tohtorit: onko oma VÄITÖStilaisuus ihan kauhea paikka?

Ite en ainakaan nauttisi tilanteesta pisaraakaan...



Kuulostaa vaan ihan kauheen ahistavalle.

Kun tiedät vastaväittäjän, kannattaa ottaa vähän selvää siitä, millainen väitöstilaisuuskulttuuri hänen kotimaassaan on. Oma vastaväittäjäni oli kyllä yliopistosta, joka on alallani Euroopan huippuja, mutta väitöstilaisuus siellä on hyvin erilainen kuin Suomessa. Tapana ei olekaan niinkään kysyä kiperiä kysymysksiä väitöskirjasta, vaan selvittää enemmän väittelijän yleistietämystä alalta. Kun oma väitöskirjani ohjaaja oli vastaväittäjänä tässä samassa yliopistossa, oli hän herättänyt runsaasti pahennusta siksi, että hän oli paikallisten mielestä kysynyt liian vaikeita kysymyksiä väittelijältä :)



Valitettavasti minä kuulin tästä vasta oman väitöstilaisuuteni jälkeen. Olin tavallaan turhaan käyttänyt aikaa siihen, että olin kerrannut yksityiskohtaisesti joka ainoan kaavan johdon väitöskirjassani, jotta varmasti osaisin vastata kiperiin kysymyksiin niistä, kun minun olisin ennemmin kannattanut kerrata kaikkea mahdollista yleistietoa vähänkään alaani sivuavista asioista.

Suomessa pitäisi alkaa järjestämään kunnon roasteja väitteleville. Erotetaan jyvät akanoista, kaiken maailman humpuukitohtoreita pusketaan ulos ihan liikaa. Esim leivän sielunelämästä tai välilihan naapurisuhteista tehdyt väitöskirjat voisi jäädä rustaamatta.

Suurin osa suomalaisista väitöskirjoista ovat heikkotasoisia ... eivät kelpaa edes väitöskirjoiksi, jos niitä vertaa ulkomaisten vastaaviin, tai kansainvälisiin standardeihin. Ehkä maisterin työksi kelpaavat - eivät ainakaan sisällä mitään uusia innovaatioita, joita olisi tuotu selkästi esille.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 19:34"]

Tämä väitöstilaisuus kiinnostaa kaikkein vähiten.. varmaan ihan kamala. En edes ymmärrä miks tollane julkinen tilanne pitää olla.

[/quote]

Ai av-mammaa, joka on supertietäjä kaikesta ja väittelemässä palstalla karvoituksesta, lasuista tai miten soodavesi auttaa syöpään? 

Väitöstilaisuus eroaa sillä, että aiheena on sen ap:n suurin vahvuus. Väitöstilaisuuden ap on perehtynyt asiaansa usein vuosia ja vastaväittäjä on ehkä kokeneempi, mutta on perehtynyt ap:n omaan aiheeseen vain siltä osin, mitä ap on kirjoittanut. Vastaväittäjä ei ole käynyt täydellisesti läpi sitä aineistoa, jonka pohjalta väittelevä ap on tehnyt johtopäätöksensä, eikä edes välttämättä tiedä muuhun ap:n väitöstä varten perehtymästä tutkimuksesta tai aineistosta, jota ap ei kuitenkaan ole pitänyt riittävänä tai käyttänyt lähteenä.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 19:46"]

Suurin osa suomalaisista väitöskirjoista ovat heikkotasoisia ... eivät kelpaa edes väitöskirjoiksi, jos niitä vertaa ulkomaisten vastaaviin, tai kansainvälisiin standardeihin. Ehkä maisterin työksi kelpaavat - eivät ainakaan sisällä mitään uusia innovaatioita, joita olisi tuotu selkästi esille.

[/quote] Niin juuri ja ymmärrettävää että väitöstilaisuus tuntuu kurjalta kun tällaista mennään esittämään.

[quote author="Vierailija" time="13.08.2015 klo 19:46"]

Suurin osa suomalaisista väitöskirjoista ovat heikkotasoisia ... eivät kelpaa edes väitöskirjoiksi, jos niitä vertaa ulkomaisten vastaaviin, tai kansainvälisiin standardeihin. Ehkä maisterin työksi kelpaavat - eivät ainakaan sisällä mitään uusia innovaatioita, joita olisi tuotu selkästi esille.

[/quote]

Montako saksalaista tai espanjalaista väitöskirjaa olet lukenut? Ei väitöskirjassa kovin usein ole tarkoituskaan uutta innovaatiota esitellä vaan vaikka kertoa tutun ilmiön epätavallisempi puoli. Vai miten historian alalla innovoidaan?

Trololoo! Ei kukaan mamma tohtoriksi o väelemässä.

juuri se että näin moni on. Harrastamme väittelemistä vapaa-ajallakin, mm. täällä!

Tämä väitöstilaisuus kiinnostaa kaikkein vähiten.. varmaan ihan kamala. En edes ymmärrä miks tollane julkinen tilanne pitää olla.

Oma väitöstilaisuuteni tuossa noin vuosi sitten oli kyllä ihan perseestä. Vastaväittäjä ei todennäköisesti ollut vaivautunut lukemaan koko kirjaa, sillä kysyi täysin muista aiheista. Ei siis edes sellaisista, että olisi liipannut omaa aihettani, vaan aivan täysin eri alan asioita. Olin ihan monttu auki ja mietin monta kertaa että kehtaisinko sanoa kustokselle jotain... mutta ei kai sellainen ole oikein tapana. 

Kaiken lisäksi väitöstilaisuus oli naurettavan lyhyt, noin 45min, enkä sen päätteeksi tiennyt pitäisikö itkeä vai raivota. Hammasta purren poistuin salista ja oli oli aivan kamala. No, kokosin siitä itseni sitten juhlimaan illalla, mutta edelleenkin tätä harmittelen. Ainutkertainen päivä meni ihan mönkään. 

*olo oli

En kykene vastaamaan edes normitunnilla opettajan kysymykseen. Esitetyt kysymykset lyövät aivan puihin vaikka tietäisinkin vastauksen.

Voi, mun väitöstilaisuus oli parhaita tai ehkä jopa paras päivä mun elämässa. No joo, lasten syntymät tietenkin olleet vielä tärkeämmät.

Yksi kysymys jåi harmittamaan, että en tajunnut riittävän monipuolisesti vastata. Muuten oli hieno tilaisuus, nautin! Ja sain laudaturin arvosanaksi :-)

Vaikka itsekin stressasin väitöstilaisuutta - ja sitä kuuluu vähän jännittää! - oli tilaisuus tosi hauska ja mieleenpainuva. Upea päivä AP:lla on edessä :).

Kannattaa muistaa, että kyse ei ole tentistä tai kuulustelusta vaan ikään kuin älykkäästä keskustelusta. Pelin henkeen kuuluu kysymysten väistely ja niukkasanaisuus ;). Ainakaan omassa yliopistossani tilaisuuden kulku ei käytännössä vaikuta arvosanaan, jos edes jotain järkevää saa puserretuksi suustaan. Väitöstilaisuudet menee _aina_ paremmin kuin mitä kuvittelisi, ja tiedät ja tunnet työsi paremmin kuin vastaväittäjä. Kukaan ei oleta, että pystyt tarjoamaan täydellisen vastauksen mitä kummallisempiin kysymyksiin.

Kannattaa pyytää professoria nimeämään joku kiltti ja lempeä vastaväittäjä, joka on perillä suomalaisesta systeemistä. Angloamerikkalaiset proffat saattavat pitää tilaisuutta jännittävänä, sillä julkinen väitös poikkeaa suljetusta committee-meiningistä.

Oman väitöskirjan ja muistiinpanoja voi ja kannattaa ottaa mukaan. Väitöskirjan kohtia lukemalla vastaukseksi pärjää varmasti, jossei muuta keksi.

Suomessa on työelämässä noin 16 000 tohtorintutkinnon suorittanutta ja vuosittain valmistuu noin 1 400 uutta tohtoria.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pitäisi alkaa järjestämään kunnon roasteja väitteleville. Erotetaan jyvät akanoista, kaiken maailman humpuukitohtoreita pusketaan ulos ihan liikaa. Esim leivän sielunelämästä tai välilihan naapurisuhteista tehdyt väitöskirjat voisi jäädä rustaamatta.

Laitatko linkin johonkin oikeasti humpuukiväitöskirjaan. Esimerkkisi ovat vain huonoa läppää.

Toiset jatkavat tutkimustoimintaa, toiset soveltavat ehkä lähempänä käytäntöä. Riippuu monesta asiasta,

Ennen väitöstilaisuutta väikkärisi on jo lukenut valvoja, ohjaaja ja esitarkastajat. Jos teet nippuväitöksen niin reviewerit ovat vielä lukeneet artikkelisi, ja ne lukevat niitä kuin piru raamattua ja koittavat repiä sinut kappaleiksi.

Jos olet kaiken tämän jo käynyt läpi, on itse väitöstilaisuus pelkkää teatteria jonka tarkoitus on vain varmistaa, että sinä olet tehnyt sen työn eikä joku muu (Väyrysestä esim. liikkuu pahoja huhuja).

Ainoan todellisen mokan minkä voit väitöstilaisuudessa tehdä, on poistua paikalta kesken kaiken. Silloin et ole puolustanut väitöstäsi eikä sitä voida hyväksyä. Näinkin on Suomessa kuulema käynyt.

Mulla vastaväittäjä kyseli ihan ohi aiheen. Eipä siinä auttanut kuin vastailla, mitä mieleen tulee, kun en ollut niihin asioihin perehtynyt. Kaksi tuntia sitä samaa. Ihan kauheaa. En kyllä muistele ilolla sitä päivää. Sanoi jälkeenpäin, että hyvin meni. Itsestä tuntui koko ajan, että loppuis jo.

Vastaväittäjän kuuluu kysellä pitkiä aikoja "ohi aiheen", koska hänen kuuluu keskusteluttaa väitteliijää tutkimuksensa merkityksestä tieteenalalle yleensä ja myös yhteiskunnalle. Tämä sanotaan tiedekunnan ohjeissa, jos ne viitsii lukea. Eli ei se vastaväittäjä tee väärin, vaan te ette ole tajunneet tilaisuudeen luonnetta: vaikka kyse on juuri sinun väikkäristäsi, kyse ei ole siitä, muistatko montako jyvästä laarin pohjalta sait laskettua, vaan siitä, mitä väliä niillä jyvillä on.