Kolmasluokkalaiseni saa raivareita läksyistä ja kokeisiin lukemisesta.

vanhempain vartissa.

vanhempain vartissa.

ei anna jatkossa läksyjä sun lapselle.

jotta oppii tekemään läksynsä ilman raivokohtauksia.

jotta oppii tekemään läksynsä ilman raivokohtauksia.

Opettaja antaa kympin, jos läksyt on tehty, koenumerot puoltaa ja tunnilla osallistuminen... kotikiukku ei pudota numeroita.

Ainoa mitä ope ehkä voi tehdä, on suositella teille aikaa kuraattorin luo.

ja on joskus vieläkin (ja nyt hän on 14-v).



Meillä ehkä taustana oppimisvaikeudet. Palkitse hyvästä läksyjen sujumisesta ja kehu kaikesta hyvästä. Ja kaikki pelivuorot ym vasta niiden jälkeen jne.

jotta oppii tekemään läksynsä ilman raivokohtauksia.

Opettaja antaa kympin, jos läksyt on tehty, koenumerot puoltaa ja tunnilla osallistuminen... kotikiukku ei pudota numeroita.

Ainoa mitä ope ehkä voi tehdä, on suositella teille aikaa kuraattorin luo.

ja on joskus vieläkin (ja nyt hän on 14-v).

Meillä ehkä taustana oppimisvaikeudet. Palkitse hyvästä läksyjen sujumisesta ja kehu kaikesta hyvästä. Ja kaikki pelivuorot ym vasta niiden jälkeen jne.

Peliaika tosiaan rajoitettua ja painottuu viikonloppuun pe-su ja siitä juuri käytöksen takia vähennetään ½h kerrallaan.

ja on joskus vieläkin (ja nyt hän on 14-v). Meillä ehkä taustana oppimisvaikeudet. Palkitse hyvästä läksyjen sujumisesta ja kehu kaikesta hyvästä. Ja kaikki pelivuorot ym vasta niiden jälkeen jne.

Peliaika tosiaan rajoitettua ja painottuu viikonloppuun pe-su ja siitä juuri käytöksen takia vähennetään ½h kerrallaan.

sit ei oo pelkoa, että tulis kymppejä

Pyri osallistumaan läksyihin ja kokeisiin valmistautumiseen. Onhan se kivempaa tehdä yhdessä kuin yksin. Eiköhän sitä itsenäisyyttä opi myöhemminkin. Tärkeää olisi pitää koulumotivaatiota ja osaamistasoa yllä, ettei tipu kelkasta. Sitten se vasta vaikeaa onkin.

- tai siis puudät lasta pöydän ääreen tekemään läksyjä ja hän saa vaikka opettaa asiat sinulle, ei niin että sinä teet ne lapsen puolesta. Tärkeää on, että lapsi kokee hetken positiiviseksi.



Miksi lapsi raivoaa läksyistä? ovatko ne liian vaikeita tai liian helppoja? Keskeyttääkö ne muun hauskemman tekemisen - ja mitä se tekeminen on? Viettääkö lapsesi liian paljon aikaa ruudun äärellä? Va miten tulkitset raivon syyksi? Se kait on aika ratkaiseva asia kun miettii, miten jatkossa kannattaa toimia.

olen yrittänyt selittää että sen kynän on kuitenkin viuhuttava se 2min et ne tehtävät tehdään. On kuule istuttu tunti jos toinenkin kirjojen ääressä yhdessä, kirjat lennelleet pitkin seiniä, palautettu eteen ja odotettu ihmettä! Äidinkielen tehtävät kaikkein kurjimpia kun joutuu kirjoittamaan kokonaisia lauseita. Osaamisesta ei oo tosiaan kiinni vaan laiskuudesta. Ruutuaikaa 3h viikko pe, la, su. ja sekin vähenee ½h kerrallaan joka raivarista. Viikkorahasta euro pois joka tekemättömästä läksystä. Jos ei yhtään kiukkua 3h peliaikaa 5e viikkorahaa, pino keräilykortteja ja karkkipussi tienattu pe.

Huuda sille lujaa, ja niin kauan että hiljenee. May the Force be with you

Muistakaa hyvät ihmiset että kolmas luokka on usein alakoulun vaativin vaihe. Päivät ovat pidentyneet, teoriaa paljon aiempaa enemmään, usein samalla pitää tottua uuteen koulurakennukseen ja opettajaan.

Useimmat tuon ikäiset eivät saa kodeissaan palautua riittävästi koulupäivästä, vaan illat täyttyvät harrastuksista. Osalla lapsista on kaiket illat vapaata viilettää missä lystäävät. Vanhempien pitää uskaltaa vaatia tunnin, parin rauhoittumista joka arki-ilta. Kotien pitäisi ymmärtää, että koulupäivä on lapselle vaativa työpäivä, vaikkei oppimisvaikeuksia olisikaan.

Kylläpä oon päässyt vähällä kun poika tehnyt läksyt mukisematta. Minä kehun välillä ja palkitsen hyvistä numeroista. Ei ole tarvinnut vahtia ja kuulustella onko läksyt tehty ja kokeisiin luettu. Todistus kertoo kaiken.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 09:30"]

Muistakaa hyvät ihmiset että kolmas luokka on usein alakoulun vaativin vaihe. Päivät ovat pidentyneet, teoriaa paljon aiempaa enemmään, usein samalla pitää tottua uuteen koulurakennukseen ja opettajaan.

Useimmat tuon ikäiset eivät saa kodeissaan palautua riittävästi koulupäivästä, vaan illat täyttyvät harrastuksista. Osalla lapsista on kaiket illat vapaata viilettää missä lystäävät. Vanhempien pitää uskaltaa vaatia tunnin, parin rauhoittumista joka arki-ilta. Kotien pitäisi ymmärtää, että koulupäivä on lapselle vaativa työpäivä, vaikkei oppimisvaikeuksia olisikaan.

[/quote]Monilla liikaa harrastuksia tai yx harrastus vaatii aikaa ja rahaakin. Viikonloppua menoa sinne ja tänne. Lapsi vaatii välillä rauhallista oloa, ollaan vaan perheen kesken.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2013 klo 21:49"]

tekee siellä kaikkea muuta, istuu vaikka vain haaveilemassa, jos kaikki tekeminen kerätty pois.

[/quote]Pojathan ei haaveile vielä tuossa iässä joten jotain häikkää on. Kerro mitä seuraa jos ei käy koulua , syrjäytyy ja mitä sitten. Kauhukuvia maalailla.

Täältä tulee vähän pidemmällä perspektiivillä.

Oma poikani myös alkoi kieltäytymään läksyistä noilla main. Viiden tunnin mujotuksen ja raivoamisen jälkeen teki ne sitten viimein viidessä minuutissa. Mutta enhän minä vuosikausia sellaista jaksanut, varsinkaan sen takia että perhe-elämä meni pipariksi. Mielestäni vanhemman tehtävä on enemmän rakastaa lastaan kuin kurittaa ja pakottaa. On joitakin tärkeitä asioita, missä sitä pitää tehdä, mutta ne pitää voida laskea yhden käden sormilla, eikä läksyjen tememinen mahdu siihen. Meni sitten kouluun läksyt tekemättä. Sai tietty sapiskaa koulusta, alakoulun loppuvuosina istutettiin joka päivä koulun jälkeen "läksyparkissa", mutta eivät saaneet sielläkään tekemään läksyjä. Päin vastoin alkoi kapina ja häiriökäyttäytyminen. Juostiin perheneuvolan psykologilla jonkun aikaa, mutta tämän mielestä oli kyseessä vain vähän rohkeampi ja pidäkkeettömämpi lapsi.

Paikallisessa yläkoulussa läksyjen tekemättömyyteen ei puututtu niin kovasti. Osa lähetti läksyparkkiin kerran viikossa, osa laski numeroa, osa antoi numerot kokeitten parusteella. Olipa jopa joku niin kannustava opettajakin, että sai pojan tekemään läksyt ja jopa ylimääräistä (antoi karkkia palkinnoksi ylimääräisestä työstä :D ). Häiriköinti myös loppui kun ei enää tarvinnut taistella opettajia vastaan.

Lukioon ei päässyt keskiarvon takia, meni amikseen ja suoritti kaksoistutkinnon. Eilen juuri juhlittiin ammattiin valmistumista ja ylioppilasjuhlia. Ammattitutkinnon arvosanat hyvää ja kiitettävää. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitti kaksi eksimiaa ja kaksi magnaa. Lukion arvosanat kuitenkin vain seiskaa, koska kuulema opet ei olleet tykänneet kun ei tehnyt läksyjä. Ekan kerran elämässään luki kokeisiin valmistautuessaan ylioppilastutkintoon. Nyt pyrkii yliopistoon.

Minä olen ylpeä pojastani. Hän on niin älykäs, että hän on oman tiensä kulkija. Ei halua alistua toisten laatimiin omalta kannaltaan toimimattomiin ja typeriin sääntöihin. Rakastakaa te muutkin lapsianne. Sanokaa hänelle että  he ovat hyviä tyyppejä. Pyytäkää heitä miettimään onko vapaus olla tekemättä läksyjä heille oikeasti niin tärkeä asia että he ovat valmiit ottamaan vastaan koulun (ja ehkä muun yhteiskunnan koneiston) sanktiot sen vuoksi. Sanokaa että seisotte hänen tukenaan. Joko läsyjä tekemässä tai paikkaamassa haavoja joita tulee kun ei hyväksytä sellaisena kuin on (=sellaisena joka ei suostu tekemään läksyjä).

onko sillä mitään väliä jos lapsi ei lue läksyjä mutta kokeet sujuu?

onko sillä mitään väliä jos lapsi ei lue läksyjä mutta kokeet sujuu?