Alkoholisti. Mikä on vaikein päivä olla juomatta?
Minulle viikonloput on helppoja, vaikka silloin aina ryyppäsin ja rellestin.
Sunnuntait on pahimpia minulle jostain syystä. Arkipäivät ma-pe ja la ovat helppoja. Sunnuntai yhtä kärvistelyä, miksihän?
Kommentit (9)
Mä en käynyt missään ravintoloissa vaan ryyppäsin yksin kotona tai vedin perseet jossain bileissä. Nykyisin vaikeinta on olla selvinpäin omituisina aikoina: maanantaiaamupäivänä, jos on vapaata; sunnuntai-iltaisin, sunnuntaiaamuisin (kyllä). Samoin pitkien joulunpyhien ja uuden vuoden jälkeen tuli sellainen olo sukuloinnin ja muun ryysiksen jälkeen, että vedänpä perseet tässä sunnuntaiehtoon kunniaksi.
Ihan yhtäkkiä nuo halut eivät tule. Tarkkana on oltava petailun kanssa, ettei anna itselleen lupaa valmistella retkahtamista.
Mietin jatkuvasti syitä ottaa muutama.
Viikonloppuisin niitä syitä ei ole, olenhan lopettanut juomisen, sunnuntaina olisi syytä juhlistaa raitista viikonloppua.
Ja yllättävinä vapaapäivinä sama juttu..=/
ap
sama kuin kaiken muunkin "ilman olemisen" kanssa, vaikeinta on aina tänään?
Monestihan sitä haluis palkita itsensä raittiudesta vetämällä kännit. Ja liian monesti ainakin minä olen näin tehnytkin. Kun olen ollut juomatta juhannuksen tai vapun, palkitsen itseni seuraavalla viikolla vetämällä arkiperseet. Erittäin fiksua, juu.
En tiedä sinusta, ap, mut minä en ole koskaan oppinut sivistynyttä juomista vaan juon humalahakuisesti. Ja kun petailen, petailen kunnon keikkaa enkä mitään parin bissen ottamista.
Nykyisin koetan olla tiukkana ja otan kerran viikossa (keskimäärin) Antabusta, kun alkaa siltä tuntua, että viina taas viehättää liikaa.
Perkeleellinen vika/sairaus ihmisessä tämä.
2
Jos on paljon tekemistä, on helpompaa kuin silloin kun ei ole.
voin, vai voinkohan mitenkään, vaikuttaa mieheni juomiseen/ryyppäämiseen?? Hänestä tulee aivan raivopää, kun juo vähänkin "liikaa" (siis lähes aina kun juo). On silloin äärimmäisen hankala ja pelottava, haukkuu kaikki, syyllistää jne.
Kielsin häntä juomasta kotona, mutta on alkanut jo lipsua siitä. Mitä voin tehdä?? Selvinpäin ihan mukava mies...ja lapsia on. T. yx äippä, joka haluaa lapsille turvallisen kodin
päivätkin, mutta mitä enemmän iltaan alkaa kallistua, sen vaikeammaksi tulee. Ja heikkona ihmisenä menen kauppaan ja ostan viiniä, olutta tms. Aamulla jälleen ajattelen, että jospa tänään olisin raitis, jep, näin teen. Mutta illalla taas lipittelen......
Vihaan itseäni.
voin, vai voinkohan mitenkään, vaikuttaa mieheni juomiseen/ryyppäämiseen?? Hänestä tulee aivan raivopää, kun juo vähänkin "liikaa" (siis lähes aina kun juo). On silloin äärimmäisen hankala ja pelottava, haukkuu kaikki, syyllistää jne.
Kielsin häntä juomasta kotona, mutta on alkanut jo lipsua siitä. Mitä voin tehdä?? Selvinpäin ihan mukava mies...ja lapsia on. T. yx äippä, joka haluaa lapsille turvallisen kodin
Se juo jos haluaa ja vaikutta siltä, että se haluaa. Lapset saa turvallisen kodin sit kun mies ei ole siellä enää.
Eli perjantai töiden jälkeen ja sitten loman ensimmäiset päivät. Ulkomaanmatkat, etenkin lentokentällä. Tällöin on vielä vaikeaa vuosienkin raittiuden jälkeen, kun niin tekisi mieli juhlistaa tilannetta.
Mutta se menee noin vartissa ohitse. Sanon tilanteen ääneen miehelle ja heti helpottaa.
Mä en käynyt missään ravintoloissa vaan ryyppäsin yksin kotona tai vedin perseet jossain bileissä. Nykyisin vaikeinta on olla selvinpäin omituisina aikoina: maanantaiaamupäivänä, jos on vapaata; sunnuntai-iltaisin, sunnuntaiaamuisin (kyllä). Samoin pitkien joulunpyhien ja uuden vuoden jälkeen tuli sellainen olo sukuloinnin ja muun ryysiksen jälkeen, että vedänpä perseet tässä sunnuntaiehtoon kunniaksi.
Ihan yhtäkkiä nuo halut eivät tule. Tarkkana on oltava petailun kanssa, ettei anna itselleen lupaa valmistella retkahtamista.