Lue keskustelun säännöt.
Mun mielestä peruskoulussa on IHAN liikaa asiaa!
19.01.2013 |
Puolet sisällöstä voisi karsia pois ja keskittyä vaikka vuorovaikutustaitoihin tai ympäristöasioihin. Tai jotain. Ihan typerää opiskella kaikesta hirveästi kaikkea. Koulu on nykyisellään tosi rankkaa sillisalaattia oppilaille.
Kommentit (52)
Ehkäpä voisi miettiä, mitkä ovat pakolliset tiedot ja taidot tässä yhteiskunnassa. Opettaa ne sitten kunnolla, eikä vähän sitä ja vähän tätä kuten nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että niitä harrastetaan sitten vapaa-ajalla ja koulussa opiskellaan lukuaineita enemmän.
Ja sinä muka ope, hih!
Liika teoriaa ja liian yksityiskohtaista. Kannatan myös taide- ja taitoaineiden opetuksen lisäämistä.
t: matikan ope
nythän se siirrettiin alkamaan kaikilla jo ala-asteella. Ihan älytöntä, ei kukaan enää valitse A2-kieliä, eli kaikki lukee vaan ruotsia, tuota ilmeisesti maailman tärkeintä kieltä!
Puolet sisällöstä voisi karsia pois ja keskittyä vaikka vuorovaikutustaitoihin tai ympäristöasioihin. Tai jotain. Ihan typerää opiskella kaikesta hirveästi kaikkea. Koulu on nykyisellään tosi rankkaa sillisalaattia oppilaille.
...kannattaakin tuleville "isänmaan toivoille" opettaa.
Ei mitään niin turhaa ja tyhmää kuin vaikkapa äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, yhteiskunta- ja taloustietoa, terveystietoa, yleistiedon perusteita historiasta, maantiedosta ja biologiasta...isona riittää kun osaa käyttää somea ja kirjoitella av-palstalle...eikä tulisi opetus kalliiksi!
että suurin osa opettajista pitää oppikirjoja opetussuunnitelmana. Tällöin he olettavat, että oppikirjat on kahlattava läpi hinnalla millä hyvänsä, eivätkä seuraa sitä, mikä on oikeasti tärkeää oppia.
Lisäksi he pelkäävät vanhempien reaktioita, jos oppikirjaa ei käytetä tai jos sitä käytetään vain satunnaisesti muun opetuksen tukena.
Oppikirjat ovat yksinkertaisesti ihan valtava ongelma peruskoulussa.
Tulevan opetussuunnitelman muutoksen (2016) tullaan karsimaan sisältöjä ja hidastamaan tahtia.
t. ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti sen poistamista kyllä suunnitellaankin jo.
Vanha kaunokirjoitus oli sentään jollain tavalla järkevä, kun kynää ei tarvinnut juurikaan nostella, tuo nykyinen on harvinaisen epäkäytönnöllistä ja rumaa.
että niitä harrastetaan sitten vapaa-ajalla ja koulussa opiskellaan lukuaineita enemmän.
Ja sinä muka ope, hih!
Liika teoriaa ja liian yksityiskohtaista. Kannatan myös taide- ja taitoaineiden opetuksen lisäämistä.
t: matikan ope
Tuleavassa opetussuunnitelman perusteiden muutoksessa tullaan myös taito- ja taideaineita lisäämään huomattavasti. Että silleen. Onko jenkit jotain kaikkitietäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti sen poistamista kyllä suunnitellaankin jo.
Vanha kaunokirjoitus oli sentään jollain tavalla järkevä, kun kynää ei tarvinnut juurikaan nostella, tuo nykyinen on harvinaisen epäkäytönnöllistä ja rumaa.
Hienomotoriikka on nykylapsilla melko heikkoa koska kaikki tehdään koneella. Näppäily onnistuu, mutta tarkka nyhräämienn on onnetonta räpeltämistä. Käsialakirjoitus on yksi hyvä tapa harjoitella hienomotoriikkaa.
Lisäksi se harjoittaa jotain, mikä myös nykylapsilta upuu, nimittäin keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä.
On myös tärkeää oppia kirjoittaan myös käsin.
Tosin hienomotoriikkaa, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä tulisi harjoitella myös muilla tavoin koulussa. Mutta tämä on yksi oiva tapa.
Monille esim. käsityö, musiikki tai kuvis on turhaa pakkopullaa, järkevämpää olisi että saisi keskittyä niistä johnkin, josta on kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti sen poistamista kyllä suunnitellaankin jo.
Vanha kaunokirjoitus oli sentään jollain tavalla järkevä, kun kynää ei tarvinnut juurikaan nostella, tuo nykyinen on harvinaisen epäkäytönnöllistä ja rumaa.Hienomotoriikka on nykylapsilla melko heikkoa koska kaikki tehdään koneella. Näppäily onnistuu, mutta tarkka nyhräämienn on onnetonta räpeltämistä. Käsialakirjoitus on yksi hyvä tapa harjoitella hienomotoriikkaa.
Lisäksi se harjoittaa jotain, mikä myös nykylapsilta upuu, nimittäin keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä.
On myös tärkeää oppia kirjoittaan myös käsin.
Tosin hienomotoriikkaa, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä tulisi harjoitella myös muilla tavoin koulussa. Mutta tämä on yksi oiva tapa.
Ehkäpä voisi miettiä, mitkä ovat pakolliset tiedot ja taidot tässä yhteiskunnassa. Opettaa ne sitten kunnolla, eikä vähän sitä ja vähän tätä kuten nyt.
Ehkäpä voisimmekin tosiaan miettiä. Listataanpas turhia aineita:
1) Matematiikka. Aivan turhaa, taskulaskinkin keksittiin jo 1970-luvulla. Kaupassa kassa laskee sit, mitä ostokset tulee maksamaan. Pankin tädit laskee, kuinka paljon me maksetaan asuntolainasta korkoa. Ei tarvitse vaivata päätään.
2) Äidinkieli. Aivan sama miten Joku Suomen Kielensanat Kirjoitetaan Kaikki ossaa lukee Isona.
3) Vieraat kielet. Aivan turha opettaa. Suomessa pärjää suomenkielellä ja ulkomailla ei tarvitse käydä. Tallinna kuuluu siis Suomeen. Telkkarissa on tekstitykset. Kaikki kirjat, lehdet ja nettisivuthan kirjoitetaan suomeksi, joku vaan kääntää niitä sit muille kielille.
4) Historia. Ihan v***n sama milloin joku talvisota käytiin tai kuka siellä soti. Tai jotain. Ketä kiinnostaa. Sotapeleistäkin oppii kaikkee jos vaan haluu.
5) Maantieto. Mitä väliä, oikeesti, asuuko joku Kehä III:n toisella puolella?
6) Terveystieto. Ihan turhaa löpinää jostain ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Ei kiinnosta ketään, kukaan ei tarvitse.
7) Biologia. Ihan sama miten ne vauvat syntyy tai miten joku solu toimii, lääkäreiden duunii on tietää nää tälläset asiat.
8) Taloustieto ja yhteiskuntaoppi. Mitä väliä, oikeesti? Automaatti ja verkkopankki kertoo, paljonko on rahaa tilillä! Ketä kiinnostaa täytellä jotain verokaavakkeita? Ihan sama, mitä joku eduskunta tekee, ei kuulu mulle pätkän vertaa, emmä viitti mennä äänestää kun en tiiä ketä ne ihmiset on ja mitä numeroi pitäis kirjoitella johonkin lappuihin..
9) Käsityöt. Ei ju****uta, oikeesti, mä ostan vaatteet kaupasta, ja jos niist joku nappi lähtee niin mä sit heitän sen pois. Ja mitä mä teen jollain vasaralla? Mä ostan sellasen asunnon, missä on taulukoukut valmiin seinissä, ja otan huonekalujen kokoomispalvelun, jos mä jotain sellasia ostan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7) Biologia. Ihan sama miten ne vauvat syntyy tai miten joku solu toimii, lääkäreiden duunii on tietää nää tälläset asiat.
opetetaan lapset puurtamaan. Siis ahkeroimaan ja pinnistelemään. Samaahan se on työelämässä ainakin akateemisissa ammateissa. Jatkuvasti on siinä rajalla, että jaksaako enää ja ymmärränkö nyt tämänkin.
Eli ei se tieto sinänsä, vaan harjoitellaan ahkeruutta ja työskentelyä.
Juu, ennen mietin ihan samaa, että on kamalasti kaikkea turhan tuntuista nippelitietoa, mitä pitää päntätä ja mikä ei kumminkaan jää pitkäaikaismuistiin, mutta olen muuttanut mieleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo oppii tekstausta harjoitellessa, käsialakirjoitus ei tuo mitään lisää
Kaunokirjoituksen opettaminen on kyllä hyvin tärkeä ja tehokas tapa opettaa niitä hienomotorisia taitoja.
Jos kaunokirjoituksen - yleensäkin käsin kirjoittamisen - opetus lyödään laimin, on jälki sitten sen mukaista. Vaikka eletään tietokoneaikaa, niin käytännössä jokainen ihminen tarvitsee selkeää käsialaa ja käsinkirjoitustaitoa.
Voin myös hyvällä otannalla ja kokemuksella yliopistomaailmasta väittää, että käsin kirjoituttaminen on tehokkain keino varmistaa se, että luennolta jää jotakin opiskelijoiden mieleen. Käsin kirjoittaminen paperille vahvistaa oppimista moninkertaiseksi pelkkään näpyttelyyn verrattuna.
opetetaan lapset puurtamaan. Siis ahkeroimaan ja pinnistelemään. Samaahan se on työelämässä ainakin akateemisissa ammateissa. Jatkuvasti on siinä rajalla, että jaksaako enää ja ymmärränkö nyt tämänkin. Eli ei se tieto sinänsä, vaan harjoitellaan ahkeruutta ja työskentelyä. Juu, ennen mietin ihan samaa, että on kamalasti kaikkea turhan tuntuista nippelitietoa, mitä pitää päntätä ja mikä ei kumminkaan jää pitkäaikaismuistiin, mutta olen muuttanut mieleni.
Paljon hyödyllisiä tietoja myös jää sinne pitkäaikaismuistiin. Lapsen muisti kun toimii eri tavoin kuin aikuisen.
Erilaisista tiedoista on ollut lähes poikkeuksetta hyötyä - ja iloa. Hallitsemalla edes jonkin verran pohjatietoa useasta eri elämän osa-alueesta ihminen ei tunne olevansa niin "hukassa", jos/kun joutuu tekemisiin melko tuntemattomien ja monimutkaisten asiakokonaisuuksien kanssa.
Tyhmät ihmiset ajattelevat, ainoastaan rahan merkityksen opettaminen luo loistavan tulevaisuuden.
Kaunokirjoituksen järkevyyden vielä ymmärränkin, se on aika nopeaa ja esteettistäkin.
Mutta tuo nykyinen käsialakirjoitus ei ole ollenkaan nopeaa vaan aika epäloogista, paljon nostoja ja useimmat kirjaimet on kuitenkin ihan tekstauskirjainten kaltaisia.
Nuo oppii tekstausta harjoitellessa, käsialakirjoitus ei tuo mitään lisää
Kaunokirjoituksen opettaminen on kyllä hyvin tärkeä ja tehokas tapa opettaa niitä hienomotorisia taitoja.
Jos kaunokirjoituksen - yleensäkin käsin kirjoittamisen - opetus lyödään laimin, on jälki sitten sen mukaista. Vaikka eletään tietokoneaikaa, niin käytännössä jokainen ihminen tarvitsee selkeää käsialaa ja käsinkirjoitustaitoa.
Voin myös hyvällä otannalla ja kokemuksella yliopistomaailmasta väittää, että käsin kirjoituttaminen on tehokkain keino varmistaa se, että luennolta jää jotakin opiskelijoiden mieleen. Käsin kirjoittaminen paperille vahvistaa oppimista moninkertaiseksi pelkkään näpyttelyyn verrattuna.
täytyisi opettaa enemmän!
Peruskoulun päättyessä jokaisen pitäisi osata budjetoida kotitalouden kk-menot, suunnitella rahankäyttönsä, ymmärtää kuinka korko- ja muut kulut tekevät lainarahasta kallista, ymmärtää pikavipin vaarat, jne.
Puolet sisällöstä voisi karsia pois ja keskittyä vaikka vuorovaikutustaitoihin tai ympäristöasioihin. Tai jotain. Ihan typerää opiskella kaikesta hirveästi kaikkea. Koulu on nykyisellään tosi rankkaa sillisalaattia oppilaille.
Itse olen sitä mieltä, että peruskoulun oppituntien viikkomääräää tulisikin maltillisesti kasvattaa heti 1-2 -luokkien jälkeen (kunhan siis perustaidot on opittu) aina yläkoulun loppuun asti. Mielestäni esimerkiksi yläkouluikäiset 8-9 -luokkien oppilaat voisivat aivan hyvin tehdä 8-tuntista koulupäivää, varsinkin, jos jokaiseen koulupäivään kuuluisi vähintään yksi liikuntatunti.
Jos oppiaineisiin voitaisiinkin keskittyä hieman pidempään tai useampia kertoja viikossa, muodostuisivat opeteltavat asiakokonaisuudet varmastikin mielekkäämmiksi. Samalla taideaineiden opetuksen määrää voitaisiin vähintäänkin pitää nykyisellään.
Liika teoriaa ja liian yksityiskohtaista. Kannatan myös taide- ja taitoaineiden opetuksen lisäämistä.
t: matikan ope