4-vuotias putosi jäihin. 15min veden alla. Mitkä mahdollisuudet selvitä?

Kylmä vesi auttaa paljon ja suojaa aivovaurioilta, joihin hapenpuute väistämättä johtaa, mutta eihän tuollaisesta täysin ilman ongelmia selviä kukaan. Onneksi kyseessä on pieni lapsi, niin aivot pystyvät mahdollisia vaurioita vielä korjaamaan. Tässä esimerkki aikuisesta, joka putosi jäihin.



http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yli-puoli-tuntia-veden-alla-ollut-…

Lasten onnettomuuksissa ja kuolemissa ollaan ensisijaisesti syyllistämässä vanhempia. Missä empatia ja myötätunto. Kukaan meistä ei ole onnettomuuksilta suojassa. Ei vaikka neljän seinän sisälle lukittaisiin itsemme ja pidettäis niitä lapsiamme kädestä vuorokauden ympäri.

4-v:n olisi itse pitänyt tajuta, että enpäs laskekaan tästä kun voin päätyä tuonne jäälle/veteen?

Ei, kyllä harkinta ja vastuu ON aikuisella.

Voi esimerkiksi kieltää lapsiaan laskemasta jokeen tai tielle päin, kieltää sen lumitunneleiden teon, vaatia tulemaan koulusta suoraan kotiin tai ilmoittamaan menoistaan etukäteen ym. ym. On niin monta asiaa, jotka auttavat estämään tällaisia murhenäytelmiä.



Eivät lapset aina usko, mutta silloin vanhempi ainakin on yrittänyt kaikkensa pitääkseen toisen turvassa. Kauheinta mitä tiedän on nämä vanhemmat, jotka kieltävät puhumasta onnettomuustapauksissa tehdyistä virhearvioinneista, ettei muka sille yksittäiselle uhrin vanhemmalle tule paha mieli tai vakuuttelevat, että kyllä minäkin edelleen opetan lapselleni tunneleiden tekoa ja päästän ne laskemaan jokeen päin, kun mitään ei voi ja sattuu mitä on sattuakseen. Siinä tehdään liialla helläsydämisyydellä ja höllämielisyydellä suunnatonta vahinkoa ja voidaan jopa menettää jatkossakin turhaan ihmishenkiä.



Ei siinä oikeasti ajatella sitä yksittäistä uhrin vanhempaa/vanhempia vaan ihan oma napa on lähinnä. Yritetään maagisella kohtalonuskolla vältellä vastuuta siitä, että se aina kaikkea kivaa vapaasti tehnyt oma lapsi saisikin raivarin, kun enää ei saakaan mennä laskemaan siihen kivaan mäkeen, joka vie suoraan bussipysäkille. Yritetään vältellä sitä vastuuta, että joutuisi omalle lapselle tunnustamaan, että nyt tuli tehtyä väärin, kun houkuttelin niitä lumitunneleita tekemään. Ei tehdä enää, kun niihin voikin kuolla.

Miten ne kehtaa, hävytöntä. Toivon että tuollaiselle sattuu omalle kohdalle niin loppuu tuo paskanjauhanta.

vanhempi vastaa lapsen turvallisuudesta ja jos lasketaan mäkeä paikassa, jossa mahdollisuus joutua veden varaan niin kyllä siinä on isällä miettimisen paikka.

SE vaan nyt on fakta ja sille ei voi mitään. Ainakin minä en antaisi itselleni ikinä anteeksi,jos omalle lapselle tapahtuisi jotain siksi, että en taannut paikan turvallisuutta.

Totuus on, että tätäkään hukkumista ei olisi tapahtunut, jos olisi laskettu mäkeä paikassa, missä ei ole mahdollisuutta joutua esim. veden varaan ei ole jyrkkiä penkareita, joihin voi päänsä loukata. Minä ainakin aina tsekkaan tällaiset ennekuin anna lapseni laskea.

se ärsyttää lastani, mutta on mielstäni tarpeen..tämä tapaus taas vahvisti sen, että aion olla pinko myös tulevaisuudessa.

ärsyttää kun täällä ollaan niin herkkiä, että ei saa syylistää..se ei ole syyllistämistä vaan faktan toteamista...ja sille tosiasialle ei voi mitään, että paikka ei ilmiselvästi ollut turvallinen mäen laskuun niin pienen kuin 4 vuotiaan kanssa.

Mutta jo ottaa riskejä niistä on myös kannettava vastuu...jokainen vanhempi mietii sen sisällään.

mutta tarviiko niitä faktoja tuoda esille, kun isä varmasti tajuaa toimineensa väärin ja kantaa siitä vastuun koko loppu elämän? Koko perheen elämä saattaa olla lopullisesti pilalla ja sä toitottelet faktoja? Eiköhän isä oppinut läksynsä.

vaan nettikirjoittelussa ihmiset selvittävät omia tuntemuksiaan "ääneen* ja muodostavat mielipidettään. Harva oikeasti olisi tuomitsemassa ihmistä, jonka lapsi on melkein kuolleen tasolla. Käytöstapoja ei netissä sensijaan tunneta.

eipä tullut mieleenkään heristellä nyrkkiä ja huutaa taivaaseen.

Tuhansia lapsia raiskataan tänäkin päivänä ja pakotetaan lapsisotilaiksi. Samoin heitä kaapataan seksiorjiksi.

Ne eivät sinussa herätä tunteita, vaan tämän takia huudat ja mellastat kotona ja heristelet nyrkkiä taivaaseen, vaikka et uskovainen ole.

Aika käsittämätöntä.

ei tällaisia pitäisi lukea aamusta, ne koskettaa aina niin syvältä ja tekee ihan fyysisestikkin pahaa.

Sitä ei vaan koskaan voi kuin ajatella omaisten ja vanhempien tuskaa. Tällaista ei toivo ei niin kenellekkään.

Toivottavasti kuitenkin aurinko pilkahtaisi pilvistä ja toisi iloisia uutisia lapsen selviytymisestä ja kuntoutumisesta.

Emme ole uskovaisia, mutta tällaisissa tapauksissa sitä vain rukoilee ja heristelee nyrkkiä taivaaseen, notta perkele et kyllä vie sitä.

Tietääkö joku, mitä lapselle nyt kuuluu?

se on vuoden aika jolloin nähdään miten on käynyt aivoissa vaurioita. Nyt lienee teholla ensin.

Miten ne kehtaa, hävytöntä. Toivon että tuollaiselle sattuu omalle kohdalle niin loppuu tuo paskanjauhanta.

vanhempi vastaa lapsen turvallisuudesta ja jos lasketaan mäkeä paikassa, jossa mahdollisuus joutua veden varaan niin kyllä siinä on isällä miettimisen paikka.

SE vaan nyt on fakta ja sille ei voi mitään. Ainakin minä en antaisi itselleni ikinä anteeksi,jos omalle lapselle tapahtuisi jotain siksi, että en taannut paikan turvallisuutta.

Totuus on, että tätäkään hukkumista ei olisi tapahtunut, jos olisi laskettu mäkeä paikassa, missä ei ole mahdollisuutta joutua esim. veden varaan ei ole jyrkkiä penkareita, joihin voi päänsä loukata. Minä ainakin aina tsekkaan tällaiset ennekuin anna lapseni laskea.

se ärsyttää lastani, mutta on mielstäni tarpeen..tämä tapaus taas vahvisti sen, että aion olla pinko myös tulevaisuudessa.

ärsyttää kun täällä ollaan niin herkkiä, että ei saa syylistää..se ei ole syyllistämistä vaan faktan toteamista...ja sille tosiasialle ei voi mitään, että paikka ei ilmiselvästi ollut turvallinen mäen laskuun niin pienen kuin 4 vuotiaan kanssa.

Mutta jo ottaa riskejä niistä on myös kannettava vastuu...jokainen vanhempi mietii sen sisällään.

mutta tarviiko niitä faktoja tuoda esille, kun isä varmasti tajuaa toimineensa väärin ja kantaa siitä vastuun koko loppu elämän? Koko perheen elämä saattaa olla lopullisesti pilalla ja sä toitottelet faktoja? Eiköhän isä oppinut läksynsä.

Jos aiheutat jollekkin huolimattomuuttasi vamman tai kuoleman esim liikenteessä joudut teostasi oikeuteen sen lisäksi että kannat asiaa sisällään koko loppuelämän

nuo kokemukset hukkuneen selviytymisestä ovat mielenkiintoisempaa luettavaa.

Miten ne kehtaa, hävytöntä. Toivon että tuollaiselle sattuu omalle kohdalle niin loppuu tuo paskanjauhanta.

vanhempi vastaa lapsen turvallisuudesta ja jos lasketaan mäkeä paikassa, jossa mahdollisuus joutua veden varaan niin kyllä siinä on isällä miettimisen paikka.

SE vaan nyt on fakta ja sille ei voi mitään. Ainakin minä en antaisi itselleni ikinä anteeksi,jos omalle lapselle tapahtuisi jotain siksi, että en taannut paikan turvallisuutta.

Totuus on, että tätäkään hukkumista ei olisi tapahtunut, jos olisi laskettu mäkeä paikassa, missä ei ole mahdollisuutta joutua esim. veden varaan ei ole jyrkkiä penkareita, joihin voi päänsä loukata. Minä ainakin aina tsekkaan tällaiset ennekuin anna lapseni laskea.

se ärsyttää lastani, mutta on mielstäni tarpeen..tämä tapaus taas vahvisti sen, että aion olla pinko myös tulevaisuudessa.

ärsyttää kun täällä ollaan niin herkkiä, että ei saa syylistää..se ei ole syyllistämistä vaan faktan toteamista...ja sille tosiasialle ei voi mitään, että paikka ei ilmiselvästi ollut turvallinen mäen laskuun niin pienen kuin 4 vuotiaan kanssa.

Mutta jo ottaa riskejä niistä on myös kannettava vastuu...jokainen vanhempi mietii sen sisällään.

mutta tarviiko niitä faktoja tuoda esille, kun isä varmasti tajuaa toimineensa väärin ja kantaa siitä vastuun koko loppu elämän? Koko perheen elämä saattaa olla lopullisesti pilalla ja sä toitottelet faktoja? Eiköhän isä oppinut läksynsä.

Jos aiheutat jollekkin huolimattomuuttasi vamman tai kuoleman esim liikenteessä joudut teostasi oikeuteen sen lisäksi että kannat asiaa sisällään koko loppuelämän

niin voi käydä kenelle tahansa meistä tänään, se on hyvä muistaa...

En ymmärrä tuollaista psyykkistä kypsymättömyyttä ollenkaan "et mulle ei voi, koska mä oon täydellinen, mä osaan aina varoa ja ennakoida kaiken". Viitaten esim. lainatun osan ekaan viestiin.

vahinkoja voi tapahtua vaikka neljän seinän sisällä ja niitä ei voi estää.

Joten siksi ei tarvitse edes yrittää ja parivuotiaat voi panna yksin ulos. Ne kun kuulemma tottelee kun sanoo, ettei saa mennä tielle tai lähteä pihalta.

Toinen asia on, että kun on vauva talossa, ei kai kukaan nyt voi vaatia, että äiti jaksaa olla 7/24 taaperon perässä ja vahtia sitä koko ajan. Joten sen voi työntää ulos, sillä ei kai kukaan ehdi ja jaksa kahta tai useampaa lasta vahtia. Vahinkoja sattuu kenelle tahansa.

Kun keväällä alkaa taas nämä hukkumiset, hokevat mammat täällä samaa matraa, että ei niitä lapsia tarvitse vahtia, koska ei niille onnettomuuksille voi mitään ja ei kai kukaan vanhempi nyt jaksa koko aikaa lasta vahtia.

Tämän olen oppinut palstalla vuosien varrella.

Lasten onnettomuuksissa ja kuolemissa ollaan ensisijaisesti syyllistämässä vanhempia. Missä empatia ja myötätunto. Kukaan meistä ei ole onnettomuuksilta suojassa. Ei vaikka neljän seinän sisälle lukittaisiin itsemme ja pidettäis niitä lapsiamme kädestä vuorokauden ympäri.

4-v:n olisi itse pitänyt tajuta, että enpäs laskekaan tästä kun voin päätyä tuonne jäälle/veteen?

Ei, kyllä harkinta ja vastuu ON aikuisella.

voi kenelläkään olla varaa jälkiviisastella. Aivan käsittämätöntä.

Jälkiviisautta on myös toisten onnettomuuksista oppiminen. Olisi todella typerää, että onnettomuudesta ei haluttaisi oppia mitään.

Jos onnettomuuksista kerrotaan julkisuuteen, olisi hyvä myös kertoa tarkasti, miten onnettomuus pääsi tapahtumaan, koska muuten jäädään pelkästään kauhistelemaan, mutta ei opita mitään.

Nyt jokainen mamma, kenen 2v ja 4v on pihalla yksin kun mamma surffailee aaveella, ottaa opiksi ja pistää toppatakin päälleen ja lähtee vahtimaan niitä lapsiaan sinne ulos.

Kyllä niille onnettomuuksille aina jonkin verran jotain voi, joten kannattaa edes yrittää ja hiukan luopua omasta mukavuudentunteesta.

Miten ne kehtaa, hävytöntä. Toivon että tuollaiselle sattuu omalle kohdalle niin loppuu tuo paskanjauhanta.

vanhempi vastaa lapsen turvallisuudesta ja jos lasketaan mäkeä paikassa, jossa mahdollisuus joutua veden varaan niin kyllä siinä on isällä miettimisen paikka.

SE vaan nyt on fakta ja sille ei voi mitään. Ainakin minä en antaisi itselleni ikinä anteeksi,jos omalle lapselle tapahtuisi jotain siksi, että en taannut paikan turvallisuutta.

Totuus on, että tätäkään hukkumista ei olisi tapahtunut, jos olisi laskettu mäkeä paikassa, missä ei ole mahdollisuutta joutua esim. veden varaan ei ole jyrkkiä penkareita, joihin voi päänsä loukata. Minä ainakin aina tsekkaan tällaiset ennekuin anna lapseni laskea.

se ärsyttää lastani, mutta on mielstäni tarpeen..tämä tapaus taas vahvisti sen, että aion olla pinko myös tulevaisuudessa.

ärsyttää kun täällä ollaan niin herkkiä, että ei saa syylistää..se ei ole syyllistämistä vaan faktan toteamista...ja sille tosiasialle ei voi mitään, että paikka ei ilmiselvästi ollut turvallinen mäen laskuun niin pienen kuin 4 vuotiaan kanssa.

Mutta jo ottaa riskejä niistä on myös kannettava vastuu...jokainen vanhempi mietii sen sisällään.

mutta tarviiko niitä faktoja tuoda esille, kun isä varmasti tajuaa toimineensa väärin ja kantaa siitä vastuun koko loppu elämän? Koko perheen elämä saattaa olla lopullisesti pilalla ja sä toitottelet faktoja? Eiköhän isä oppinut läksynsä.

Jos aiheutat jollekkin huolimattomuuttasi vamman tai kuoleman esim liikenteessä joudut teostasi oikeuteen sen lisäksi että kannat asiaa sisällään koko loppuelämän

Kiinnittikö kukaan huomiota siihen, että lehdessä kerrottiin isän sännänneen lapsen perään avunhuudot kuultuaan? Ei siis edes nähnyt, kun lapsi humpsahti yli töyrään (puhumattakaan siis että olisi ollut vastaanottamassa), havahtui vasta huutoihin.



Olivatko he yksin paikalla? Puhuiko isä puhelimessa onnettomuuden tapahtuessa?

Miten ne kehtaa, hävytöntä. Toivon että tuollaiselle sattuu omalle kohdalle niin loppuu tuo paskanjauhanta.

vanhempi vastaa lapsen turvallisuudesta ja jos lasketaan mäkeä paikassa, jossa mahdollisuus joutua veden varaan niin kyllä siinä on isällä miettimisen paikka.

SE vaan nyt on fakta ja sille ei voi mitään. Ainakin minä en antaisi itselleni ikinä anteeksi,jos omalle lapselle tapahtuisi jotain siksi, että en taannut paikan turvallisuutta.

Totuus on, että tätäkään hukkumista ei olisi tapahtunut, jos olisi laskettu mäkeä paikassa, missä ei ole mahdollisuutta joutua esim. veden varaan ei ole jyrkkiä penkareita, joihin voi päänsä loukata. Minä ainakin aina tsekkaan tällaiset ennekuin anna lapseni laskea.

se ärsyttää lastani, mutta on mielstäni tarpeen..tämä tapaus taas vahvisti sen, että aion olla pinko myös tulevaisuudessa.

ärsyttää kun täällä ollaan niin herkkiä, että ei saa syylistää..se ei ole syyllistämistä vaan faktan toteamista...ja sille tosiasialle ei voi mitään, että paikka ei ilmiselvästi ollut turvallinen mäen laskuun niin pienen kuin 4 vuotiaan kanssa.

Mutta jo ottaa riskejä niistä on myös kannettava vastuu...jokainen vanhempi mietii sen sisällään.

mutta tarviiko niitä faktoja tuoda esille, kun isä varmasti tajuaa toimineensa väärin ja kantaa siitä vastuun koko loppu elämän? Koko perheen elämä saattaa olla lopullisesti pilalla ja sä toitottelet faktoja? Eiköhän isä oppinut läksynsä.

Jos aiheutat jollekkin huolimattomuuttasi vamman tai kuoleman esim liikenteessä joudut teostasi oikeuteen sen lisäksi että kannat asiaa sisällään koko loppuelämän

niin voi käydä kenelle tahansa meistä tänään, se on hyvä muistaa...

En ymmärrä tuollaista psyykkistä kypsymättömyyttä ollenkaan "et mulle ei voi, koska mä oon täydellinen, mä osaan aina varoa ja ennakoida kaiken". Viitaten esim. lainatun osan ekaan viestiin.

Mikä voi käydä? Jokainen tapaus on omansa eikä sitä voi sanoa mikä voi käydä kenellekin.

jos ei vie lastaan laskemaan mäkeä paikkaan, mistä lasketaan jokeen.

Joten yritähän nyt ottaa vastuu vanhemmuudestasi ja alkaa katsoa lastesi perään.

Kaikkea ei voi välttää, mutta aika monta onnettomuutta voi välttää jos edes hiukan viitsii katsoa niiden lastensa perään.

On kypsymättömyyttä panna pää pensaaseen ja hokea mantraa, että kaikille voi tänään lapset hukkua jokeen hups vain tai jäädä auton alle. Ihan oikeasti, jotain voi kuitenkin viitsiä tehdä sen eteen, että edes yrittäisi välttää tälllaisen onnettomuuden.

Tämä syyllistämättömyysmantra on tarkoitettu vanhemmille, jotka ei jaksa ottaa vastuuta vanhemmuudestaan, vaan puolustelevat heitteillejättöään sillä, että ei se edes kannata, kun se saattaa tapahtua hups vain yhtäkkiä meille kaikille tänään.

Miten ne kehtaa, hävytöntä. Toivon että tuollaiselle sattuu omalle kohdalle niin loppuu tuo paskanjauhanta.

vanhempi vastaa lapsen turvallisuudesta ja jos lasketaan mäkeä paikassa, jossa mahdollisuus joutua veden varaan niin kyllä siinä on isällä miettimisen paikka.

SE vaan nyt on fakta ja sille ei voi mitään. Ainakin minä en antaisi itselleni ikinä anteeksi,jos omalle lapselle tapahtuisi jotain siksi, että en taannut paikan turvallisuutta.

Totuus on, että tätäkään hukkumista ei olisi tapahtunut, jos olisi laskettu mäkeä paikassa, missä ei ole mahdollisuutta joutua esim. veden varaan ei ole jyrkkiä penkareita, joihin voi päänsä loukata. Minä ainakin aina tsekkaan tällaiset ennekuin anna lapseni laskea.

se ärsyttää lastani, mutta on mielstäni tarpeen..tämä tapaus taas vahvisti sen, että aion olla pinko myös tulevaisuudessa.

ärsyttää kun täällä ollaan niin herkkiä, että ei saa syylistää..se ei ole syyllistämistä vaan faktan toteamista...ja sille tosiasialle ei voi mitään, että paikka ei ilmiselvästi ollut turvallinen mäen laskuun niin pienen kuin 4 vuotiaan kanssa.

Mutta jo ottaa riskejä niistä on myös kannettava vastuu...jokainen vanhempi mietii sen sisällään.

mutta tarviiko niitä faktoja tuoda esille, kun isä varmasti tajuaa toimineensa väärin ja kantaa siitä vastuun koko loppu elämän? Koko perheen elämä saattaa olla lopullisesti pilalla ja sä toitottelet faktoja? Eiköhän isä oppinut läksynsä.

Jos aiheutat jollekkin huolimattomuuttasi vamman tai kuoleman esim liikenteessä joudut teostasi oikeuteen sen lisäksi että kannat asiaa sisällään koko loppuelämän

niin voi käydä kenelle tahansa meistä tänään, se on hyvä muistaa...

En ymmärrä tuollaista psyykkistä kypsymättömyyttä ollenkaan "et mulle ei voi, koska mä oon täydellinen, mä osaan aina varoa ja ennakoida kaiken". Viitaten esim. lainatun osan ekaan viestiin.

Tässäkin tutkimuksessa yhdeksästä potilaasta vain yksi selvisi hengissä ja hänkin sai keskivaikean aivovaurion:



http://www.finnanest.fi/files/suominen_hukuksiin.pdf

Tämä on ihan puhdas vahinko. Niitä sattuu. Ei sille mitään mahda.

Mutta kun niille vahingoille nimenomaan mahtaa vaikka mitä. Riittää, että miettii, mitä tapahtuu, jos lasku menee pitkäksi tai ajautuu sivuun mäestä. Riittää, että miettii, mitä tapahtuu, jos suoritus epäonnistuu tai jokin rakenne pettää.

Onnettomuuksia sattuu, koska kaikkeen ei voi varautua, eikä kaikkia mahdollisuuksia osata ennakoida. Onnettomuuksia voi silti vähentää. Verratkaa lasten onnettomuuskuolemia esimerkiksi 1950- ja 1980-luvulla ja nykyään. Huomaatte, että nykyään onnettomuuksia sattuu paljon vähemmän.

On hirveää, jos oma lapsi kuolee onnettomuudessa, mutta olisi vielä paljon kamalampaa, että tietäisin olleeni itse altistamassa lasta onnettomuudelle. Juuri siksi on tärkeää ottaa opiksi toisten onnettomuuksista, jotta samanlaista onnettomuutta ei satu uudestaan.

Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, että kun ruumiin lämpö laskee tarpeeksi alas, elimistön hapenkulutus loppuu lähes kokonaan ja ihminen selvitytyy.

Huikein esimerkki on Ruotsalaisesta tytöstä (synt 1970), joka oli hiihtoreissulla Norjassa ja laski sulaan. Hän oli jään ja veden alla 80 minuuttia! Hänen ruumiinlämpönsä oli vain 12,7 astetta.

Kun on järkevät auttajat jotka osaavat nostaa ruumiinlämpöä varovasti ja tietäen vaarat, potilas voi todellakin pelastua.

Anna valmistui lääkäriksi jokunen vuosi sitten.

Suomessa murjotaan elvytyksessä ruumista muutama minuutti ja sitten kuskataan "kuolleena" ensiapuun. Siellä lääkäri katsoo että ompa paha, ei kannata enää elvyttää, viekää ruumishuoneelle. Näin on, sanokoot "ammattilaiset" itse mitä tahansa.

Elvytyksessä ei murjota, mutta siinä käytetään voimaa kun on hätä ja elonmerkit vähissä. Katkenneet kylkiluut paranevat kyllä ja mustelmat katoavat ajan myötä, ne ovat pieni hinta siitä, että henki saadaan pelastettua.

Aivan, kun ihmisen keuhkoissa on vettä, on se saatava ilmalla syrjäytettyä ja sydän käynnistettyä ennen lämpenemistä, jotta lisääntyvä aivotoiminta saa heti happea. Tuo Ruotsalaisen Annan esimerkki on raju, mielestäni jo ihme. Hän työskentelee nykyään muuten kardologisella osastolla lääkärillä Tromssan yliopisto-sairaalassa. Joitain motorisia ongelmia on jäänyt tuosta hukkumisesta, mutta pää pelaa.