Saan vauvan parin kuukauden kuluttua.
Olen ikionnellinen. Tiedän, että vauvalla on kehitysvamma, mutta se ei onnea himmennä millään tavalla. Tiedän myös, että tuleva vauva on tyttö. Maltan tuskin odottaa.
Kommentit (70)
Ja aivan sama minun mielestäni on tehdäänkö pahaa syntyneelle tai syntymättömälle lapselle. Halusin käydä tutkimuksissa, koska pelkäsin että jotain vaikeampaa olisi vauvalla. Olisin osannut varautua. Ja kyllähän tässäkin tapauksessa oli hyvä saada aikaa sopeutua tietoon, että lapsi ei ole ihan tavallinen lapsi. Elinkykyisen ja hyvään elämään aikanaan pystyvän lapsen abortointi ei minun mielestäni ole koskaan oikein. ap
Voihan teille hyvinkin käydä! Niinhän itse uskotkin, ja minusta se on hienoa!
Itse en ikinä tekisi aborttia. Olisi kauheaa elää loppuelämänsä lapsen murha omallatunnollaan.
temperamentisen (usein ovat TODELLA) down-aikuisen kiukuttelua, että elämä on paskaa kehitysvammaisena.. Sen kanssa elääkin tosi helpolla. Olette tosi yksniittisiä.
sinutkin olisi ollut hyvä abortoida omien perusteluidesi mukaan aikanaan... Se on harmi kun ei voida tietää miten tunnekylmiä ja julmia ihmisiä lapsistaan syntyy.
Todella kuvottavat jutut... Mukamas "terveellä" ihmisellä...
että voitaisiin kaikki vammaiset abortoida! Itse ainakin kävin tutkimuksissa siitä syystä, että saisin tietää etukäteen, jos jokin on vialla ja voisin jo raskauden aikana hankkia tietoa tulevasta ja valmistautua elämään vammaisen lapsen kanssa. Ei se ole mitään yhteiskunnan rahojen tuhlausta...
nimenomaan tutkimuksia tehdään ettei tietentahtoen vammaisia ja todella sairaita lapsia saatettaisi maailmaan. Ei niitä sen takia tehdä, että osataan varautua. Olettepa todella yksinkertaista sakkia. Kysykää keneltä tahansa terveydenalan ihmiseltä suositteleeko todella sairaan tai vammaisen lapsen syntymistä? Olette todella naiveja ja itsekkäitä, vaikka luulette olevanne kultakimpaleita.
olet nyt ruusunpunaiset lasit silmilläsi puskemassa vammamista lasta maailmaan, yksin.
mutta KUKA hoitaa kun et enää jaksa /kykene??
onko lopputulos sama kuin ylitornion tapauksessa?
mitä muita vaihtoehtoja jää, rakastaa sitä vammaista lastaan?
mitä?
ja kyllä sinulla on täysi oikeus onneen ja lapsellasi elämään. Äitiys on ihanaa ja elämä arvokasta. Sisareni sai kuusitoista vuotta sitten vammaisen lapsen ja silloin ajattelin kovasti lausetta "pääasia että on terve" ja mietin että mikä sitten on pääasia kun ei olekkaan terve. Tulin siihen tulokseen että "on pääasia että on olemassa". Elämä on arvokasta ja on rikkaus että olemme erilaisia!
ja työskenellyt myös vammaisten ihmisten parissa enkä missään nimessä ole sitä mieltä että kehitysvammaiset tai muuten sairaat ihmiset pitäisi eliminoida jo ennen syntymäänsä. Kuullostaa kieroutuneelta "rodunjalostamiselta", natsismilta. En silti tuomitse raskauden keskeytyksiä, asia on mielestäni kovin henkilökohtainen
Miten lääkärit ja terveydenhoitaja suhtautui? Eivät varmaan hymysuin onnitelleet? Ja näille jotka kehtaavat pitää asiaa samana jos terveenä syntyneelle myöhemmin jotain tapahtuu TAI jos ei tiennyt sikiön vammaisuudesta hävetkää. Kannattaa pitää se heikkolahjainen pää joskus kiinni. Ja vielä ap MIKSI ihmeessä otit selvää onko lapsella kromosomivika jos pidät sen joka tapauksessa? Aika ronskia yhteisten rahojenkin käyttöä tuollainen itsekkyys.. Tämä ihan järjellä toki lapsen abortoiminen on vaikea paikka, mutta joskus vain ainoa oikea ratkaisu.