Kyllä välillä vituttaa tuo vauvan käytös

Eväänsä ei liikuta siitä enää, vaikka kuinka yrittää houkutella ja jutella sille.

Tuo on kyllä tuomittu olemaan aloillaan koko elämänsä ajaksi. Vituttaa kun sitä pitää jatkuvasti paapoa vaan, kun ei tuo laiskimus halua edes oppia itse mitään. Perkele!

Minua niin kyllästyttää ja väsyttää koko tilanne.

Joojoo, ei voi kauhalla vaatia ja niin edes päin...

Jospa ap nyt hengittäisit oikein rauhassa ja ihan perhanan syvään ja lukisit sitten itse mitä olet kirjoittanut.



vauvasi on ihan normaali ikäisekseen! Katsos kun ei ne vauvat piruuttaan siinä matolla nyhjää vatsallaan tuossa iässä ja/tai vaadi syliin/viihdytystä/muuta. vauvat OVAT sellaisia.



Mitähän mahtaisit tehdä tai sanoa meidän kuopuksen kanssa, joka on ollut super-rauhallinen etenijä? Oppi kääntymään kyllä 3kk iässä mutta liikkeelle lähti ryömimällä vasta 9kk iässä, konttaamaan 10kk iässä ja kävelemään kunnolla 1v6kk iässä. ja ai että sitä piti paapoa aina välillä.



Se on kuule äidin duuni sulla nyt. Ota se ipana kainaloon/vaunuihin/reppuun/where ever ja lähde vähän katselemaan maailmaa ettet vaan pimahda. Tuon enempää.



T kahden lapsen äiti rv25

meidän kohta 7kk ei suostu istumaan vaunuissa, sylissä viihtyy hetken.. Muuten pitää olla KOKO ajan menossa.. konttaa, nousee pystyyn tukea vasten jne.. tutkii ympäristönsä..

Tuossa edellisessä tulikin hyvä neuvo - lähde vaunulenkille!!! tai jonnekin, kun kerran suostuu olemaan paikallaan.. :) ja illalla - ota omaa aikaa!! Älä roiku netissä, vaan mene ihmisten pariin, jumppaan, kahville, ilman vauvaa!!!

Itse olen huomannut miten parempi äiti minusta tulee kun olen välillä pois kotoa..

Ihan tavallisia lapsia vaan!

Ap, vauvavaiheeseen kuuluu, että lapsi viettää (lue:haluaa olla) sylissä ison osan ajasta. Oikeesti, ap, et kai puhu vauvallesi yhtä hirvittävällä tavalla kuin tällää vauvastasi?

oppi ryömimään vasta 8kk2vkoa. Ja sitten menikin kehitys hurjaa vauhtia, käveli sitten 1v korvilla. Kyllä se siitä... yritä levätä aina kun vauva nukkuu.

Haluan, että vauva oppisi edes ryömimään.

Ikää tuolla sylitissiluuhaajalla on 6 kk ja paljon päälle.

Kaikki sairaudet suljettu pois, joten ei ole tasan mitään muuta kuin mukavuuden haluisuutta vaan.

Ja joo, tarvin minäkin netissä olla tai yleensäkään jotain omaa tehdä, etten vallan sekoa.

ap

Pikkuvauva-aika on enemmän tai vähemmän rasittavaa, mutta kyllä se siitä.

Huono tuuri. Äitinä sitä joutuu tekemään vähän enemmänkin vielä uhrauksia, tekemään asioita jotka ei huvita. Kasva itse ensin aikuiseksi ja vaadi vauvaltasi sitä vasta sen jälkeen.

Yli 6 kk. kantaneena rupeaa jo vituttamaan ja väsyttämään JA LAPSETTAAN!

oppia tai käyttäytyä yhtään mitenkään. Puolivuotias saa kölliä äidin sylissä niin paljon kuin jaksaa.



Sinusta pitäisi enemmän olla huolissaan, ap.

Te joilla ei ole ollut takertuvaa vauvaa, ette vaan tiedä miten rankkaa se on!!



Mullakin oli esikoinen tuollainen kuin ap:n vauva, ja täytyy sanoa että olin tosi väsynyt välillä siihen jatkuvaan sylittelyyn, sylittelyyn ja sylittelyyn. En saanut tiskata, en ripustaa pyykkiä, en laittaa ruokaa, en käydä suihkussa, en kertakaikkiaan yhtään mitään!!! Vauva alkoi kitistä heti, kun sen laski sylistä pois. Kantoliinassa oli hyvä, ja sen kanssa onnistui olla vähän koneellakin ;)



Älä ap vallan turhaudu, sillä voin vakuuttaa sulle, että tuota syliviihtyvyyttä saattaa kestää vielä 4-5 kk ihan helposti!! Kun sullakin on tuollainen sylissä viihtyvä takertuva vauva, niin ei sitä ihan pian ala liikkumaanopettelut ja ympäröivä maailma kiinnostaa. Se on kuule tasan vaan äiti ja isä ja sylissä olo, mikä on tuollaisesta vauvasta kivaa.



Että ota vaan rennosti, sillä päälle 1 -vuotiaana tällainen "sylikaveri" tahtoo sitten äidin mukaan jokaikiseen leikkiin, kirjan lukuun ym. mukaan, koska yksin ei ole kivaa. Homma helpottuu joskus 2-4 ikävuoden välillä. ;)



Hanki lastenhoitaja, yritä ottaa omaa aikaa iltaisin, hanki kantoliina ja ennen kaikkea yritä vaan sopeutua ja elää tää hetki vauvan "armoilla" ;D Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu, kolmen vuoden päästä sunkin vauva leikkii jo ihan mielellään omiakin leikkejä, eikä tarvi äidin syliä & äitiä kaikkeen tekemiseen mukaan.

että vauva "luuhaa" pitkäänkin vielä sylissäsi. Meillä esim. esikoinen ryömi ekan kerran 10-kuisena ja konttasi 1-vuotiaana. Ja ihan terve lapsi.



Toiset vauvat voivat olla vaativaisempia kuin toiset, tarvitsevat jostain syystä sitä läheisyyttä ja kanniskelua enemmän.



Toivottavasti saat joskus levättyäkin, pieniä taukoja. Kyllä minä senkin ymmärrän että välillä pitää saada hetki omaa rauhaa. Nukkuuko vauva hyvin päikkäreitä? Pyhitä se aika omille jutuille, niin jaksat paremmin.



Ja tosiaan. Tuo aika on oikeasti kovin lyhyt.

Meillä häärää esikoisen lisäksi 1,5v poika joka vie kaiken energian, kun saa olla IHAN joka hetki vahtimassa missä kirjahyllyssä nyt kiipeilee ja nostelemassa alas tuoleilta ja pöydiltä! Että aikansa kutakin.. :)

mutta miksi sinä ap haluat että vauvasi oppii ryömimään, sittenhän sinä et voi yhtään roikoilla netissä kun pitää jahdata sitä vauvaa. Ei minunkaan lapsi vielä ryöminyt kuin 7-8 kk. Mikä helvetin kiire sillä on?

on ainakin meillä toiminut. Kuopus juuri 6,5kk ja ei jaksa kauaa makoilla lattialla tai olla itsekseen ilman viihdyttämistä. Mutta kun laittaa muksun sitteriin ja dvd:n hetkeksi pyörimään (tarpeeksi volymia), niin johan rauhoittuu hetkeksi. Toimi aikanaan myös esikoisella. Eihän vauva siinä kamalan kauan viihdy, mut ehtii siinä ainakin juoda kahvit rauhassa...

Itselläni ei ole lapsia juuri siksi, koska ne ovat liian vaativia. En halua joutua hyysäämään itsekästä olentoa jota ei todellakaan voi vaihtaa tai palauttaa.



Toivon sinulle ap jaksamista. Yritä irrottautua välillä vauvastasi. Hanki hyvä hoitaja ja lähde vähän lomille.

kantoliina.



Tunkase vauva liinaan, niin voit tehdä juttuja, käydä paikoissa ja vaikka ripustella pyykkejä kaikessa rauhassa. Näin toimitaan kaikissa niissä yhteiskunnissa, jossa nainen ei voi sulkeutua sisälle pitämään vauvaa sylissä vaan pitää mennä pellolle ja vedenhakuun yms.

Juu. Meillä ei ole neitiä eikä prinsessaa vaan täti tai matami. Kuvaa lasta paremmin. Mitä vikaa siinä on?

ja köllöttele lapsen vieressä. Ei kai pieni turhauma pahaa tee, anna huutaa ja etsiä motivaatiota. Pieniä aikoja kerrallaan, niin eiköhän se laiskemmallekin ala vähitellen mennä perille että äiti ei aina kanna, vaan välillä pitää viihtyä lattialla. Ja ettei huudolla saavuta mitään.

Parempi kai se on, että äiti välillä latoo kaikki pahat fiilikset tänne kuin latoo ne sille vauvalle. Kaikilla on huonoja päiviä milloin tuntuu ettei jaksa. Varmasti ap pitää sitä lastansa sylissä, mutta tänään on vaan tullut mitta täyteen koska ei saa mitään tehtyä kun vauva ei jaksa olla yksin hetkeäkään. Kun vähän saapi jonnekin purkautua ja vertaistukea, niin kummasti taas jaksaa eteenpäin.



Juu kyllä minuakin vituttaa se kun vauva huutaa suurimman osan päivästä. Ja vielä enemmän vituttaa esikoisen uhma. Toki minä sylittelen, pitän huolta, teen ruokaa ym. Silti tulee päiviä kun tuntuu etten jaksa enää yhtään. Sitten latelen kenties ne pahat fiilikset kirjoittamalla.

Tsemppiä sulle



Itselläni ei ole lapsia juuri siksi, koska ne ovat liian vaativia. En halua joutua hyysäämään itsekästä olentoa jota ei todellakaan voi vaihtaa tai palauttaa.



Toivon sinulle ap jaksamista. Yritä irrottautua välillä vauvastasi. Hanki hyvä hoitaja ja lähde vähän lomille

selvähän se on että välillä vituttaa. vitutuksen paheksuja on turhia jeesustelijoita.



suosittelisin lämpimästi kantoliinaa/reppua vauvalle, joka tahtoo olla koko ajan lähellä. jatkuva kantaminen ei ole kuitenkaan hyväksi, sillä lattialla kelliminen auttaa oppimaan niitä omia fyysisiä kykyjä.



sylissä pitäminen voisi kyllä auttaa tuohon kiukkuisuuteen. sekin pitää kyllä muistaa, että vauvallakin on paskoja päiviä ja hetkiä: ei niiltä voi vaatia vain kivaa käytöstä.

sylissä pitäminen voisi kyllä auttaa tuohon kiukkuisuuteen. sekin pitää kyllä muistaa, että vauvallakin on paskoja päiviä ja hetkiä: ei niiltä voi vaatia vain kivaa käytöstä.

Joo, sylittelin ja tissitin vauvan.

Turhautta ja ärsyttää kun kaikki hommat jää roikkumaan ja mies tulee kotiin puhaltelemaan vaan (puhaltelee ja kauhistelee meidän kaaosta).

Liina on, senkin käyttö on rajallista, eikä minun selän päälle kovin hyvä. Vauva painaa lähemmäs 10 kiloa ja varmasti sitäkin kiukuttaa kun se ei jaksa itseään raahata tuolla lattialla mihinkään.

[b]

Kannattaisi oikeasti miettiä, millaisia vastauksia kirjoitatte jo valmiiksi kiihdyksissä olevalle henkilölle!!!! Ei mitkään haukkumiset ja tölvimiset siinä tilanteessa auta ja saattavat vain pahentaa asiaa.

[/b]

Tänään vaan on meillä täällä vielä huonompi päivä kuin tavallisesti.

Itse tulin verta kaivaan nenästä kun tulin tilittään vitutusta ja ärsytystäni.

Huooh, taas se huutaa, täytyy taas mennä. :'(