Oletko eronnut lapsipuolen takia?

Naiset aina luulee, että uusioperhe voisi olla jokin korjattava "projekti." - ei ole. Lapsi ei tule KOSKAAN näkemään vierasta naista jotain äitinsä korvikkeena.

Ei tarvitse korvikkeena pitää, kunhan kohtelisivat IHMISENÄ, hyvät tavat ja käytöstavat ei liene liikaa odotettu, lapseltakaan, saati täysi-ikäiseltä. Jos pidetään siivoojana, majatalon emäntänä tai vaikka sitten itse saatanana, harvan hermot semmoista kestää, ainakaan ilman että jälkiä jäisi.

Jos kerran se isä on osoittautunut jo sen ekan lapsensa kanssa nin surkeaksi isäksi että se lapsi on täysin kestämätön, miksi olette hankkineet hänen kanssaan lisää lapsia? Näitä naisia on täällä useampia ja monella vielä useampi tehtynä tämän miehen kanssa... ei tajua.

Ei tarvitse korvikkeena pitää, kunhan kohtelisivat IHMISENÄ, hyvät tavat ja käytöstavat ei liene liikaa odotettu, lapseltakaan, saati täysi-ikäiseltä. Jos pidetään siivoojana, majatalon emäntänä tai vaikka sitten itse saatanana, harvan hermot semmoista kestää, ainakaan ilman että jälkiä jäisi.

Eli olet juuri tälläinen perinteinen "projekti" -ajattelija. "lapsi pitää toimia minun pääni mukaan näin, näin ja näin - sitten olemme hyvä perhe."

No onko projektisi tuottanut hyvää tulosta? - Miksi tätä jatkaa kanssasi, jotkin eivät vain pysty ajattelemaan laatikon ulkopuolelta.

ps. Onnea pikku "projektiisi"

Ei tarvitse korvikkeena pitää, kunhan kohtelisivat IHMISENÄ, hyvät tavat ja käytöstavat ei liene liikaa odotettu, lapseltakaan, saati täysi-ikäiseltä. Jos pidetään siivoojana, majatalon emäntänä tai vaikka sitten itse saatanana, harvan hermot semmoista kestää, ainakaan ilman että jälkiä jäisi.

Eli olet juuri tälläinen perinteinen "projekti" -ajattelija. "lapsi pitää toimia minun pääni mukaan näin, näin ja näin - sitten olemme hyvä perhe." No onko projektisi tuottanut hyvää tulosta? - Miksi tätä jatkaa kanssasi, jotkin eivät vain pysty ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. ps. Onnea pikku "projektiisi"

olet väärässä, ei ole mitään projektia. Aikuinen lapsi tulee kylään silloin kun häntä huvittaa (melko harvoin) eikä puhu minulle mitään. Melko yksinkertaista. Pystytkö itse ajattelemaan 'laatikon ulkopuolelta', yritä edes.

Meillä ilmapiiri muuttuu, kuin sähköiskusta kun miehen lapsi astuu ovesta.



Tyttö pyörittää perhettä ja kaikki pitäisi tehdä hänen tahtonsa mukaan, äidillään tämä meno ilmeisesti onnistuu, joten miksipä ei isälläänkin. Isä on liian lepsu, eikä näe lapsen manipulointia. Jos ruoka ei ole mieleistä, on hammas kipeä. Tavaroita "hajoaa" jos eivät ne enää ole mieluisia ja pitää ostaa uudet. Kaikesta tyttö syyttää pienempiä sisaruksiaan, vaikka itse hajottaa tavarat tai sotkee. Omien jälkien siivoaminen on aivan liikaa vaadittu, kun ei kotonakaan kuulemma tarvitse.



Minä olen kuulemma inhottava, kun en anna iskän ostaa uutta pleikkaria rikkoutuneen tilalle (no en tosiaan anna, kun näin peilistä miten tyttö heitti sen lattialle).



En jaksaisi painostavaa ilmapiiriä enää, mutta omien lasteni takia yritän. Haluaisin heille ehjän kodin, vaikka sitten oman jaksamiseni kustannuksella. En tiedä, miten selittää miksi he joutuvat tekemään asioita, joita isompi ei. Kuten pitämään huoneensa siistinä ja viemään astiat tiskiin jne.



Ja miehen eksä heittää kapulaa rattaisiin sen, minkä ehtii. Tapaamisia vaihdellaan, levitetään perättömiä valheita minusta. Hän on pitänyt valheillaan hyvän huolen siitä, että tyttö ei varmasti minusta pidä. Meillä oli ensimmäiset 3 vuotta ihan hauskaa ja oikein odotin lapsen vierailuja, kunnes muutimme miehen kanssa yhteen ja helvetti repesi... Väittää mm. lapselle, etten muka anna isänsä hakea hänta niin usein kuin mies haluaisi. Ja että ilman minua mies ottaisi tytön luokseen asumaan ja hänellä olisi isompi huone, mitä nykyinen...

Jos kerran se isä on osoittautunut jo sen ekan lapsensa kanssa nin surkeaksi isäksi että se lapsi on täysin kestämätön, miksi olette hankkineet hänen kanssaan lisää lapsia? Näitä naisia on täällä useampia ja monella vielä useampi tehtynä tämän miehen kanssa... ei tajua.

Eli logiikkasi on, että jokainen eronnut mies on autuaan huono isä koska - on eronnut?

Minkä takia kukaan järkevä nainen rupeaisi parisuhteeseen miehen kanssa kun erotilastoja huomioiden noin puolet miehistä on logiikkasi mukaan vain huonoja isiä?

Sehän tarkoittaa sinun mukaasi, että parisuhteessa elävistä naisista 50% on tyhmiä kun saapas valitsemaan itselleen miestä.

Hmm... logiikkasi perusteella sinun täytyy kuulua tuohon 50% naisjoukkoon.

Lapsipuolet 4- ja 5v elävät aivan pellossa. Ei mitään sääntöjä, ei velvollisuuksia. Omia jälkiä ei kumpikaan joudu koskaan siivoamaan - ulkoa tullessa vaatteet jäävät tasan siihen, ruokapöydästä ei korjata omia astioita, leluja ei ikinä raivata paikalleen, likapyykit jäävät tasan siihen mihin ne riisutaan jne. Mielestäni tällaisia asioita voi jo odottaa tuon ikäisiltä tai ainakin niitä heille opettaa.

Edes miestä ei kiinnosta pyytää lapsia siivoamaan jälkiään. Minä olen täällä ainoa, ketä kiinnostaa talon siisteys. Tuon ikäisistä tulee muutenkin sotkua, niin voisi aivan hyvin velvoittaa heidät tekemään osansa, mutta ei. Kun "ei ne kuitenkaan tee mitään" ja "ei se auta vaikka pyytää/komentaa". Minä olen pyytänyt ja pyydän edelleen lapsia siivoamaan. Vanhempi sentään joskus tekee jotain, nuorempi ei ota kuuleviin korviinsa. En kuitenkaan haluaisi tehdä tästä epämiellyttävää asiaa joten en ala lapsille räyhätä.

Monta kertaa olen ajatellut, että tänä viikonloppuna en siivoa ainuttakaan lapsen aiheuttamaa jälkeä, mutta en kestä itse sitä sekasotkua. Mies ei tietenkään tee juuri mitään, kaatuneet maidot pyyhkii ja sen sellaista mutta ei ikinä vaadi lapsilta mitään.

Samoin lapset ovat tottuneet pelkkään roskaruokaan. Kotonaan syövät einestä, käyvät harva se päivä Hesellä/pitsalla (tiedän tämän, koska mies puhuu säännöllisesti heidän kanssaan puhelimessa), jätskit ja karkit kuuluvat joka päivään. Normaali ruoka on pahaa, jopa ihan perusruoat kuten makaronilaatikko ja perunamuusi on yök. Makkara kelpaa ja puuro, kunhan siinä on kilo sokeria ja hilloa. Koskaan ei voi juoda vettä, vaan aina pitää saada maitoa tai mehua, josta jää sitten puolet juomatta.

Mies jatkaa tätä älytöntä roskaruoan tarjoamista, vie lapset lähes joka kerta Heselle, "kun ne pyytää" ja "siellä ne syö". Minä olen jo luovuttanut enkä jaksa puuttua iänikuisiin karkkipusseihin, tikkareihin ym. Kauppareissulta mukaan lähtee ainakin ne tikkarit jos ei muuta.

Hampaitakaan lapset eivät ole tottuneet pesemään. Toinen lapsi hihkuu aina riemusta kun mennään hammaspesulle ja hokee, että "kai me pestään illalla hampaat". Toinen ei suostu edes koskemaan hammasharjaan, joten jää sitten pesemättä. En jaksa tästäkään enää välittää, siinähän mätänevät suuhun jos ei miestä huvita toimia.

Muutenkin käytös on aivan mahdotonta. Jatkuvaa huutamista, tappelua, kiljumista. Emme ole keksineet rangaistusta, joka auttaa jatkuvaan tavaroiden/sisaruksen terrorisointiin. Positiivinen huomio ei auta, ei mitään vaikutusta.

En jaksa enää yrittää olla se ainoa kasvattaja. Lasten äiti ei tee varmaan yhtään mitään, koska jos niitä lapsia kasvatettaisiin, ei tällaista älytöntä toimintaa olisi. Mies taas on luovuttanut, levittelee vain käsiään että ei mikään auta.

Siinähän ovat, kunhan eivät tule meille kokoaikaisesti asumaan.

Paitsi se, että meilläkin jää tuon ikäisiltä lapsilta kaikki tavarat juuri siihen missä niitä on käytetty tai missä vaatteet on riisuttu jos ei erikseen pyydä, käske, komenna viemään niitä omille paikoilleen. Ja siihen pyytämiseen ja asiasta neuvotteluun voi mennä päivän aikana ihan tolkuttomasti aikaa. Tuon ikäiset myös huutaa, tappelee ja riehuu lähes kaiken ajan. Näihin vaikuttaa myös lasten luonne.

Hampaidenpesullekin saan kiristää 4-vuotiaani, vaikka vauvasta asti on pesty. Hänen on vaikea olla paikoillaan ja usein yrittää päristellä naamalleni vaahtoa.

En minä jaksa enää pyytää tai käskeä, kun ei ketään muutakaan kiinnosta. Olisi miehen asia kasvattaa tässä talossa pentujaan, ei minulla ole mitään mahdollisuuksia yksin heitä täällä paimentaa, jos mies mitätöi kaiken sanomani. Itse kyllä uskon, että 4- ja 5-vuotiaille menisi jo hyvin perille isän kodin säännöt, mutta kun olen ainoa joka niistä välittää. minä en oikeasti jaksa käyttää viikonloppujani näiden lasten paimentamiseen, olen irtisanoutunut jo siitä hommasta.

Tiedän, että lapset tappelevat ja riehuvat (eivät kuitenkaan kaikki!). Ei siinä ole mitään ihmeellistä, mutta kun mikään ei mene perille eivätkä lapset osaa yhtään olla keskenään lyömättä/purematta/kiusaamatta muuten. Tosi raskasta.

Kuten totesinkin moneen kertaan, nämä ovat vain huonon kasvatuksen tulosta. Jos lapset muuttaisivat meille ja minä lähtisin pois, mies olisi aivan helisemässä eikä itsekään kestäisi sitä menoa. Voi voi.

Sinä olet henkilö joka tunkeudut lapsen elämään hänen sitä pyytämättä. Tässä saa nyt sen kuvan että uudet vaimokkeet ovat niin hyvin käyttäytyviä ja suvaitsevia. juupajuu. Jos olet lähdössä suhteesta siksi että miehen lapsi ärsyttää ja suuttumukseesi on jopa oikea syy niin juokse jo. Sua ei ole sinne koskaan kaivattukaan, ei mies eikä hänen perheensä. Merkit ovat varmasti olleet tapetilla jo suhteen alusta asti.

Noin 50% palstan vastanneilta äideiltä pitäisi omatkin lapset viedä pois. Sellaista paskaa koko lardin täydeltä.

Naiset aina luulee, että uusioperhe voisi olla jokin korjattava "projekti." - ei ole. Lapsi ei tule KOSKAAN näkemään vierasta naista jotain äitinsä korvikkeena.

Erominen toisen perheen lapsen takia on mitä säälittävin syy, mitä aikuinen ihminen voi eronsa syyksi nimetä. Toisin sanottuna henkilö ei ole koskaan halunnut sitoutua suhteeseen täysillä tai on niin henkisesti epäkypsä, että ei kykene selviämään parisuhteeseen kuuluvista vastoinkäymisistä. - En tiedä miten omien lapsienne kanssa meinaatte teini-iän alkaessa selvitä? Turvakotiin sosiaalihuollon elätettäväksi?

Se, että ette kykene pitämään uusioperhettänne kasassa johtuu yksinkertaisesti omasta kyvyttömyydestänne. Kyllä - uusioperheessä on aina kaksi aikuista. Mutta se osapuoli, joka ei ole biologinen ei voi milloin vain ja miten vain määrätä lasta - joka ei tunne mitään auktoriteettia aikuista kohtaan. Lopettakaa aikuiset ihmiset ne "projekti" luontoiset ajattelumallit ja opetelkaa puhumaan miestenne kanssa.

Ja niin, miestenne suhde lapseen on hyvin toisenlainen kuin normaalissa lapsiperheessä - mies voi olla ylisuojelevainen lastaan kohtaan aikaisemman suhteen erokriisin takia. ja teidän tupsahtamisenne suhteeseen ei millään tavalla poista näiden kahden ihmisen välistä henkilökemian historiaa.

näin

Harvemmin ajatus erosta johtuu pelkästään siitä lapsesta. Siinä on taustalla miehen eli lapsen isän kyvyttömyys kasvattajana ja vanhempana, kenties lapsen äidin halu vaikuttaa elämään siellä isän kodissa ja tästä tuloksena tietenkin huonosti käyttäytyvä ja rasittava lapsi. Usein nämä lapsipuolet on kasvatettu hyvin eri tavalla kuin mitä lapsen isän ja äitipuolen yhteiset lapset - näin myös meillä, ja siksi elämä viikonloppuisin on aina vähän haastavaa kun toiset ovat tottuneet ihan eri asioihin.

Uusperheen kasassa pysyminen on hyvin pitkälti sen miehen kontolla. On miehen asia kasvattaa lasta siellä omassa kodissaan. Se ei ole mitenkään ensisijaisesti saatika ainoastaan äitipuolen asia. Ylisuojelevuus ei ole sama asia kuin kasvatuksen laiminlyönti, joista moni näissä esimerkeissä kertoo.

Sinä olet henkilö joka tunkeudut lapsen elämään hänen sitä pyytämättä. Tässä saa nyt sen kuvan että uudet vaimokkeet ovat niin hyvin käyttäytyviä ja suvaitsevia. juupajuu. Jos olet lähdössä suhteesta siksi että miehen lapsi ärsyttää ja suuttumukseesi on jopa oikea syy niin juokse jo. Sua ei ole sinne koskaan kaivattukaan, ei mies eikä hänen perheensä. Merkit ovat varmasti olleet tapetilla jo suhteen alusta asti.

"Sua ei ole sinne kaivattukaan, ei mies eikä hänen perheensä". Eli nyt se miesparka on sitten pakotettu parisuhteeseen ja yhteen muuttoon? Hallelujaa! Kyllä se on se mies, lapsen VANHEMPI, joka päättää tutustuttaako uuden naisystävän lapseen vaiko ei. Vastuu on miehellä. Miehen pitäisi puntaroida, onko tämä esittelemiskelpoinen henkilö vai ei. Jos kuitenkin esittelee ja metsään menee, pitäisi miehen osata nähdä, ettei tämä naisystävä kykene sopeutumaan esim. miehen valitsemaan vapaan aksvatuksen malliin ja siten erota naisesat.

erosin ap:n esittämästä syystä. Oman elämäni ja hyvinvointini kannalta se on ollut todella hyvä päätös. Vaikka parhaani yritin, oli uusperhe minulle liian monimutkainen elämäntapa.



Sitä vaan ei tiedä millaista se uusperhearki on ennen kuin sen itse kokee. Tsemppiä kaikille äiti- ja isäpuolille!

Näin äkkiseltään viimeisen 10 vuoden ajalta tietämiäni uusperhepareja...nainen on jokaisessa kiirehtinyt yhteenmuuttoa, osassa yhteenmuutto on tapahtunut "pikku vahingon" takia. Se oma kullannuppu pitää pullauttaa maailmaan , jos vaikka mies unohtaisi vanhan perheen kokonaan. Tiedän, olen kusipää mutta yhden uusperheen olen hajoittanut kertomalla miehelle että hänen uusi naisystävänsä on kehunut ystävilleen (satun tuntemaan) raskautuvansa hyvinkin nopeasti, lapsi saa kuulemma heidän kummankin puolesta tulla. Miehellä ei ollut tälläisistä suunnitelmista mitään tietoa eikä hän heti halunnut uskoa. Parin viikon päästä naisystävä olikin sitten ilmoittanut että ohhoh, onnellinen vahinko oli tapahtunut:) Mies katseli touhua vähän aikaa ennenkuin pisti naisen pihalle. Miehen tuolloin kuusi vuotias poika lakkasi pissaamasta sänkyyn öisin kun äitipuoli läksi. Tämä mies on mun miehen veli. Uuteen tulokkaaseen ei ole ollut yhteydessä. Maksaa minkä pitää.

Ei lapsen ooo sua pakko hyväksyä. Tärkeintä on että isä on lapsen elämässä.

Et sinä voi lapselle äidiksi ryhtyä. Eikä lapsi voi palvoa sun maata jalkojesi alla

En siis ole ainoa joka on miettinyt eroa lasten takia. Meillä nämä lapset ovat joka viikonloppu plus jos heidän äitinsä täytyy mennä jonnekin viikolla.

Ei mitään tapoja. Ei syödä kuin karkkia ja juoda limua. Roskat jää juuri siihen mihin tippuvat. Ei ruoka aikoja. Käytetään mun meikit ja muut jutut ilman lupaa. Luullaan että raha tippuu taivaasta. Ei siivota mitään omia jälkiä.

Ei osata edes vetää vessanpönttöä. Ei kysytä lupas jos joku muu on ostanut kaappiin karkkia tms. Kinutaan kaupassa kaikkea, ja jos ei saada, ni huudetaan kunnes isänsä ostaa.

Jos yritän jutella isänsä kanssa, tulevat väliin huutamaa ja isänsä keskeyttää minut ei lapsiaan.

Isänsä pelkää ettei lapset halua tulla meille jos alkaa antamaan sääntöjä ja tiedänkin sen jo että näin kävisi. Pienempi haluaa heti äitillensä jos kieltää räkimästä ruokapyödässä.

Mutta tiedän että vika ei ole lasten.

Vaan siinä aikuisessa päässä. Itse en jaksa enään edes yrittää nätisti kasvattaa. Suljen vaan silmät ja olen hiljaa.

Minua on jäänyt vaivaamaan tämä asia että erosin lapsen takia, vaikka ratkaisu oli varmasti oikea kaikkien kannalta. Se mikä vaivaa on että olisinko voinut jotenkin rakkaudella auttaa lasta empaattisemmaksi, mutta ehkä sellainen on mahdotonta. En pääse yli ajatuksesta että onko mahdollista että jo pieni lapsi voi olla häikäilemätön narsisti eikä vain ikänsä mukaisesti kiukutteleva. Hän ei koskaan osoittanut mitään lämpimiä tunteita ellei halunnut saada sillä jotain, mutta otti kaiken mitä minusta tai muista sai. Ero muihin läheisiin lapsiin elämässäni oli valtava. Esimerkiksi hän halasi vain jos yritti saada uuden lelun tai vastaavaa.

Lapsi oli 3-vuotias kun tulin kuvioihin ja 7-vuotias kun lähdin. Hän ei koskaan hyväksynyt minua vaan vihasi eikä peitellyt sitä. Olen rauhallinen ja liiankin kiltti, enkä osannut asettaa rajoja, mutta ei minun annettukaan kun olin vain äitipuoli. Olisi pitänyt olla pelkkä taloudenhoitaja. En ole kertonut kenellekään että pelkään että lapsesta tulee julma ja väkivaltainen aikuinenkin. Toivottavasti olen väärässä. Voiko edes syntyä muiden tunteille välinpitämättömäksi, eikö niin pitäisi tapahtua vain hirveän lapsuuden takia?

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran se isä on osoittautunut jo sen ekan lapsensa kanssa nin surkeaksi isäksi että se lapsi on täysin kestämätön, miksi olette hankkineet hänen kanssaan lisää lapsia? Näitä naisia on täällä useampia ja monella vielä useampi tehtynä tämän miehen kanssa... ei tajua.

Koska ne naiset eivät ole kelvanneet kellekään tasokkalle miehelle ja siksi ovat joutuneet tyytymään huonoon mieheen, jos ovat halunneet lapsia perinteisellä tavalla.