Siis mitä ihmeen kotitöitä teillä työssäkäyvillä niin hirveästi on,

sä teetkin kaikki kotihommat vaan parissa minuutissa, monella menee useampi minuutti niihin, silti sulla on vapaata omaa aikaa vasta, kun lapset nukkuu, joten ei sullakaan jää aikaa kotitöiltäsi. Mutta et uuvu, se on hyvä.

Ai mut joo, eihän sitä tarvitse elämässä muuta tehdä kuin töitä ja kotitöitä, eiks niin?



Meillä on kolme lasta, joista vanhin harrastaa futista ma, ke, to su + 1-2 peliä viikossa. Tiistaisinkin olisi harkat, mutta silloin poika käy pienoismallikerhossa.



Seuraava harrastaa ma jumppaa ja ti kuvataidetta



nuorin harrastaa muskaria ja jumppaa ke.



Niin ja kahdella nuorimmalla on vielä viikonloppuisin uimakoulut molempina päivinä.





Me vanhemmat yritämme myös pitää kunnostamme huolta liikkumalla 3-4krt/vko.



Onneksi meillä käy siivooja joka toinen viikko. Muuten olisikin elämämme aika jännää, kun aikamoista matalalentoa se on jo nyt.



Ja joo, tietty lasten harrastukset voisi lopettaa, eiks niin? Ja eikös se aikuisten kunnosta huolehtiminen ollut vain järjestelykysymys, aina löytyi sitä aikaa jos vaan halusi...



Mä en kyllä ollut täällä valittanut mistään, mutta en todellakaan jaksa tuollaisia ap:n kaltaisia ääliöitä, jotka kuvittelee, että jokaisen elämä on just niinku heillä.

Ai mut joo, eihän sitä tarvitse elämässä muuta tehdä kuin töitä ja kotitöitä, eiks niin?

Meillä on kolme lasta, joista vanhin harrastaa futista ma, ke, to su + 1-2 peliä viikossa. Tiistaisinkin olisi harkat, mutta silloin poika käy pienoismallikerhossa.

Seuraava harrastaa ma jumppaa ja ti kuvataidetta

nuorin harrastaa muskaria ja jumppaa ke.

Niin ja kahdella nuorimmalla on vielä viikonloppuisin uimakoulut molempina päivinä.

Me vanhemmat yritämme myös pitää kunnostamme huolta liikkumalla 3-4krt/vko.

Onneksi meillä käy siivooja joka toinen viikko. Muuten olisikin elämämme aika jännää, kun aikamoista matalalentoa se on jo nyt.

Ja joo, tietty lasten harrastukset voisi lopettaa, eiks niin? Ja eikös se aikuisten kunnosta huolehtiminen ollut vain järjestelykysymys, aina löytyi sitä aikaa jos vaan halusi...

Mä en kyllä ollut täällä valittanut mistään, mutta en todellakaan jaksa tuollaisia ap:n kaltaisia ääliöitä, jotka kuvittelee, että jokaisen elämä on just niinku heillä.

Ei pidä aloittaa harrastusta jos ei itse osaa sinne mennä.

Siivouksessa ei oikeasti mene edes tuntia viikossa aikaa. Jos menee niin ongelma on jossain muualla

ei viitsi auttaa läksyissä ja oppimisessa eikö osallistu leikkeihin. Meillä on kyllä iso asunto, piha töineen, sekä opiskelut päälle iltaisin, on tää aikamoista vuorottelua ja sumplimista vaikka perheessä on kaksi aikuista. Meillä menee kotitöihin enemmän kuin kolme minuuttia silloin ja viisi minuuttia tällöin. Vaikka tiskikoneen lataa nopsaan, saa vuoksia sun muita liotella ja harjailla käsinkin, samoin osa vaatteista vaatii muutakin kuin konepesun ja viikkauksen.

ei pinty paskaan. Missä hiirenkoloissa te oikein asutte, jos tunnin siivouksilla muka pärjäätte...

että kaikki vapaa-aika menee niihin?

En oikeasti voi ymmärtää. Mua ei kotityöt rasita mitenkään, en juurikaan ajattele, että niihin menisi paljon aikaa.

Kerran viikossa teen isot ruokaostokset, pari kertaa viikon aikana täydennän pikkukaupasta tuoretavarat. Ei kohtuuton nakki.

Viikonloppuna voi tehdä enemmän ruokaa ja syödä niitä alkuviikosta, ja kauanko nyt jonkun pastan ja salaatin tai keiton tekemiseen menee, puoli tuntia? Sinä aikana kun vesi kiehuu, kuorii perunat ja pilkkoo muut kilkkeet, kypsymisen aikana kattaa pöydän ja laittaa ne ruuanvalmistuksen tiskit koneeseen.

Ruuan jälkeen tiskit koneeseen, pöydät pyyhitään, tavarat kaappeihin, viisi minuuttia.

Tunget pyykit koneeseen ja käynnistät sen, 3 minuuttia, ripustat kuivumaan viisi minuuttia ja viikkailet kuivat kaappiin toiset viisi minuuttia. Pyykkiä ei tarvitse joka päivä jynssätä, eikä joka riepua silittääkään.

Tavarat laitetaan paikolleen käytön jälkeen, pienikin lapsi osaa kerätä lelut koreihin.

Kerran pari viikossa voi imuroida tuulikaapin, eteisen ja keittiön, tähänkään ei kymmentä minuuttia enempää kulu. Ohi mennen vessassa käynnin jälkeen pyöräyttää sillä harjalla pahimmat paskat pois pöntöstä, rätillä lavuaari ja taso puhtaaksi, taas meni aikaa sen kolme minuuttia.

Viikonloppuna koko porukka siivoaa paremmin, mutta yhdessä tekemällä ja kun koti on koko ajan perussiivossa, tähänkään ei koko päivää mene.

Vie vähän menneessään ja tuo tullessaan, eikai joka tavaran siirtelyä tarvitse mieltää niin kamalan rasittavaksi kotityöksi. Miksi kaikkea pitää niin suorittamalla suorittaa. Onko se kauheaa kotityön tekemistä, että sisään tullessaan oikoo tuulikaapissa kengät riviin ja laittaa lasten tumput ja hatut koreihin? Aikaa menee minuutti.

Mukulat kuskaa itse likapyykkinsä pyykkikaappiin, kolme vuotiaskin osaa laittaa vaalean vaaleaan koriin ja tummat tummiin.

Lehdet ja muut roskapostit lukemisen jälkeen koriin, kerran viikossa korin tyhjennys ja kauppamatkalla paperinkeräykseen.

Kun tavarat on paikoillaan, on siistin näköistä, aikaa ei mene asioiden etsimiseen eikä toisaalta varsinaiset siivouspäivät kulu paikkojen järjestelemiseen. Aikaa kuluu tismalleen yhtä paljon laittaa se tavara pöydälle tai sohvankulmalle kuin nostaa suoraan kaappiin paikoilleen.

Illalla kun lapset menee nukkumaan, nopeasti silmäilee, että romut on paikoillaan, katsoo ehkä aamun vaatteet valmiiksi, käynnistää sen valmiiksi täytetyn astianpusukoneen päälle.

Aamulla on puhtaat tiskit, aikaa sen tyhjentämiseen ei kenelläkään voi viittä minuuttia pidempään mennä. Sen jälkeen kone on koko päivän valmiina vastaanottamaan likaisia astioita, eikä ne jää tiskipöydälle pyörimään. Illalla tuikkaa taas kerran koneen päälle.

Lumityöt ja koiranlenkittämiset voi ottaa liikuntana, vähän reippailua ja raitista ilmaa.

Mihinkään näistä töistä, varsinkaan kun kaikkia yllämainituista ei tarvitse tehdä joka päivä, ei kenelläkään voi kulua kohtuuttoman paljon aikaa. Etenkin, kun se mieskin voi tehdä jotain ja lapsiltakin voi vaatia osaansa.

Aivan hyvin ehtii olla lasten kanssa, kuskata niitä harrastuksiin, käydä omassa harrastuksessa, auttaa läksyissä, hoitaa Helmi/Wilma-viestit, pitää yllä sosiaalisia suhteita, jne. Ja se ”oma-aika” sitten, lapset nukkumaan 20-21, niin ongelmitta itselle jää aikaa pari tuntia. Jos kuudelta täytyy herätä ja 22.30 menee nukkumaan, pitäisi kaiken järjen mukaan työnantajallekin jäädä energiaa annettavaksi.

Mikä tässä kuviossa on niin raskasta, että äidit on niiin kamalan uupuneita, osittainen työaika ehdoton, tai mieluusti kotiin jääminen, että tulee kotityöt varmasti tehdyksi?

tuon kaiken miehen kanssa 17-21 arki-iltaisin ja viikonlopuisin:) Kokeileppa 1 viikko niin tiedät miksi on aika rankkaa olla töissä ja hoitaa kotia täyspainoisesti. Mieskin on 1-4 pv viikossa työmatkoilla jolloin kaikki jää mun harteille tai viikonlopuille.

En silti valita, oma valinta (tai pankin sanelema).

4:n äiti

Saman eron huomaa työelämässäkin, jotkut hinkkaa yhtä juttua vaikka kuinka kauan, kun toinen on samassa ajassa tehnyt jo 5 hommaa. Tasan ei käy onnenlahjat ja kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia.

Tunget pyykit koneeseen ja käynnistät sen, 3 minuuttia, ripustat kuivumaan viisi minuuttia ja viikkailet kuivat kaappiin toiset viisi minuuttia. Pyykkiä ei tarvitse joka päivä jynssätä, eikä joka riepua silittääkään.

Mä en kyllä pysty mitenkään noihin aikoihin! Eli kun täytän pyykkikorin, menee siinäkin helposti vartti vaikka meillä on pyykit lajiteltuna kolmeen eri koriin värin mukaan. Mutta kun arpoo ensin että mitä pyykkiä pesee, valitsee pyykit koreista, kääntää ne nurin tyhjentää taskut ja sitten raahaa täyden korin alakertaan ja pyykit koneeseen niin todellakaan ei riitä 3 minuuttia tuohon! Pyykit meillä pistetään kuivausrumpuun ja kun ne sieltä viikkaa kasaan, lajittelee ja vie paikoilleen niin oikeasti mulla menee koneelliseen ainakin puoli tuntia tuohon hommaan!

Joo, musta ap tekee kokoajan kotitöitä, mutta ilmeisesti nauttii niistä!

MUTTA kun on ne lapset, ne lapset...



Pienten lasten kanssa on oltava, heille keksitään tekemistä ja touhutaan myös yhdessä - ja samaan aikaan kun tehdään noita kotitöitäkin.



En liene ainoa, joka ei vastauksissaan kamalasti erittele huushollausta ja lastenhoitoa. Aika samaa jatkumoa, ja esim. lasten jälkien siivouksessa se rajavetokin on vaikeaa. Lapset eivät - ainakaan pienet - siivoa kaikkia jälkiään itse, kyllä siinä tarvitaan äiteetä, rättiä ja pölynimuriakin joka ilta.



PS: itse teen vaativaa vuorotyötä, jossa työaika päättyy melkein joka ilta vasta noin klo 21. Kyllä siinä jo perheen jaksaminen tiukilla, jos äiti on neljä iltaa viikossa duunissa ja kaikki kaatuu vain isän niskaan. Osittainen hoitovapaa ON siis joillekin hyvinkin ehdoton, vaikka se sinulle ja sinun työajoillasi ei olisikaan sitä.



Eli työt, työpaikat ja työajatkin kuule vaihtelee.

paikalleen kaappiin kuin että sen jättää väärään paikkaan esim. keittiön pöydälle siitä ohikulkiessaan. Se on puhdas fakta, jos talossa on useita kerroksia ja tavaroiden oikeat paikat ovat etäällä. Joitain tavaroita pitää kuskata eri puolille kotia, kuten vaikka kirjoja. No, kaikkihan eivät lue tai tee mitään muutakaan, onhan niitä television edessä istujia. Ei tarvitse kun kaukosäädintä siirrellä paikasta toiseen.



Ne jotka asuvat omistusasunnossa, joutuvat pitämään asunnostaan/kiinteistöstään huolta ja aika usein näitä kunnostustöitä näyttää olevan. Peruskotityöt hoituvatkin säällisessä ajassa, mutta kyllä kaikki tää muu mitä elämään kuuluu, vie aikaa. En mä kuitenkaan tähän uuvu, mutta joku voi hyvinkin uupua, jos on jotain murheita vielä kannettavana, sairautta, lähiomaisten kuolema tai jotain muuta ekstraa. Voimia vaan kaikille ja ap:lle vähän laajemmat visiot ajatteluunsa.

jos joku oikeasti kellottaisi kotityöt niin tuo on varmaan keskiarvototuus, perusruuanlaittoon, pyykinpesuun ja siisteyden ylläpitoon ei monta tuntia viikossa kulu. lasten läksyjen tarkistamista ja yhessä lukemista en edes kotityöksi laske. Lasten harrastuksiin kuskaamiseen kannattaa myös sopia kimppakyydit aina kun mahdollista ja hoitaa vaikka se oma kunto samalla kun nicopetterillä on jäävuoro.

Kas kun kolme eri harrastusta ja mikään ei ole kodin vieressä, niin pakkohan niitä on kuskata. Mielummin näin kuin evätä lapsilta harrastusmahdollisuudet. Ai niin, mutta ap on varmaan näitä jotka asuvat kaiken vieressä: kummankin työpaikka, koulu ja harrastukset ovat 100 metrin säteellä, loistavaa ennakointia moinen.

Jos on herännyt seiskalta ja tehnyt vaativaa työtä koko päivän, niin ehkei sitä jaksa vetää tehoaikataululla myös iltaa. Mun ainakin pitää vähän istua ja hengähtää välillä. Ja joskus tehdä jotain muutakin kuin suorittaa minuuttiaikatalululla asioita ja mennä paikasta toiseen.

ei viitsi auttaa läksyissä ja oppimisessa eikö osallistu leikkeihin. Meillä on kyllä iso asunto, piha töineen, sekä opiskelut päälle iltaisin, on tää aikamoista vuorottelua ja sumplimista vaikka perheessä on kaksi aikuista. Meillä menee kotitöihin enemmän kuin kolme minuuttia silloin ja viisi minuuttia tällöin. Vaikka tiskikoneen lataa nopsaan, saa vuoksia sun muita liotella ja harjailla käsinkin, samoin osa vaatteista vaatii muutakin kuin konepesun ja viikkauksen.

Miksi ostitte niin ison asunnon ja pihan? Pitää ajatella aina miten siivotaan. Että ei ole tavaraa paljoa. Suljetut kaapit (ettei tule pölyä), helposti puhdistettavat matot, huonekalut jne...

[/quote]

Ei pidä aloittaa harrastusta jos ei itse osaa sinne mennä.

[/quote]

Kaikki ei asu harrastusten vieressä, kaikilla ei ole toimivaa julkistaliikennettä JNE.



Vanhemmat myös haluavat osallistua lastensa elämään, esim. kannustamalla kisoissa yms. Tietyssä iässä alkaa kisojakin olemaan viikottain.



(olen sitä mieltä, että liian aikaisin, kun kaikki ei halua kilpailla vaan harrastaa, mutta se onkin toinen juttu)

Kas kun kolme eri harrastusta ja mikään ei ole kodin vieressä, niin pakkohan niitä on kuskata. Mielummin näin kuin evätä lapsilta harrastusmahdollisuudet. Ai niin, mutta ap on varmaan näitä jotka asuvat kaiken vieressä: kummankin työpaikka, koulu ja harrastukset ovat 100 metrin säteellä, loistavaa ennakointia moinen.

Koululainen osaa jo itse liikkua kaupungissa. Ei ole mitään järkeä että vanhemmat juoksevat lasten harrastusten perässä.

Ei pidä aloittaa harrastusta jos ei itse osaa sinne mennä.

Esimerkiksi 4-5-vuotiaan pitäisi itse osata mennä harrastuksiinsa?

Jaa.

paljonko velvotteita, nämä resurssit ja velvoitteet kun vaihtelevat ihmisillä. Sen lisäksi jotkut viettävät enemmän aikaa lapsensa kanssa, suorittamatta ja tekemättä koko ajan jotain, jotta oikesti on aikaa kohdata lapsi kiireettömästi. Monista lapsista huomaa, että näin ei ole, vaan lapsen tunnetarpeet eivät täyty riittävästi. Hyvin monet lapset kaipaavat enemmän vanhempiensa läsnäoloa.

Kas kun kolme eri harrastusta ja mikään ei ole kodin vieressä, niin pakkohan niitä on kuskata. Mielummin näin kuin evätä lapsilta harrastusmahdollisuudet. Ai niin, mutta ap on varmaan näitä jotka asuvat kaiken vieressä: kummankin työpaikka, koulu ja harrastukset ovat 100 metrin säteellä, loistavaa ennakointia moinen.

Koululainen osaa jo itse liikkua kaupungissa. Ei ole mitään järkeä että vanhemmat juoksevat lasten harrastusten perässä.

esim. golfia ei harrasteta kaupungissa, kentälle on 20km. Fillarillako pitäisi mennä? Tämä nyt vain yksi esimerkki.

Ei pidä aloittaa harrastusta jos ei itse osaa sinne mennä.

Kaikki ei asu harrastusten vieressä, kaikilla ei ole toimivaa julkistaliikennettä JNE.

Vanhemmat myös haluavat osallistua lastensa elämään, esim. kannustamalla kisoissa yms. Tietyssä iässä alkaa kisojakin olemaan viikottain.

(olen sitä mieltä, että liian aikaisin, kun kaikki ei halua kilpailla vaan harrastaa, mutta se onkin toinen juttu)

sitten on turha valittaa kotitöistä. On ihan oma valinta tehdä elämästä noin vaikeata.