Lue keskustelun säännöt.
Paniikkikohtaus kahvi/ruokailu tilanteissa...
05.02.2013 |
Heips!!!
Sain viime kesänä paniikkikohtauksen syntymäpäivillä kahvipöydässä. ajatteline ttä se johtui vain uusista ihmisistä ja yritin olla välittämättä siitä. viikon päästä oli taas tilanne missä piti kahvitella ihmisten kanssa, keneen olin vasta tutustunut. TAAs tuli kohtaus. Kädet tärisi niin etten voinut ottaa enää kuppia käteen. Ääni värisi, sydän hakkasi ja sellainen pakokauhun aalto meni kehon lävitse. Ajattelin että juoksenko pihalle vai miten tästä selviän.Sanoin sitten rohkeasti etten voi juoda kahvia enää, kun käteni vatkaavat niin kovin. Että minulla on näköjään joku kahvikuppineuroosi iskenyt. Yritin hieman leikilläni asian ottaa. Kotimatkalla itkin autossa ja vielä kotona. SE HÄPEÄ!!!!!!!
Se sisäinen kauhu on kamalaa. Näiden kertojen jälkeen huomaan että olen alkanut välttelemään tilanteita missä joudun kohtaamaan ystäviä ruokailun tai kahvittelun merkeissä. Nyttemmin pelkään jo niin kovin etten uskalla omilla vanhemmillakaan enää kyläillä kun kahvipöytään joudun kuitenkin. Tuntuu että olen menettämässä otteen elämästäni.
Minä ennen niin sosiaalinen ja rohkea... en voi enää mennä mihinkään kyläilemään. Jo ajatus saa kädet vapisemaan. Näen miellessäni sen tilanteen miten se pakokauhu täyttää mielen ja vapina iskee. Hui!!!
Onko muilla kokemuksia paniikkihäiriöstä, ja siitä toipumisesta???
Please, kaikki kokemukset kehiin..Kiitos :-)
Olen yh-äiti, enkä voisi ajatellakkaan seurustelua. Mies haluaisi kuitenkin viedä syömään ym. ja eisiitä mitään tulisi... saatikka että hänen vanhemmillee pitäisi joskus mennä. EI ikinä...Apua!!
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="05.02.2013 klo 15:58"]
Voiko beetasalpajaa käyttää jos on matala verenpaine..sitä tässä mietin...?
T: ap
[/quote]
todennäköisesti ei voi, mutta en ole lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.02.2013 klo 16:21"]
markkinoilla useita eri vahvuuksia; 10 mg, 40 mg, 80 mg ... eli kun puhuttu neljäsosa tabletista tai kolmesta tabletista, kyseessä on varmaankin eri vahvuinen tabletti. 10 mg ja 40 mg - vahvuuksia käytetään juuri esim. kahvikuppineuroosiin tai punastumiseen, sydämen tykytykseen esiintyessä.
Usein annos on 20 mg ennen jännittävää tilannetta, toki oma lääkäri määrää annoksen ja sopiva annos löytyy kokeilemalla.
mainitsin, että useilla auttaa se neljännes siitä 10 mg:sta.
Kannattaa aina lukea näitä viestejä.
sitten jos se on Placebo-vaikutus, niin so.. aina parempi, mitä vähemmin lääkettä tarvitaan.
t. em hoitsu
Joo, nimenomaan minulla se placebo-vaikutus on aika tehokas silloin kun olen ottanut vain pienen murusen lääkettä. Se tietoisuus siitä, että olen ottanut lääkettä, riittää rauhoittamaan mielen. Placebo-vaikutusta ei pidä vähätellä. Se ei kuitenkaan kaikille auta, etenkin jos paniikkioireilu on voimakasta.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2013 klo 01:11"]
Juurikin niin, että sairauksia hoidetaan lääkkeillä, vaikka oikealla ruokavaliolla ja ehkä vitamiinilisällä voisi ehkäistä koko sairauksien syntymisen. Keskitytään liikka seuraukseen, ei syyhyn.
[/quote]
Menee ehkä vähän uskomuslääketieteen puolelle, jos joku sanoo vitamiinilisien auttavan paniikkikohtauksiin. Voihan sillä placebovaikutus olla.
Mulla sama vaiva ja siihen auttaa propral 10mg puolikas tai neljäsosa tabletti. En ole jännittäjätyyppiä, mutta ilmeisesti hermostoni on yliherkkä. Pelkään nimenomaan fyysisiä oireita, en sosiaalista tilannetta. Pieni lääkemäärä auttaa siihen, ettei fyysisiä oireita (sydämentykytys ja tärinä) tule tai ne on hyvin lieviä. Propral on auttanut selvitytymään tilanteista ja nykyisin selviän monesta tilanteesta jo ilman lääkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisten annos 40mg ja pyörryttää jos valmiiksi alhainen verenapine.
Propral ei vaikuta jännittämiseen millään lailla, siis psyykkiseen, se vie vain fyysiset oireet pois niiltä joille tehooa. Kaikille ei siis anna mitään apua.
Itse jouduin käyttämään rauhoittavia ja sain niistä avun.
Voi AP! Tarinasi voisi olla omani! Aivan samat kokemukset. Ehkä olen aina ollut eräänlainen jännittäjäluonne, mutta aikuisiällä sain pari hervotonta käsien tärinäkohtausta kahvittelutilanteessa ja aloin suoraan sanottuna vältellä ruokailu- ja kahvitilanteita. Stressasin etukäteen kaikkia sosiaalisia tilanteita, itkin kotimatkalla omaa surkeuttani. olin näiden tilanteiden jälkeen aivan poikki, sekä fyysisesti että henkisesti. Sosiaalinen verkosto supistui.
Avun sain onnekseni Propralista, puolikaskin nykyisin riittää. En tiedä kuinka paljon tehokkuudesta johtuu plasebosta ja propralin tuomasta itsevarmuudesta, mutta hyvin toimii!
Eräs yleislääkäri olisi halunnut määrätä suoraan masennuslääkkeet ja huippuvahvat rauhoittavat, mutta onneksi toinen määräsi parhaiten toimivat propralit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sosiaalisten tilenteiden pelko. Mehelläni tuo on diagnositu eri syistä mutta itselläni olen tajunnut sen vasta jokin viikko sitten.... Opiskelen näin vanhemmalla iällä ja pahin tärinä on koulun ruokailussa ja silloin kun olen kahvipäydässä sukulaisten (äiti, anoppi, sisko ) kanssa). Joo, juon liikaa mutta en usko että 3-5 lasia viiniä illassa aiheuttaa seuraavana päivänä uskomattoman tärinän ja vapinan käsiin ettei kahvia uskalla kaataa..... Mulla muihin oireisiin lääkityksenä Seroxat jo 4 vuotta... Verenpaineen alapaine huomattavasti koholla, johtunee stressistä...
suosittelen. ja mulla puolikas Temesta auttaa parissa minuutissa, eli ei tarvitse ennakoida. Yleensä jää kokonaan ottamatta, koska siitä on jo apua, että tietää sen helpottavan heti, kun ei enää selviä. Mulla myös erittäin matala verenpaine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kofeiinihan vaan sitäpaitsi lisää tärinöitä ja tykytyksiä.
Vettä kun juo, niinei ole niin vakavaa jos käsi vähän tärisee.
Mua on auttanut paniikkikohtauksissa, kun tiedostan että aha nyt on paniikkikohtaus, ja sitten ajattelen ihan tyynesti, että mikä on pahinta mitä nyt voisi käydä. No jos se on vaikka että tipahdan hervottomana lattialle, niin mietin että no oiskos se nyt sitten loppujenlopuksi niin kamalaa. Ja sittenkun suhtaudun kohtaukseen välinpitämättömäst, niin se meneekin ohi. Ja kahvin juonnin jätin kokonaan, ja on ollut sen arvoista.
En käytä lääkkeitä, aika on auttanut ja asenne kohtauksiin.
Mene lääkärille, kyllä löytyy sopiva lääke.
Minulla paineet aina 90/60, sydänsairaus ja beetasalpaajat vähän niinku pakosta. Lääkäri määräsi Orloc 5mg. Sinullekin löytyy sopiva lääke.
Vaikka minusta kuulostaa että sinulla on stressiä jonka vuoksi olet alkanut oireilemaan noin. Suosittelen lämpimästi tarttumaan välittömästi stressinhoitoon eli täyspysähdykseen.
Itse en niin tehnyt vaan yritin vastuuntuntoisena tehdä työni ja kotihommat liian pitkään ja tuli romahdus. Sepä vasta noloa onkin.
Hae apua heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paniikkihäiriö on yksi asia, josta on parannuttu kilpirauhaslääkkeillä. Mutta siinä on vain se ongelma, että jos ne arvot ovat hyvät, niin ollaan ikään kuin mitään ongelmaa ei olisikaan. Käy lukemassa www.kilpirauhanen.com niin törmäät useisiin henkilöihin, joilla oli kilpirauhashäiriö, vaikka oli ns. hyvät arvot. Ja ovat saaneet siihen lääkityksen.
Matala vp ja ahdistuneisuus, unihäiriö ovat tavallisia oireita silloin kun arvot ovat viitteissä. Nimittäin se pitää katsoa T4V- arvosta, ei TSH:sta niinkään, tarvitseeko joku kilpirauhashoitoa vai ei.
Tai jos TSH on yli 2,5 niin silloin alkaa jo nähdä siitäkin. Virallisestihan meillä hyväksytään vielä niinkin huono TSH-arvo kuin 4,5. Silloin moni oireilee jo pahasti.
Lääkärit eivät tunne kilpirauhaselle muita "tautimuotoja" kuin klassisen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan, syövän ja aivolisäkkeen vajaatoiminnan aiheuttaman vajaatoiminnan.
Näyttää siltä, että suuri osa kärsii kuitenkin asiasta, eikä sitä hoideta, kun ei tajuta tutkia. Siksi moni jää hoitamatta.
sitten kun se menee jalkojen tärinäasteelle, etteivät enää kanna, on vasta paha, kuten itselläni. Mutta Propral auttaa kohtuullisesti ja käsien tärinään 100% varmasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paniikkihäiriö on yksi asia, josta on parannuttu kilpirauhaslääkkeillä. Mutta siinä on vain se ongelma, että jos ne arvot ovat hyvät, niin ollaan ikään kuin mitään ongelmaa ei olisikaan. Käy lukemassa www.kilpirauhanen.com niin törmäät useisiin henkilöihin, joilla oli kilpirauhashäiriö, vaikka oli ns. hyvät arvot. Ja ovat saaneet siihen lääkityksen.
Matala vp ja ahdistuneisuus, unihäiriö ovat tavallisia oireita silloin kun arvot ovat viitteissä. Nimittäin se pitää katsoa T4V- arvosta, ei TSH:sta niinkään, tarvitseeko joku kilpirauhashoitoa vai ei.
Tai jos TSH on yli 2,5 niin silloin alkaa jo nähdä siitäkin. Virallisestihan meillä hyväksytään vielä niinkin huono TSH-arvo kuin 4,5. Silloin moni oireilee jo pahasti.Lääkärit eivät tunne kilpirauhaselle muita "tautimuotoja" kuin klassisen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan, syövän ja aivolisäkkeen vajaatoiminnan aiheuttaman vajaatoiminnan.
Näyttää siltä, että suuri osa kärsii kuitenkin asiasta, eikä sitä hoideta, kun ei tajuta tutkia. Siksi moni jää hoitamatta.
Näyttää siltä, että suuri osa kärsii kuitenkin asiasta, eikä sitä hoideta, kun ei tajuta tutkia. Siksi moni jää hoitamatta.
Tässä mä tarkoitan siis sitä, että kun tätä ilmiötä ei ymmärretä lääketieteessä tutkia, jotta hoitoa osattaisiin antaa.
En tarkoita, että potilaiden kilpirauhasarvoja ei tutkita. Usein osataan jo ne tutkia, mutta silti ei löydetä mitään, kun luullaan, että vasta TSH yli 10 arvolla hoito pitää aloittaa ja T4V:stä ei olla ensin kiinnostuneita usein ollenkaan.
Onko sulla mitään viitearvoja siihen? Yleensä viiiteraja on 10-21 ja silloin 13 on huono. Tai sitten jos siinä on sellaisia "tähtiä", jotka osoittavat arvon paikan, niin jos arvosi sijoittuu alimpaan kolmannekseen niin se on huono.
Toinen viiteraja on 7-16 ja silloin 13 on ihan jees, mutta siinäkin olisi hyvä tietää sitten T3V kun selkeitä oireita on tai vielä pidemmälle jos mennään niin mikä on T3V:n ja sellaisen kuin rT3:n suhde.
Jos ihmisen elimistössä ei ole riittävästi T3-hormonia niin ei hyvä. Sen vähyys ei aina näy TSH:ssa.
TSH sulla on ihan normaalin kuuloinen, mutta sillä voi melkein heittää vesilintua siinä suhteessa, kuinka hyvin se kertoo missä mennään. Eli ei kerro paljon mitään.
ovat tottakai merkki siitä että jotain huomioitavaa ja merkillepantavaa, vaikkeikaan heidän mielestään hälyyttävää ole tuloksissa. Seurauksen alle. Kuitenkaan nykyiset tutkimustulokset täällä Suomessakaan eri sairauksien suhteen eivät ole aivan sitä mitä pitäisi, vaan vain "sinne päin". Johan D-vitamiini -keskustelu yms. kertoo siitä..
Sama ongelma täällä.. Ennen olen ollut niin rohkea ja sosiaalinen. Kyllä ottaa pattiin tämä vaiva