Lue keskustelun säännöt.
Törkein tapa, jolla jouduit / olit joutua toisten ilmaiseksi palvelusväeksi?
21.01.2013 |
Aihe tuli mieleen tuosta ketjusta, jossa ap miehineen oli pyytänyt lapsenvahdeiksi tuttaviaan, jotka olivat sattumalta lähdössä samaan lomakohteeseen. Aika törkeä yritys, mielestäni.
Itse sain kerran kutsun mieheni tädin luokse sukujuhliin. Se oli seurustelumme alkuaikoja, olin muistaakseni 28 tmv. Ei olisi tehnyt kovin paljon mieli lähteä, koska olin kerran tuon tädin kanssa ollut samoissa hautajaisissa, en ollut koskaan jutellut hänen kanssaan eikä hän vaikuttanut kiinnostavalta ihmiseltä minun näkökulmastani. Hän ei ole erityisen läheinen miehelleni eikä tämän vanhemmillekaan, jotka hekin tapaavat tätä henkilöä vain muutaman kerran vuosikymmenessä. Muut kutsun saaneet sukulaisetkin olivat suvun kaukaisempaa haaraa, suurinta osaa en ollut koskaan tavannut. No lähdin kuitenkin mukaan kohteliaisuudesta, kun kerran oli kutsuttu.
Kun pääsimme perille, tämä noin 60-vuotias ihminen tervehti muita tulijoita. Minulle hän sanoi heti ovesta sisään astuttuani: "Minulla on sinulle keittiössä muutama homma". Ei turhia tervehtimisiä ja sen sellaista. Siinähän sitten seisoin kyökissä pilkkomassa salaattia ja, vahtimassa paistia ja järjestelemässä tarjoiluja. Pääsin myös tarjoilemaan juhlaväelle. Hädin tuskin ehdin itse istahtaa syömään. Eikä puhettakaan, että _miesystävääni_ olisi pyydetty auttamaan, vaikka hänen sukunsa tilaisuus olikin kyseessä.
Nielin osani, koska paikalla oli paljon ikäihmisiä, jotka harvoin pääsivät toisiaan tapaamaan, enkä halunnut aiheuttaa heille mielipahaa. Päätin kuitenkin, että siihen taloon en enää "kutsuttuna juhlavieraana" toista kertaa mene. Olisi edes etukäteen pyytänyt apuani, niin olisin tiennyt pukeutuakin hieman käytännöllisemmin. Surkuhupaisinta on, että olen todella surkea keittiössä ja tarjoilijana. Miehenikin on noissa hommissa paljon lahjakkaampi. Selvisin kunnialla, mutta kovaa yrittämistä se vaati!
Kommentit (330)
mummelin kukkapenkin, jos se olisi NAAPURISSA, mutta tässä ei nyt ole yhtään mummoa tällä hetkellä naapurina, ei ihan lähelläkään. Ei tule mieleen tältä alueelta nyt yhtään yksinäistä mummelia.
Ei kai kukaan satojen kilsojen päästä tule, joten säpo-osoite menisi hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestin synttärit enkä tajunnut etukäteen miten iso työ oli keittiöhommassa. Anoppi huhki koko juhlien ajan keittiössä. Jospa hänkin ajatteli, että laitoin hänet tahallaan keittiöorjaksi? Täytyypä pyytää joskus anteeksi ja selitellä asiaa.
niin auttaisin häntä, kun ei asu. Todellisuus voi olla ihan toista, kun joku oikeasti pyytää sua jotain hommaa joka päivä tekemään ihan ilmaiseksi.
mummelin kukkapenkin, jos se olisi NAAPURISSA, mutta tässä ei nyt ole yhtään mummoa tällä hetkellä naapurina, ei ihan lähelläkään. Ei tule mieleen tältä alueelta nyt yhtään yksinäistä mummelia.
Ei kai kukaan satojen kilsojen päästä tule, joten säpo-osoite menisi hukkaan.
ystäväperhe rakensi taloa. Joka ikinen ilta ja viikonloppu heidän kaksi pientä lastaan olivat jossain hoidossa, meilläkin useamman kerran, jotta vanhemmat voivat rauhassa rakentaa.
Tiesin kyllä jo homman nimen silloin, mutta kävi sääliksi niitä ees taas riepoteltavia lapsia joten hain meille ettei tarvinut viettää iltaa paikasta toiseen viskoen.
Mutta siis talo tuli valmiiksi, asuivat kaksi vuotta ja laittoivat myyntiin. Saivat kaupaksi, muuttivat vuokralle ja kehuvat, että saivat helvetin hyvät raha talosta. Ja aikovat rakentaa seuraavan. Voi olla ettei ole lastenvahteja tarjolla, saatika ilmaista/puoli-ilmaista talkooväkeä...
että jos autat yhdessä asiassa, niin lapamato iskee eikä saa suutaan auki ja kieltäytyä toisesta..
kyllähän tässä on ollut törkeetä hyväksikäyttöä noi kutsu jutut. olisin auttanut kyllä joissain tapauksissa... Mutta voi vittu 10 tuntia leiponut, kun toinen ei tee tikkua ristiin. Eli aika äkkiä olisi tullut lähtö kotiin muuten vaan. Tai sitten sukujuhlissa piikonut mitään ykkösissäni.
ehkä olen se törkee ja laiska, mutta sitten olen.
mummelille voisin hoitaa kukkia, mutten mä siihenkään itseäni sitoisi. Vartti toisinaan, ei ongelma. Jos tulisi naputusta mummelilta, niin sanoisin hänellä, että elämää on tuollakin. Varsinkin jos kuulisin seläntakana haukkumista, niin sais mummeli kuulla suoraan mielipiteeni ja pelarkuut lähtis samantien.
oikeesti olkaa avuksi ihmeessä, mutta kasvattakaa selkäranka kiittämättömiä varten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen lapsudesta asti tuttu kaveri pyytää meitä silloin tällöin kylään ja lähes aina on joku tietokoneongelma heillä:( ja tällaisen korjaamnen saattaa kestää tunteja ja vaatia vielä käynnin esim. seuraavana päivänä.Alkuun oltiin tosi ilahtuneita kyläilykutsuista, mut ei enää.Vähän työlästä on mullakin istua pienten lasten kans tunteja kylässä.
Olis kiva jos pyytäisivät ihan muuten vaan.
kategoriaan, mutta ystävän tuttu tuli kolmeksi viikoksi kylään lapsensa kanssa täysihoitoon. Eikä ilmesesti ymmärtänyt kuinka helpottunut olin, kun sain kuskattua heidät lentokentälle. Omasta rahasta viis, mutta tiedän kuitenkin että vastapuoli teki sen ihan päästäkseen halvalle lomalle. Tekevät sitä muillekin "ystäville".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"koska työskentelet päiväkodissa, lapset tykkää susta"
työskentelen päiväkodissa ja morsiamen äiti ja minun äiti olivat keskenään sopineet että vietän illan lasten kanssa.
Tämä selvisi minulle vasta häissä.
Olin niin vihainen äidilleni, koska tykkään tosi paljon häistä, olin itse ostanut häälahjan hääparille, laittanut siihen paljon rahaa ja valtaosan häistä olin lasten kanssa.
Äidille sanoin todella rumasti ja ilmoitin seuraavalla kerralla hän saa itse mennä lapsia vahtimaan, en enää ikinä tee moista. Samoin sanoin tädilleni. Morsiamelle en.
Tämän jälkeen minua on yritetty nakittaa lapsiparkkiin kymmeniä kertoja. Heti kun olen ilmoittautunut häihin olen ilmoittanut samalla minä en ole lastenvahti, minä en aio viettää sekuntiakaan lapsiparkissa, onko asia selvä. Jos on kyse äitini suvusta, olen saman sanonut myös äitini siskolle/veljelle ja äidilleni.
Vähintään 5 krt on siitä huolimatta minut odotettu menevän töihin ja olen aina paikan päällä sanonut ei. Minähän soitin sinulle ja sanoin en ole töissä, minä en mene. Ikävää on ollut siinä että moni serkku on kuvitellut että olen parkissa "töissä" ja ovat olleet pettyneitä, kun vanhemmat eivät pääse kaksisteen tanssimaan.
Olen tästä yleisesti puhunut viimeiset 5 v mm facebookissa ja saanut tietenkin paljon sympatiaa.
Suku on välillä niin pahin...
rivarikodissamme asui paljon vanhuksia. hiljalleen huomasimme olevamme vastuussa lumitöistä, lähes yksin.
Mitta tuli täyteen, kun postilaatikolla mummeli kyseli, että koska sun mies tulee töistä, kun ei pääse pyörällä kauppaan ja tietäkin pitäisi sitten hiekottaa. Sanoin, että on ylitöissä. Pian muutettiin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja naapurin mummeli tilasi minulta kirjan, jonka kirjoittaja vieraili samana päivänä myymälässämme. Ostin sitten kirjan ja hyvää hyvyyttäni laitoin vielä meidän henkilökunta-alennuksenkin, että hinnaksi tuli noin 13,50 tms. Vein sitten päivän päätteeksi kirjan naapurille ja hän maksoi siitä minulle 10 euroa! Eli jäin itse tappiolle siitä että tein hänelle palveluksen.
miehen veli saattoi viikonloppuna tulla meille ja puuhailivat miehen kanssa autotallissa jotain näennäistä autonkorjausta tai vastaavaa ja veli otti aina lapsensa mukaan. Osaan kuvitella, ettei vaimonsa olisi päästänyt ellei ota lapsia mukaan. Ihan ok, mutta kun tuuppasi ne aina minun vahdittavaksi ilman etukäteen kysymistä. Pojat oli about 3 ja 5v ja todella vahdittavia tapauksia. Jossain vaiheessa aloin tehdä sitä, että kun näin auton kaartavan pihaan, lähdinkin itse asioilleni. Eipä äijien hommista tullutkaan mitään kun isä jouti itse siellä autotallissa kieltämään ja juoksemaan perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsuudenystävä pyysi minua ilmaiseksi töihin isänsä 0v. synttäreille. En kehdannut kieltäytyä. Teinkin siellä hommia koko pitkän päivän. Maksoin bussilipun perille ja kotiin (monta euroa pienestä budjetistani). Lisäksi kaveri pyysi minua osallistumaan hänen isänsä synttärilahjaan.. siis kustannuksiin! Päivänsankari kävi välillä keittiössä muka vitsaillen katsomassa, että emme laiskottele (hommiin oli värvätty muitakin lapsuudenystäviä).
Jotenkin vieläkin ottaa päähän nuo juhlat, koska en ikinä ole pitänyt kaverin isästä eikä hän koskaan kiittänyt meitä. Hän tuskin tervehtii, jos näemme.
En tosiaankan maksanut siitä lahjasta!
ja sitten paikanpäällä onkin pitänyt katsoa jotain tietokoneongelmaa kun nyt sattumalta olen paikalla. Kerran kaveri isä oli laittanut rekkafirman pystyy ja minun piti sitten suurinpiirtein tehdä kirjanpito. Noh olinhan minä datanomi, mutta silti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti todella raskaan operaation, jonka hoidin kunnialla, minut, joka olin siis potilas, herätettiin kaksi kertaa yöllä!!!! hoitamaan jotakin vauvaa, vaikka siellä oli hoitaja vauvalassa ja maitoa kans!! Järkyttävää. Imetyspakotuksen takia meni pari viikkoa, ennenkuin sain kaikki yötyöt isälle.
rakennusinsinööri, niin äkkiäkös pian mä piirrän koko helvetin suvulle kesämökit ja tuttujen tutuille autotallit, pihasaunat ja navetat...
Eikä tartte ees ilmaiseksi, saisin satasen tai kaksi! Vau...
Kastejuhla oli iso ja isossa seurakuntasalissa. Kun päästiin sinne, kaveri antoi essun ja osoitti minut keittiöön.
Keittiössä oli kaikki kakut ja pullat laatikoissa ja kahvit ja muut pusseissa ja astiat vielä kaapeissa. Melkoista haipakkaa piti, että sain katettua pöydät ja keitettyä kahvit ja äkäisesti kävin kättä pitämässä vauvan pään päällä.
Yksin sitten tarjoilin 80 ihmisen kahvittelut.
Lisäksi ostin kummilapselleni silloin uutuutena tulleen kummisormuksen, eli sellaisen pienen timanttisormuksen, minkä lapsi saa sitten kun kasvaa isoksi vaikka kaulakoruun.
Kaverini esitteli kaikille muiden ihmisten tuomia potkupukuja ja otti sitten minun ostaman sormuksen käteen ja hymähti ja nakkasi vaivihkaa sen pois.
Tapauksesta on 17 vuotta ja en usko, että kummilapseni on ikinä nähnyt sormustaan. Emme kyllä ole kyseisen kaverin kanssa enää tekemisissäkään monista seikoista johtuen.
Toinen tapaus oli puolituttu, joka sai vauvan yksin. Vauva oli pariviikkoinen ja toi minulle hoitoon, että pääsee kauppaan. Soitti muutaman tunnin kuluttua, että kassissa on purkkimaitoa ja tuttipullo, hän erehtyi kaljalle ja on päissään. Ei voi tulla hoitamaan vauvaa. No vauva oli minulla hoidossa yön. Lapsi huostaanotettiin myöhemmin.
rakennusinsinööri, niin äkkiäkös pian mä piirrän koko helvetin suvulle kesämökit ja tuttujen tutuille autotallit, pihasaunat ja navetat...
Eikä tartte ees ilmaiseksi, saisin satasen tai kaksi! Vau...
terveisin arkkitehti :)
Mieheni kaveri pyysi tulemaan talkoisiin (remontoivat asuntoa). Sanoivat, että jengiä on tulossa paljon ja lähinnä olisi jotain "taiteellista pikkupuuhaa". Ajattelinkin, että jotain maalaamista/teippaamista tms., että senkun mennään.
Päästiin sitten paikalle oikeaan aikaan, eikä ketään ollut vastassa, joten odottelimme sitten pihalla kylmässä, kun rappuunkaan emme päässeet. Kaveri tai hänen vaimonsa eivät myöskään puhelimeen vastanneet. N. 20min aikataulusta jäljessä mies saapuu paikalle ja sanoo vaan, et sori, vähän venähti... Paikalla olin minä ja mieheni, mieheni kaveri ja tämän YKSI kaveri. Se "taiteellinen pikkupuuha" olikin sitten cyproc-levyjen (yli 25kpl) tms. kantamista kolmanteen kerrokseen kierreportaita pitkin (levyt on kooltaan jotain yli 1m x 2m tms. ja painoltaan 15-20kg/kpl). Herran vaimo oli vielä jossain kauneushoitolassa sinä viikonloppuna! Aivan hirveä duuni ja kun viimein saimme kaikki levyt yläkertaan hiestä märkinä, sanoi vaan, että kiitos nyt tästä. Ei siis saatu edes vesilasillista saati muuta suuhun pantavaa, ovi vaan kiinni. Kun meillä sitten koitti itselle muutto toiseen kämppään, niin ei saatu heitä muuttoavuksi. Eivät oikeastaan ole muuten nykyään yhteydessä, kuin remonttiapua pyytäessä.
niin mulle on tainnut vähän kasvaa sitä selkärankaa iän myötä. Jos nakki napsahtaisi, kysymättä, auttelisin hetken, mutta totta helvetissä menisin jossain vaiheessa nauttimaan juhlista vieraana enkä jäisi marttyyrina hiki otsassa muita palvelemaan juhlakamppeissa. Siinäpä emäntä pyöritelköön silmiään, ei kai kukaan edes tuollaisen porukan juhliin toista kutsua kaipaisikaan?
mutta ei ketään tarjoilemaan niitä, keräämään lautasia, täydentämään kattauksia, keittämään kahveja jne. Hän oli morsiamineen ollut jo vuosia hyväpalkkaisissa töissä, mutta hänen mielestään olisi ollut turha palkata rahalla ulkopuolista työvoimaa, koska minähän tekisin sen ilmaiseksi.
Kun sanoin että olisin toivonut saavani olla veljeni häissä ihan vieraana, hän tuhahti että miten minä sitten kuvittelen tarjoilun sujuvan jos minä en sitä tekisi.
En nyt sitten osannut siihen oikein mitään sanoa, joten suostuin. Ja seuraavana aamuna tulin käskystä siivoamaan hääpaikan, siihen oli sentään nakitettu muitakin sukulaisia.