Mikä on sellainen asia, jota et uskoisi todeksi, ellei olisi tapahtunut omalle kohdallesi?

oli aivan samanlaista kuin täysaikaisten vauvojen synnytys, vain ponnistusvaihe jäi puuttumaan. Mutta supistelutuskat olivat aivan vastaavat. Makasin tunnin lattialla hiestä märkänä, oksentelin ja tuntui siltä kuin alavatsani räjähtäisi.

Ennen tätä kokemusta luulin että keskenmenot ovat vain sellaista pientä verenvuotoa ja sillä ohi. En luule enää.

Samalla kun ukko rassaa kellarissa lattiakaivoa auki, että voitais käydä pesulla, laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä, minä juoksen ympäri taloa etsimässä katosta vuotokohtia ja laittamassa ämpäreitä alle.

Siltikään tuon kokemuksen jälkeen en muuttaisi takaisin kerrostaloon. :)

Oli todella epätodellinen fiilis, kun minulle vanhemmat asiasta kertoivat. Olin 16v. Ja sitten iski pintaan kamala rentous, etten ollut paikalla.

on pyytänyt rakennusmiestä arvioimaan talon kuntoa tekemään remontin kustannusarviota ja paikalle tulisikin moukariauto valmiina rusikoimaan talon alas, en varmasti uskoisi.



Omalle kohdalle näin kävi (voitte uskoa että juoksin LUJAA pihalle kysymään että mitä vit..).

Lääkärin todetessa asia, piti oikeasti lyödä itseään käteen, että voiko tää olla totta, että hei - nyt herätys painajaisesta. Kai se oli totta, tai tää painajainen jatkuu vieläkin...

mutta mulla oli rv 9 ihan hirveä vuoto ja ultrassa kohtu todettiin tyhjäksi. 8 viikkoa myöhemmin selvisi, ettei keskenmenoa ollut tapahtunutkaan ja niinpä meille syntyi terve pieni tyttö huhtikuussa :) En olisi uskonut, että kukaan voi vuotaa sellaista määrää verta eikä keskenmenoa olekaan, kun kaikenlisäksi lääkärikin oli sitä mieltä, ettei kohdussa ole mitään.

oman kroonisen sairauden parantuminen rukouskokouksessa.

Ei meinannut mun miehenikään ensin uskoa, mutta kun en voi sille sitä mitenkään todistaakaan, ainoastaan vannoa Ihan Tosissani asian. Kyllä itseänikin ihmetytti/ttää.

vanhassa talossa.

Siis se hahmo oli ihan selkeän näköinen.

Näytin kuvaa äidilleni ja hän kaivoi mummoni kuvan esiin.. Täydellinen yhdennäköisyys.



Kylmänväreet kulkee vieläkin selkää pitkin kun vain ajattelenkin asiaa.

kanssa on helpompi ja parempi olla kuin koskaan elämässäni- edes lapsuudessa. Koskaan en ole tuntenut itseäni yhtä paljon itsekseni kuin nykyisessä suhteessa. En olisi uskonut, että tällaista voi oikeasti olla olemassa. Luulin lehtijuttuja hölynpölyksi.

Minä en olisi uskonut, että kolme lähisukulaista voi kuolla syöpään 5 vuoden sisään ja vielä pari lisää sairastua syöpään, vaikkei kuolleetkaan. Mutta järkkyä aikaa.

joutua itse siitä syytteeseen :(

Sain 5000 euron mätkyt, koska olin muka myynyt maata (En ole koskaan omistanut mitään pöytähopeaa arvokkaampaa). Muutama vuosi meni, kunnes asia selvisi. En usko vieläkään, että näin kävi.

On sellaisia kokemuksia kymmenen vuoden takaa, että harvoin niitä suostun edes muistelemaan.. Enkä muutenkaan viitsi, kun tosi harva uskoo . Sen jälkeen olen suhtautunut hieman eri tavalla henkimaailman asioihin.

En olisi uskonut, ellen itse olis sitä kokenut.

lapsuudesta saakka vaivanneet astma ja allergia katosivat ruokavaliolla ja samoin vatsavaivat, hiivatulehdukset ja korkea verenpaine. Ihan kuin olisi ihme tapahtunut.

joku väittäisi kohdalleen osuneen seuraavaa:



Isä teki itsemurhan, isän veli katosi, hyvä ystävä murhattiin, tuttavan lapsi jäi auton alle (kuoli) ja itsellä oli keskenmeno.



Mutta näin on päässyt mulle elämäni aikana käymään ja kestämistä on ollut. Itsemurhasta nyt 18 vuotta, katoamisesta 10 vuotta ja tuosta ystäväni murhasta 11 vuotta. Auton alle jäänyt lapsi kuoli 3 vuotta sitten ja samoin km:stä on kolme vuotta.



Toivon, että elämällä ei ole enää mitään ikävää mun varalle.

En olisi uskonut, että minua, reipasta ja iloista tyttöä, aletaan seiskaluokan jälkeen julmasti kiusata, kun muutimme toiselle paikkakunnalle. Siitä se vuosiakausia kestänyt jakso alkoi ja on kyllä jättänyt minuun jäljet tosi syvälle.



Olen varmasti tänä päivänä erilainen luonteeltani, kuin jos olisin saanut kasvaa ilman tuollaista tuskaa. En olisi arka, eikä itsetuntoni olisi niin huono. Ehkä kuitenkin tälläkin karmealla asialla on kääntöpuolensa; olen erittäin herkkätuntoinen ihminen tänäpäivänä. Osaan ajatella miltä toisista tuntuu, ja mieheni rakastaa minua muunmuassa siksi, että olen luonteeltani niin oikeudenmukainen ja hyväsydäminen.

mutta niin se vaan oli...ilman puudutuksia tms.

kipeää ei todellakaan ottanu eikä paikat revenny...

seksiä 3 päivän kuluttua synnytyksestä!!!

Ja 13: sama täällä, onnea sinnekin:)