Olen huolestunut ekaluokkalaiseni kaverista. Tyttö nyt kyläillyt meillä aika ahkerasti

Hieman ihmettelen tuota, että moni ehdottaa ensin yhteydenottoa opettajaan. Eikö nykyään enää uskalleta suoraan kommunikoida tällaisissa (varastelu- ym. negtiivissävytteisissä) asioissa? Itsekin olisin ensin yhteydessä tytön vanhempiin ja sitten vasta muihin tahoihin.

Isoissa kaupungeissa ei todellakaan voi tietää millaista porukkaa on. Vaikka olisi hienot autot ja vaatteet ja koulutukset jne, ei se välttämättä kerro siitä että perheessä olisi asiat hyvin. Ja ties mitä hulluja toisessa perheessä ollaan.

Pienemmissä kaupungeissa yleensä tiedetään toisten asiat paremmin, sana kyllä kiirii. Toisaalta se on ikävää kun "kaikki tietää kaikki ja kaikkien asiat" mutta toisaalta voi olla rauhallisemmin mielin.

Pääasia että lapsi saadaan HULLULTA pois ja pääsee laitokseen viettämään laatuaikaa.

Onneksi on viranomaiset ja laitokset, joihin me huolehtivat äidit vodaan huolemme ulkoistaa.

En ihmettele yhtään että lapset ja nuoret oirehtii kun edes vanhemmilla ei kiinnosta missä ja kenen kanssa ekaluokkalainen liikkuu. Pidetään suurinpiirtein kahelina kotiin esittäytymään tulevaa lapsen kaverin äitiä tai isää mutta normaalina pidetään kun oma lapsi hengaa uppo-outojen ihmisten kotona iltaan asti. ???

se saa ihan vapaasti mennä ja tulla, pääasia että kännykkä on mukana. Ihan hullua touhua, on koko ajan änkemässä jonnekin kylään kun kukaan ei opasta ja kouluta. En minä jaksa joka päivä vierasta lasta kotonamme kun on änkemässä meille koko ajan ja ilmoittaa vaan että "siihen mennessä mun pitää olla kotona". Ihan niinkuin se ei olisi meidän päätettävissä että mihin aikaan meillä vieraat on :)

En siis yleensä päästä sisälle. Lapsi kärkkyy meidän alaovella (lukossa) ja odottaa että joku päästäisi sisälle jos emme avaa summerilla. Muutamalle naapurille olen sanonutkin että sitä lasta ei tarvitse portaikkoon päästää, koska emme halua (eikä lapsikaan halua häntä meille).

Kiltit ja mukavat lapset on aina tervetulleita, mutta tämä häirikkö ei valitettavasti ole. Minulla ei ole erityiskasvattajan taitoja jota tässä tarvittaisiin. Lapsen vanhempia ei kiinnosta tällaiset asiat.

Äitinsä vie + hakee tämän eskarista, muuten saa olla pihalla itsekseen. Kuuntelee hienosta kännykästä soittoääniä yksin, välillä seuraa pienten lasten äitejä kunnes nämä lähtevät takaisin sisälle. Mutta onhan sillä kännykkä, juu.

toi 7-v tytön luuhaaminen espoolaiskodissa on kyllä outoa. Aloitus olisi voinut mennä jossain pikkupaikkakunnalla, mutta ison kaupungin ekaluokkalaiselle kuvio haiskahtaa kyllä. Ota lapsen vanhemmista selvää.

Iso kaupunki koostuu pienistä "kylistä", joissa asukkaat tuntee toisensa, koulu on lähikoulu / kyläkoulu, jossa järjestetään tapahtumia ym.

Eli iso kapunki ei tarkoita että oltaisi kasvottomia massoja, vaan tämmöisistä pienistä kylistä koostuu niin helsinki, vantaa kuin espookin, vantaalla ja espoossa asuneena tiedän. Asun itsekin espoossa ja tämä on todellakin kuin pikkuinen kyläyhteisö..

ennenkuin ap alkaa lastens.ilmoija tekemään tai opettajalle soittelamaan, niin kannattaisia tutusta lapsen vanhempiin.

Miksi lapsi ei anna tulla saattamaan? Kysy lapselta?

Lapselle voi aivan hyvin laittaa rajat: nyt meille ei voi tulla, tule huomenna.

Oma lapseni tutustui sisaruksiin, jotka olivat myös hyvin huomionhakuisia, rajattomia, he saivat olla meillä tuntikausia. Kotona asiat oli kunnossa ja ei ollut, kolmatta lastaan odottava yh, jonka ajattelumaailma oli erilainen kuin minulla, se miten ollaan, mitä saa lapset olla ja tehdä.

Ei lapsilla mitään akuuttia hätää ollut.

Luultavasti joku heistä last.ilmon teki, koska lapset olivat aina jossain kyläpaikassa, tai jossain, minne tämä toinen lapsia pyyteli kovasti omaani mukaan myös, joku perhetukikeskus kait?

ja tämä samainen lapsi lakkasi tervehtimästä minua, tuijotti epäilevästi vain, joten kait äitinsä luuli että minä sen ilmon tein.??

toi 7-v tytön luuhaaminen espoolaiskodissa on kyllä outoa. Aloitus olisi voinut mennä jossain pikkupaikkakunnalla, mutta ison kaupungin ekaluokkalaiselle kuvio haiskahtaa kyllä. Ota lapsen vanhemmista selvää.

Iso kaupunki koostuu pienistä "kylistä", joissa asukkaat tuntee toisensa, koulu on lähikoulu / kyläkoulu, jossa järjestetään tapahtumia ym.

Eli iso kapunki ei tarkoita että oltaisi kasvottomia massoja, vaan tämmöisistä pienistä kylistä koostuu niin helsinki, vantaa kuin espookin, vantaalla ja espoossa asuneena tiedän. Asun itsekin espoossa ja tämä on todellakin kuin pikkuinen kyläyhteisö..

ennenkuin ap alkaa lastens.ilmoija tekemään tai opettajalle soittelamaan, niin kannattaisia tutusta lapsen vanhempiin.

Miksi lapsi ei anna tulla saattamaan? Kysy lapselta?

Lapselle voi aivan hyvin laittaa rajat: nyt meille ei voi tulla, tule huomenna.

Oma lapseni tutustui sisaruksiin, jotka olivat myös hyvin huomionhakuisia, rajattomia, he saivat olla meillä tuntikausia. Kotona asiat oli kunnossa ja ei ollut, kolmatta lastaan odottava yh, jonka ajattelumaailma oli erilainen kuin minulla, se miten ollaan, mitä saa lapset olla ja tehdä.

Ei lapsilla mitään akuuttia hätää ollut.

Luultavasti joku heistä last.ilmon teki, koska lapset olivat aina jossain kyläpaikassa, tai jossain, minne tämä toinen lapsia pyyteli kovasti omaani mukaan myös, joku perhetukikeskus kait?

ja tämä samainen lapsi lakkasi tervehtimästä minua, tuijotti epäilevästi vain, joten kait äitinsä luuli että minä sen ilmon tein.??

Selvästihän tuossa perheessä kaikki ei ollut hyvin kun lapsille homattiin tukiperhe tms. Tai yh ainakin tarvitsi tukea vanhemmuudessa.

Se ettei lapsella ole akuuttia hätää, ei tarkoita että asiat on hyvin.

Mun pojalla kävi kaverinsa kanssa samoin, paitsi ettei varastellut. Lapseni ei jaksa enää tätä kaveria joka olisi AINA meillä. Söisi kaapit tyhjäksi ja jos ei pääse meille, alkaa tivaaminen, vaatiminen, inttäminen, painostaminen ja ilkeily koulussa.

Jos koulu loppuu kahdeltatoista, tämän kaverin joutuu hätistämään ulos kuuden aikoihin illalla. Kotoa ei perään kysellä, ei kotiin haeta ei mitään. Hyvin takertuva, ja nyt riitojen kautta tämä kaveri on vieroitettu meiltä viime marraskuulta. Ei enää käy kun ei talon tavat sovi. Ovat vain koulussa samoissa porukoissa.

 

"Turvapaikka" voitais ihan hyvin muuten ollakin, mutta vaikeaksi alkanut mennä tilanne, kun omani on alkanut protestoimaan/puhumaan ettei halua tämän lapsen käyvän meillä niin usein, ei jaksa kun lapsi on aina tuntikausia ja hirveä operaatio "maanitella" hänet lopuksi lähtemään :( Myös tuo varastaminen on aiheuttanut kitkaa tyttöjen välille. ap

Muutama vinkki:

- Ole sinä se aikuinen, joka asettaa lasten leikeille rajat, niin ettei lapsesi tarvitse olla se, joka maanittelee vieraan pois. Ilmoita jo vaikka heti vierailun aluksi, että "meillä saa tänään olla neljään asti, sitten menemme perheen kesken kauppaan" tms.

- Ota yhteyttä tytön äitiin, jollain konstilla, jotenkin. Mielellään niin, että näet hänet (ja kodin). Siitä saat parhaiten vinkkiä siitä, onko syytä huoleen.

- Kun näet äidin ja kodin, niin muista, että moni kakku päältä kaunis! Itse asuin hienolla omakotitaloalueella, aina puhtaat merkkivaatteet jne. Mutta isäni oli mielisairas alkoholisti. Eli älä anna pelkän ulkokuoren hämätä, jos lapsi vaikuttaa siltä, ettei kaikki ole hyvin.

On jotenkin surullista, kun lapset opetetaan tavoille eristämällä ja sulkemalla pois. Ymmärrän, ettei kaikilla perheillä riitä voimavarat vieraan lapsen kasvattamiseen, mutta sitä lastakin voi oikeasti yrittää kunnioittaa ja osoittaa, että hän on ihmisarvon omaava ihminen. 

Hyvä ystäväni oli tuollainen lapsi. Vietti meillä paljon aikaa, söi kaapit tyhjiksi, oli aikuisten mielestä röyhkeä. Vanhempani aina silloin tällöin saarnasivat, että lapsi ei ole meille sisälle enää tervetullut, kun ei osaa käyttäytyä, joten sitten leikittiin ulkona.

Kotona sai toki ruoan ja vaatteet (aina vanhoja, joten 80-luvulla se ei ollut trendikästä vaan suorastaan huolestuttavaa) ja yleensä oli luvattomilla teillä koulun jälkeen eli vanhemmat saattoivat soitella illalla klo 19, että missäs se meidän lapsi onkaan, kun ei ollut lupaa olla poissa kotoa. Tästä syystä niitä kieltoja saikin meille. Mutta kotiolot olivat henkisesti aivan kamalat. Niin kamalat, että aivan varmasti otettaisiin nykyään huostaan, mutta tuohon aikaan ei tehty ainuttakaan lastensuojeluilmoitusta. Ei tullut kenellekään edes mieleenkään.

Aikuisena ystäväni on sanonut, että meillä käynnit olivat se tarpeellinen henkireikä, joka piti hänet järjissään ja kasvatti hänestä yhteiskuntakelpoisen ihmisen, kun näki ihan mallista, miten tavallisissa perheissä lapsia kasvatettiin.

Jos mitenkään mahdollista, niin pitäkää edes tuo lapsi lapsen kaveripiirissä, ulkoleikeissä ja joskus sitten sisälläkin. Esimerkin avullahan tuo lapsi oppii. Itse ottaisin yhteyttä koulun terveydenhoitajaan ja kertoisin huoleni. Ei siinä tarvitse terveydenhoitajan tehdä yhtään mitään, ellei hänelläkin ole jo ollut jotain pientä huolta. Kaverisuhteita en lopettaisi vaan osoittaisin lapselle, että siivolla käytöksellä meillä saa olla, huonolla käytöksellä tulee katko. Pienillä vihjeillä kertoisin, mikä on normaalia esim. painottamalla, että lapsilla pitää olla kotiintuloajat ja tarkkailisin lapsesta merkkejä laiminlyönneistä (esim. mustelat yms.). Paljon saa selville, kun kuuntelee ja ohimennen kysyy esim. leipoessa, että leivotaanko teillä tai mitä teet viikonloppuna jne.

Tuttavapiirissä pyörii tämmöinen tapaus. Perhe asuu kaupunkimme kalleimmilla alueella n. 300 neliön omakotitalossa.Korkeakiiltoiset keittökaapit ja olohuoneen ikkuna kuin kirkon pääty. Pihassa kaksi uutta autoa, vanhemmat töissä. Perheen isän työ on erittäin stressaavaa ja kilpailevaa (senverra mitä itse tiedän), eli suuri kans.välinen yritys, jossa joidenkin mannertenvälisten aikaerojen takia ei ole mitään peräseinää työaikojen ja esim. työpuhelujen suhteen. Vääntö on kovaa, ja työ hänen koulutuksensa mukaista ja sellaista kait kuin se nyt onkin. ((Itse olen rauhallisesti valtion virastossa hissutteleva, joten en voi edes tajuta tuota yritysmaailmaa...)

Ulospäin hienoa ja trendikästä vimosen päälle, 3 lasta. Asia on vaan niin, että se uraohjus isä on vuosia sekoillut viinan ja  pillereiden kanssa. Siis päivittäin. En edes tajua, että missä välissä se pykii siellä työssään. Kotona ollaan koko ajan varpaillaan, että mikä on iskän vointi ja mitä se on tänään vetänyt.

Varmaan kallispalkkaisilla ihmisillä on omat lääkärinsä, niinkuin jollain hollywoodin tähdilläkin, että ne kirjoittaa up ja down sen mukaan mitä asiakas käy hakemassa. Ja niiden voimilla sitten vedetään joku kvartaali. Ja päälle reilusti viinaa.

Perheen äidistä näkee, että se on ihan voimiensa rajoilla ja on jo luovuttanut. Pikkusen käyttää voimia nuorempien lasten hoitoon, mutta vain tekniseen hoitoon. 10 vuotias esikoinen on ihan omillaan. En ehdi nyt kirjoittaa tähän että miten omillaan, mutta samalla lailla kuin tässän  ketjussa on kerrottu.

Että ei se ole siitä ulkonäöstä kiinnni. Vaikka koti olisikin viimeisen päälle, eikä mikään mt-potilaan mörskä rosikspinoineen ja verhot-kiinni-päiväkausia, niin voi silti olla pelkkää helvettiä sisällä.

[quote author="Vierailija" time="28.01.2013 klo 15:25"]

laita tytön mukana kotiin lappu jossa on nimesi, puhelinnumerosi ja viesti: Olen "Mallan" (tähän tyttäresi nimi) äiti. Tässä puhelinnumeroni jos tulee jotain tärkeää asiaa. Laitatko oman numerosi vaikka tekstiviestillä. terv. Mallan äiti

Normaali vanhempi kyllä vastaa viestiin ja antaa omat yhteystietonsa.

Noin minä tein kun oma ekaluokkalainen tutustui koulussa uuteen kaveriin. Äitinsä laittoi samana iltana tekstarin.

[/quote]

myös minä olen tuota lappusysteemiä käyttänyt.

äiti laittoi hetia illalla omat tietonsa minulle, lapset ovatkin paljon yhdessä ja me vanhemmat aina viestittelemme puolin ja toisin.

eli ap  tee sinäkin näin.

lisäksi ap sinä olet aikuinen, jotan sinä voit vain sanoa, että lähdetään ulos kövelylle ja siellä sitten sanot lapseele, että missä päin on sinun kotisi ?

j TODELLAKIN YTEYSTIEDOT LÖYTYY KYLLÄ MUUTAKIN TIETÄ, JOS LAPSI EI KERRO.menette katsomaan aluetta jne

mut jos äiti ei vastaaa viestiisi, niin sitten menette soittamaan sitä ovikelloa, ystävällisesti esittelet itsesi ja kerrot et mukavaa kun lapsenne on meillä leikkimässä jne jne jne

siten näet miten tuon lapsen äiti h´juttelee, vaikuttaa täyspäiseltä jen jne voitte sopia leikkiaikoja jne jne

minusta eka ja tokaluokkalaiset on virlä pieniä, joten vanhempien on yhdesä sovittava säännöt !

meillä myös on kokemuksia noista asuvista lapsisat,...eli lapsi voisi olla aamusta iltaan meillä, kukaan ei perään kysele...

itse on rajat laitettava leikkimiselle, mielestäni tunti pari kerralla riittää, sit kotiin syömään ja läksyjä tekemään, ehkä illalla uudellen ja välillä ulkoillaan.

sitten tuo vuoroin vieraissa periaate olisi kyllä edes jollain tasolla toimittava, en tarkoita et tasan on lasettava, mut jos kerran pari edes vuodessa saisi om lapsikin olla kylässä heillä ??

tekee hyvää molemmille lapsille saada olla kylässä ja olla myös ns emäntänä.

varastelu on kai aika yleistä pienillä lapsilla..olen huomannut et meiltäkin häviää just pieniä leluja..petshop yms ukkeleita, legoja jne

se on ikävää

itse en tiedä miten siihen puuttuisi....

kun en ain a huomaa tuota..

lapset ovelia vievät taskuissaan...eli onko tutkittava tullessa tskut ja lähtiessä ???

ikävää on

itse olen sitten noiden lasten vierailuja rajoittanut.

eli ap välttämättä ei ole lapsi ongelamperheestä, vaan on vapaakasvatus.

joka tuntuu olevan kovin yleistä pääkaupunkiseudulla ainakin :(

mutta tutustu lapsen vanhempiin, siitä saat alun 

Mä katson että mun lapsen kaverit on kunnollisia ja hyvistä perheistä. Yksi huono kokemus on ja se riitti. Eräs naapuri hyökkäsi meidän kimppuun, mutta jätti tämän toisen pojan rauhaan koska perhe oli heidän tuttu. Isompi vei minun lastani kuin pässin lihaa ja oppisin että on pakko eristää ei toivottu seuralainen turvatakseni oma perhe ja oma lapsi. Tämä naapuri teki vielä ls-ilmoituksen joka kyllä todettiin aiheettomaksi. Nyt mun lapsen kaverit on kaikki hyvistä perheistä ja kaverit on fiksuja. Opetus oli niin rankka että toista kertaa en ota riskiä. En osannutkaan ajatella että toisen lapsen levottomuus vie meidät tähän jamaan.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 15:05"]

Aika ihmeellistä ja epäilyttävää noin vaan "ottaa" tuntemattomia lapsia kylään. Kun lapsi haluaa kavesinsa meille kylään, kyllä siitä ensin sovitaan aikuisten kesken puhelimessa. Ja huolehdin itse,e ttä lapsi ilmoittaa vanhemmilleen, missä on. Ihmeellisiä tuollaiset pullalla vieraita lapsia luokseen houkuttelevat ihmiset. Saattakaa nyt ihmeessä lapsi kotiin ja vaihtakaa vanhempien kanss apuhelinnumerot ja käyttäytykää jokseenkin asiallisesti. Ei lapsi voi pitää kuin kulkukissoja, vaikka vanhemmat ovatkin päivän töissä!

[/quote]

Koululaisten ollessa kyseessä? En todellakaan sovi kyläilyistä vanhempien kesken. Tietenkin olen nähnyt lasten kavereiden vanhemmat vanhempainilloissa, mutta koululaiset alkavat enenevässä määrin sopia kyläilyitä keskenään. Niiden vanhempien kanssa, jotka tunnen paremmin, on sovittu että rohkeasti käskevät lapset kotiin kun heillä on ruoka-aika tai muuta menoa. Ja niin teen minäkin. Hyvin on toiminut.

Sitten on lapsia, joiden vanhempiin en edes halua olla yhteydessä (hyvin epämääräinen perhe, isä varsinkin). Lapset roikkuvat meillä paljon ja ovat hyvin ap:n kuvaileman kaltaisia. Annan olla meillä, koska he selvästi turvallista paikkaa kaipaavat. Ruokaa en enää tarjoa vaikka aluksi olivat meillä aina syömässäkin, ei vain ole varaa ruokkia ylimääräisiä joka päivä. Uskon että pidemmällä tähtäimellä heille tekee oikein hyvää että on perheen ulkopuolisia luottoaikuisia ja turvallinen paikka viettää vapaa-aikaa. Tosin omat lapset eivät heitä aina jaksa, silloin laitan nämä vieraat kotiin. Yleensä he eivät kotiin kylläkään mene, vaan jonnekin muualle kylään.

sehän on selvää.



Varastaminen on väärin ja puhuisin siitä tässä tapauksessa vain lapsen kanssa sillä äitinsä vaikuttaa todella todella oudolta samoin lapsen käytös.



Puhuisin opettajan kanssa huolesta jotta huomaisi tarkkailla tyttöä ja tarvittaessa sitten hän tai sinä teet lastensuojeluilmoituksen.



Seuralisin tilannetta.

Mutta mikset antaisi kotisi olla hänelle "turvapaikka"?? Jos äidille kerrot, voi tytön olot muuttua vielä kamalammaksi.

Voit vaivihkaa koittaa tutustua äitiin, mm.saatat laspsen kotiin ja juttelet iloisesti pyydät samalla äidin numeron, jos tulee joku hätä niin hänet saa kiinni.

Varovasti etene, ei kukaan tykkää jos mennään heti epäilemään päin naamaa laiminlyöntiä.

välinpitämättömät vanhemmat.

Varmasti lapsella ei ole kaikki hyvin kotona. Ihanaa, jos jaksat olla hänelle turvallinen aikuinen. Minäkin puhuisin opettajan kanssa kahden kesken, onko heillä tiedossa tytön käytös/kotihuolet tämä ja kouluterveydenhoitajaankin voi ottaa yhteyttä. Mutta juttelee ensin opettajan kanssa. Hänhän on varmasti tavannut vanhemmat ja näkee tytön koulussa. Ja opettajakin voi jututtaa tyttöä kahden kesken luottamuksellisesti. Kovin on pieni lapsi vielä, joka tarvitsee tukea.



Terv, kolmen äiti ja terveydenhoitaja

Mutta mikset antaisi kotisi olla hänelle "turvapaikka"?? Jos äidille kerrot, voi tytön olot muuttua vielä kamalammaksi. Voit vaivihkaa koittaa tutustua äitiin, mm.saatat laspsen kotiin ja juttelet iloisesti pyydät samalla äidin numeron, jos tulee joku hätä niin hänet saa kiinni. Varovasti etene, ei kukaan tykkää jos mennään heti epäilemään päin naamaa laiminlyöntiä.

Mutta mikset antaisi kotisi olla hänelle "turvapaikka"?? Jos äidille kerrot, voi tytön olot muuttua vielä kamalammaksi. Voit vaivihkaa koittaa tutustua äitiin, mm.saatat laspsen kotiin ja juttelet iloisesti pyydät samalla äidin numeron, jos tulee joku hätä niin hänet saa kiinni. Varovasti etene, ei kukaan tykkää jos mennään heti epäilemään päin naamaa laiminlyöntiä.

pari kertaa olen tarjoutunut, tyyliin että lähdetään muutenkin ulos kävelylle kun koira pitää viedä ulos, ja kerran mieheni ehdotti että veisi tytön autolla kotiin kun ripsotti vettä. Tämä on kieltäytynyt painokkaasti joka kerta.

"Turvapaikka" voitais ihan hyvin muuten ollakin, mutta vaikeaksi alkanut mennä tilanne, kun omani on alkanut protestoimaan/puhumaan ettei halua tämän lapsen käyvän meillä niin usein, ei jaksa kun lapsi on aina tuntikausia ja hirveä operaatio "maanitella" hänet lopuksi lähtemään :( Myös tuo varastaminen on aiheuttanut kitkaa tyttöjen välille. ap

Älä puhu vielä silloin lapsen vanhemmille muuta kuin positiivista tyyliin kiva kun Milla oli meillä. Sitten kun tiedät niin ilmaise asia opelle, mutta ope ei voi lapsesta keskustella sinun kanssa. Lisäksi voit toki tehdä lastensuojeluilmoituksen kuten tiedät. Pallo on nyt sulla.

kertoisin asiasta opettajalle ja hän saa sitten tehdä siitä omat päätelmänsä, mitään keskusteluahan ei juuri voi syntyä, koska opettaja ei saa kertoa lapsen asioita. Jos tilanne oikeasti huolestuttaa, tee ls-ilmo, sillähän se selviää. Kiva, jos jaksatte tukea lasta, mutta mikään terapeutti ei tosiaan tarvi omasi olla, eli vierailuja voi hyvin rajoittaa.