun nämä eläinperheet eivät aina iihan voi ymmärtää, että eläimettömien perheiden lapset ei välttämättä ole hurjan ihastuneita jos koiransa/muut eläimensä kuolaavat ja karvaavat heidät...
Onpa mukava kuulla että kuulostaa tutulle =) Tosi on, meillä vuokrakämpän eteinen on tooosi ahdas, ja aina pitää karvakuonon olla ensimmäisenä tulijat vastaanottamassa. Ja auta armias kun minä tai mieheni tullaan kotiin, ilo on ylimmillään, tassut astuu varpaille (käy aikas kipeää), häntä piiskaa seiniä niin että tömisee ja välillä osuu tietysti emäntää napakasti reiteen. On se niin lutunen, vaikkakin vähän sottainen...=)
Meillä on koira ja meillä on myös 2 lasta. Täytyy sanoa että enemmän noi lapset ehtii levitellä tavaraa kuin koira :-) joka btw on puhdasrotuinen eikä tod. sieltä pienimmästä päästä.... Siis totta on se, että koiran vuoksi imuria ja luutua käytetään usein, ihan siitä syystä että haluan lapsillani olevan puhtaat lattiat leikkiä. Mutta siinäpä se onkin: uskallan väittää, että ainakin meillä on juuri tästä syystä puhtaanpaa kuin monessa koirattomassa perheessä!
Ja aikaa ja rakkautta riittää kyllä ihan koko perheelle, ketään unohtamatta ;-)
Millainen sessu teillä on? Meillä 60 kiloa sekarotuista karvapalloa temmeltää 60m2 kerrostalokaksiossa :) Onneksi naapurit ja heidän lapsensa pitävät koirasta. Hissiin eivät vaan vieraat tahdo yhtäaikaa uskaltaa, tai ainakin näkee selvästi päällepäin että vaatii rohkeutta tulla samaan hissiin :) Meillä kun ovikello soi, sessu kipaisee pois ahtaimmasta välmästä, mutta jos siellä on isäntä tai minä, niin eihän se malta kauaa odotella...
Mitä teillä kuolaava karvakaveri saa lahjaksi :) Meillä on erikoistuttu vinkuleluihin. Harmi vaan ettei meinaa löytää tarpeeksi isoa!
eli varmaan ollaan just toi ap.n kuvailema kaaos perhe. Paitsi että meillä ihan siivotaan kyllä joka päivä, kaaos muodostuu vaan turhan nopeesti...
Joka päivä imuroidaan ja pestään lattioita, siivotaan leluja lasten huoneisiin jne. siistiä meillä kuitenkin on vain noin tunnin siivoamisen jälkeen ja koska minä ajattelen että olen muutakin kuin perheen siivooja ja ruoanlaittaja, niin yllätysvieraiden saapuessa meillä voi olla hyvinkin olla täys kaaos päällä, vaikka tunti pari sitten olikin kaikki ihan tip top....
Ne kenellä ei koskaan koiraa ole ollut, on hankala kuvitella minkälaista sotkua ne aikaansa saa, eli ei kannata tulla arvostelemaan muiden kotien sekaisuutta...
Tästä perheestä löytyy n. 50 kiloa pyreneittenkoiraa. Kämppä on kans joku 60 neliöinen, tosin ollaan just rakentamassa omakotitaloa maalle. Pääsee tuo isohko vekkuli sinne temmeltämään. Meillä tykätään noista siankorvista, joten taidan pistää sellaisia pakettiin...=)
aktiviteetteja vaativia rotuja) kun rotukoiraan ei ole varaa.
Sitten on taas ne perheet missä homma pyörii hallitusti, koira on harkittu hankinta ja se näkyy sen hoidossa (käydään koulutuksissa ym.). Näissä perheissä lähes poikkeuksetta koira on rotukoira, ja rotu on valittu perheen tyyliin sopivaksi (aktiiviselle perheelle palveluskoira, metsästävälle isännälle metsästyskoira jne.).