Aikuinen lapsi asuu kotona ja nyt aikoo haaskata rahansa. Mielipiteitä?

Tunnen sangen hyväosaisia nuoria jotka tietävät rahankäytöstä ja taloudenhoidosta paljon. Kyllä jo aivan pienelle lapselle kannattaa opettaa kotitöitä ja ruuanlaittoa. Vähän isomman kanssa voi keskustella siitä mitä asuminen maksaa ja miten rahaa tulee perheeseen.

Moni oppii pyörittämään taloutta jo ennen muuttoa. Hyvä niin. Voi olla erittäin orpo olo, jos vanhemmat heittävät kylmästi ulos, rahaa ei tipu eikä kotona ole opittu mitään talousasioita.



Se, että rahaa on suvussa ei ole sama asia kuin keinottomuus selvitä yksin. Ketään ei tehdä hyväosaiseksi opettamalla passiivisuuteen. Mutta nuoret ovat kovin erilaisissa asemissa sen suhteen miten suurta huolta joutuvat kantamaan pärjäämisestään.

Kiitos, oikein hyviä neuvoja olette antaneet.



Kyllähän tässä on itselläkin peiliin katsomisen paikka. Tämä asia olisi pitänyt osata ajatella jo puoli vuosikymmentä sitten. Mutta jotenkin sitä on luottanut, että toisella niin sanotusti "järki sanoo". Mutta kun eihän se kaikilla nuorilla aina sano.

Miten sun tyttärelle ei ole tullut halua muuttaa pois kotoa? Yleensähän sellainen tulee ennen pitkää.

Kuka sitä nyt vapaaehtoisesti ilmaisesta täysihoidosta mihinkään haluaisi lähteä kun kaikki tehdään puolesta ja tulee valmiina eteen?

Eniten olisin huolissani ap:n kommentista että tyttärelle ei koulunkäynti maistu. Miten hän aikoo elää jos tulot ovat kovin pienet eikä asian eteen tee mitään?

Toisaalta Suomessa vaaditaan nopeaa itsenäistymistä ja opiskelupaikoista kilpailua. Se ei välttämättä ole kaikille hyväksi eikä ainoa oikea tapa. Meillä vaan pärjäämisen eetos on niin kova.



Ehkä tytär jossain vaiheessa tajuaa, että rahaa on tultava enemmän ja niinpä hakee uutta työtä tai jatkaa opintojaan. Se että vatvotaan rahan käyttöä ja oman asunnon hankkimista voi olla vain yksi asia itsenäistymisessä.

Miten sun tyttärelle ei ole tullut halua muuttaa pois kotoa? Yleensähän sellainen tulee ennen pitkää.

Kuka sitä nyt vapaaehtoisesti ilmaisesta täysihoidosta mihinkään haluaisi lähteä kun kaikki tehdään puolesta ja tulee valmiina eteen?

Kotoa muuttamisen syitä on monia. Hyvinkin keskiluokkaisista kodeista on lasten täytynyt lähteä melkein henkensä kaupalla perheväkivallan vuoksi. Fiksu päätös nuorelta. Mutta pidetään mielessä kun ihastellaan sitä miten aikaisin jotkut muuttavat pois. Aina ei syynä ole yksin asumisen halu, vaan pakko. Monet sanovat, että liian aikaisin muuttivat.

Ikävimpiä ovat ne, kun mietitään, missä ovat kasvatustaitosi ja aivosi.



Ap, minusta et ihan oikeasti ole tehnyt mitään väärää. Tyttäresi vaikuttaa fiksulta nuorelta, siitä kertoo jo se, että hän miettii raha-asioita ENNEN kuin muuttaa sinne kalliiseen yksiöön. Enkä pelkäisi pätkääkään, että hän jää nurkkiinne kolmekymppiseksi asti (sitäkin jotkut täällä maalailevat...) vaan eiköhän se oma koti ala houkuttaa ennen pitkää. Voi mennä muutama kuukausi, tai vaikka pari vuotta.



Aikuiset ihmiset täällä törkeästi arvostelevat nuoren rahankäyttöä, vaikka harva meistä on sen parempi - otetaan juuri kalliita lainoja, käydään kalliilla matkoilla, lapset on puettu kalliisti. Miksemme nyt voisi suoda samaa myös nuorelle? Hän on tehnyt valintansa asua kotona ja saanut rahaa säästöön. Fiksu nuori, olisi kurjaa ottaa raha häneltä pois siksi, että se on äidin mielestä väärin.



Ja noihin sijoitusjuttuihin - en nyt välttämättä menisi neuvomaan nuorta sijoittamaan vaivalla hankittuja säästöjä. Toki varallisuuden kartoittaminen on mahdollista, mutta hyvin riskialtista. Toki olisin itsekin nyt rikas, jos vanhempani olisivat ostaneet minulle juuri oikeita osakkeita oikeaan aikaan, mutta sitähän ei voi tietää kun näin jälkikäteen. Olen itsekin ostanut lapsilleni osakkeita ja rahastoja, saavat ne käyttöönsä kun täysi-ikäiseiksi tulevat. En kuitenkaan neuvoisi nuorta laittamaan rahoja vain sijoituksiin, sillä kyllä niille rahoille on muutakin käyttöä.



Ja ap:lle vielä. Olet fiksu äiti ja sinulla on fiksu tytär. Olet myös ihana kun olet antanut tyttäresi asua luonanne - hän ihan oikeasti varmasti arvostaa sitä valtavasti, mutta tokihan on selvää että riitatilanteita välillä tulee. Tytär ihan varmasti muuttaa jossain vaiheessa omilleen ja aivan varmasti ymmärtää silloinKIN hyvin rahan arvon. Kyllä hän ymmärtää sen varmasti hyvin nytkin - siitä kielii jo se, että hän on saanut 6000 euroa säästöön. Sen olisi moni nuori - ja vanhempikin - helposti hassannut moneen kertaan vieläkin turhempaan asiaan kuin matkailuun. Ja niin - matkailu ei ole mielestäni ikinä turhaa :)

On tietysti totta, että armeija on eri asia. Täytyy kai katsoa totuutta silmiin ja myöntää itsekin, että onhan tyttärellä ollut aikaa järjestää asiansa. On kerännyt Iittalan astioita, liinavaatteita yms. jo vuosia. Oikeastaan huonekalutkin olisi valmiina kun on huoneessaan jo leveähkö sänky, TV, telkkaritaso, läppäri, matto jne jotka kyllä saa ottaa mukaansa. Kaikki hankittu ihan muutaman vuoden sisään eli mitään 80-luvun rojua ei ole. Mutta tämä elämisen kalleus tuntuu nyt tulevan täytenä yllätyksenä. Kun pitäisi olla luksusta. Ei kuulemma "jaksa" tylsää elämää. Pitää olla matkoja, uusia käsilaukkuja ja vaatteet ja sisustus pitää uusia monta kertaa vuodessa.

Mutta koulu ei erityisemmin ole maistunut. On siis toki käynyt peruskoulun ja valmistunut ammattiin mutta ainakaan tällä hetkellä ei näytä, että mihinkään huippupalkoille olisi mahdollisuutta.

Siitä huolimatta tytön vaatimukset elintasolle ovat hurjat. En käsitä mistä vaatimukset tulevat, kun isoveljensä eli hyvinkin vaatimattomasti valmistumiseensa asti eikä haihatellut tai ollut näin jyrkkä (kävi kouluja pitempään). Valmistuttuaan isovelikin on käynyt pari kertaa ulkomaanmatkoilla, risteilyillä jne. Ja hyvin on ehtinyt.

Kotona olemme kuitenkin aika taloudellisia, meillä ei uusita yhtenään vaatevarastoja, sisustuskin taitaa olla jo parhaat päivänsä viime vuosituhannella nähnyt. Matkusteltu on viimeksi viime vuosikymmenellä. Sitä tämä neitikään ei ilmeisesti ymmärrä, että juuri näillä säästyneillä rahoilla on esimerkiksi se hänen autonsakin ostettu!!

Olen miettinyt, että lukeekohan tyttö näiden paljon puhuttujen bloggaajien juttuja vai mitä on menossa? Vai kaveritko antavat esimerkkiä?

Tässä tuleekin sitten valitukseni nykynuorison (- vai onko muilla tällaista? -) vaatimuksista. Meillä neiti on ykskantaan ilmoittanut, että "mihinkään yksiöön" hän ei lähde. Myös talon pitää olla mielellään uusi, ainakin pinnat on oltava uudet. Keittiö ja kylppäri on oltava uudet. "Mihinkään 70-luvun luukkuun" ei kuulemma lähde. Ja hyi mikä vessa, ja yök mikä keittiö, näin kommentoi kun katselee Vuokrattavana -ilmoituksia netistä.

Sisustus pitää kuulemma sitten olla viimeisen päälle. Päiväpeitoista lähtien. Kuulemma lahjaksi saadut pyyhkeetkin ovat vääränlaisia, kun pitää olla jotakin yks yhteen Luhta Home -sarjaa. Ja niin edelleen.

MUTTA kun ne uusien kerrostalojen kaksioiden vuokrat ovat todella korkeita jopa näissä kehyskuntien ja kaupunkien keskustoissa! Ei osa-aikaisen eikä kokoaikaisenkaan myyjän palkalla maksella tuhannen euron vuokria! Yksiötäkään ei taida täältä saada alle kuudensadan. Ja niissä kuudensadan kämpissä on juuri ne "hyi yök!" -keittiöt ja vessat. En tosiaan käsitä, miten neitimme on ajatellut elämäntyylinsä rahoittaa.

Itse tuossa iässä sitä oli onnellinen, että oli edes se oma, ensimmäinen asunto. Opiskelijasolu, jossa oli vieläpä jaettu kylppäri.

Ihan rehellisesti: tyttäresi kuulostaa uskomattoman pinnalliselta ääliöltä, jolla on elämän realiteetit täysin hukassa.

Ja niin kauan kuin te jaksatte moisen tyrannin hyysäämistä jatkaa, ne pysyvätkin hukassa.

Tosin veikkaan, ettei hän tule koskaan todella ottamaan vastuuta itsestään, veikkaan, että seuraavaksi alkaa elellä jonkun varakkaamman miehen siivellä...

Meidän äitimme on aika samanlainen kuin ap: ei pysty kieltämään lapsiltaan mitään, vaikka olisi itsekin rehellisesti sitä mieltä että pitäisi kieltäytyä.



Vanhemmat auttoivat meitä kumpaakin ensiasunnon ostossa. Sitten, samoihin aikoihin kun minä aloin mieheni kanssa etsiä isompaa yhteistä asuntoa (edellisessä 35 neliötä ja oikeasti tarvitsimme isomman), veljenikin halusi itselleen uuden kämpän vaikka oli poikamies. Vanhemmat sitten ostivat hänelle lähes sadan neliön poikamiesboksin ja maksoivat vielä remontinkin! Remontti tehtiin veljeni vaatimusten mukaisesti, vaikka hankinnan perusteena oli se, että vanhempani muuttavat sitten tuohon kämppään asumaan kun eivät voi enää asua nykyisessä omakotitalossaan. Eli se on vanhempieni tuleva koti, mutta veljeni on täysin teettänyt sen täysin itselleen räätälöidyksi tilaratkaisuineen ja materiaalivalintoineen. Vanhemmat ovat myös antaneet hänelle kalliin audinsa (käytettynä, mutta sellaisenakin kallis), "jotta hän pääsisi käymään töissään". Joo, työpaikan edessä ei ole bussipysäkkiä, mutta kyllä sinne halvemmallakin autolla pääsisi, samoin pyörällä tai jos kävelisi lähimmältä julkisten pysäkiltä..



Veli kyllä välillä käykin töissä, mutta ei tykkää hommistaan kun ne ovat suorittavan tason töitä. Joten hän on aina vain tarvittavan pätkän töissä, minkä jälkeen viettää sen 500 päivää lokoisaa elämää ansiosidonnaisella. Lomailee pitkiä pätkiä halvan kustannustason maissa, ja siellä ilmeisesti kuluttaa aikaa lähinnä bilettämällä. Mitään urakehitystä edistävää ei ainakaan tee.



En tiedä miten hän itse näkee tulevaisuutensa, mutta minusta hän ei kovin tavoitehakuiselta vaikuta. Epäilen, että hän maksattaa vanhemmilla kaikenlaista muutakin, mistä en vain ole tietoinen.



Sen lisäksi, että minua huolettaa veljeni pärjääminen, olen huolissani siitäkin, mitä tapahtuu kun vanhempamme kuolevat. Ehkä heiltä jää jonkin verran perintöä, ehkä ei (sitähän ei voi tietää, mitä kustannuksia tulee heidän hoidostaan vanhuksina). Mutta mistään sitä rahaa ei siinä vaiheessa enää tule lisää. Kun veljeni on nekin rahat mällännyt, tuleeko hän seuraavaksi minulta pyytämään rahaa? Vaikka tämä kuulostaa varmasti kauhealta, niin olen onnellinen siitä, että välimme eivät koskaan kehittyneet kovin lämpimiksi. Minä nimittäin pystyn laittamaan sen stopin veljeni loisimiselle, jos tarvetta tulee, koska suhteemme on sen verran etäinen (olen muutenkin jämäkämpi ihminen kuin vanhempani). Se tulee kuitenkin olemaan veljelleni todella kova paikka, koska todennäköisesti hän on silloin 50-60 -vuotias, ja omaa elämää on siinä vaiheessa varmasti karua alkaa rakentamaan jos ei siihen mennessä ole tehnyt mitään.



Kyllä vanhemmat tekevät lapsilleen karhunpalveluksen, jos eivät jossain vaiheessa laita päätepistettä huoltajuudelleen taloudellisessa mielessä. Ihminen on perusluonteeltaan opportunistinen: jos lapsi huomaa että vanhemmilla on rahahanat ikuisesti auki, miksi hän ryhtyisi puurtamaan toimeentulonsa eteen?



Mihin perustuu arviosi, että ap:n tytär kyllä parin viikon tai viimeistään parin vuoden kuluttua itsenäistyy ihan tuosta vain, itsestään? Jos ap tulee parin vuoden kuluttua takaisin palstalle saman ongelman kanssa, sanotko silloinkin että kyllä tyttö parin vuoden kuluttua itsenäistyy? Missä menee raja? Ikävä kyllä veljeni kohdalla se raja ei ole tullut vielä 35-vuotiaanakaan vastaan.



T. Aiemminkin ketjuun kirjoittanut, en muista numeroani

Minua ihmetyttää tässä ketjussa eniten puuttuva poikaystävä. Yleensä nuorilla naisilla on poikaystävä, joka repäisee heidät ulos isän ja äidin helmoista. Kokemukseni mukaan tehokkain tapa varmistaa, että nuori muuttaa pois kotoa heti kun pystyy elättämään itsensä eds niukin naukin on se, ettei anna poikaystäville yöpymislupaa. Omalle nuorelle pidimme sääntönä, että sitten, kun on avain omaan kotiin, saa sinne päästää kenet haluaa. Meidän kodissamme on kerralla vain yksi pari, joka jakaa vuoteen. Tämä toimikin hyvin.

Sinusta tuli kunnollinen ja veljestäsi ei, vaikka teidät kasvatettiin samalla lailla?



Tällä juuri tarkoitan sitä, että vanhempien kasvatuksella ei oikeasti ole juurikaan väliä. Vaikka sinullekin on siis annettu rahaa, olet kuitenkin oppinut tulemaan toimeen omillasi.



Perustan arvioini siihen, että ap:n lapsi on saanut pienestä palkasta säästöön ison summan. Jos ei ymmärtäisi mitään rahan päälle, kaikki olisi varmasti jo hassattu. Perustan arvioni myös siihen, että SUURIN osa nuorista itsenäistyy ihan luonnostaan, ajan kanssa. Riippumatta siitä, kuinka hyvä/huono se kasvatus on ollut.

Sinusta tuli kunnollinen ja veljestäsi ei, vaikka teidät kasvatettiin samalla lailla?

Tällä juuri tarkoitan sitä, että vanhempien kasvatuksella ei oikeasti ole juurikaan väliä. Vaikka sinullekin on siis annettu rahaa, olet kuitenkin oppinut tulemaan toimeen omillasi.

Perustan arvioini siihen, että ap:n lapsi on saanut pienestä palkasta säästöön ison summan. Jos ei ymmärtäisi mitään rahan päälle, kaikki olisi varmasti jo hassattu. Perustan arvioni myös siihen, että SUURIN osa nuorista itsenäistyy ihan luonnostaan, ajan kanssa. Riippumatta siitä, kuinka hyvä/huono se kasvatus on ollut.

...vaan veljelle on ostettu suuri kämppä, tehty sinne suuri remontti ja annettu luksusauto sen jälkeen, kun minun kohdallani rahahanat menivät kiinni.

Aivan varmasti veljeni suunnittelisi tulevaisuuttaan aktiivisemmin, jos tietäisi että vanhemmilta ei rahaa ole tulossa ennen perintöä. Eikö tämä ole itsestään selvää? Milloin arvioisit nyt 35-vuotiaan veljeni itsenäistyvän? Ehkä parin vuoden kuluttua?

Ap:n tytär on saanut rahaa säästöön, mutta on nyt "sijoittamassa" asuntoa ja muuta tarpeellista varten vanhempien avulla säästetyistä rahoista kolmanneksen kerralla turhuuteen. Matkustaminen ei minusta ole turhuutta, mutta luksusmatka ihmiselle, jolla ei ole vielä edes asuntoa, on. Rajat on lapselle jossain vaiheessa laitettava, ja itse laittaisin ne viimeistään tähän.

109

Eikö tyttösi kaipaa omaa vapautta?

Itselleni tuli n. 17 -vuotiaana ahdistus kotikuvioihin, vaikka tottakai rakastan vanhempiani eikä ongelmia ollut.

Muutin opiskelemaan n. 100 km päähän.



Ymmärrän että nuoren kannattaa asua kotona kun opiskelee, mutta eikö sen jälkeen voisi siirtyä AIKUISEN elämään eli omilleen ja työtä tekemään?



Minusta parikymppisen tulisi jo aktiivisesti suunnata maailmaan ja lentää pesästä ja jos näin ei tapahdu pitäisi vanhempien potkaista pihalle hellästi tai vähemmän hellästi (jos tarve vaatii).

tyttö voisi muuttaa esim. pikkusiskon kanssa samaan (ok, epäreilua siskolle, mutta jospa sen kompensoisi jotenkin ;)

Minusta on todella törkeää sellainen, että vedetään sellainenkin ulkopuolinen ihminen kahden ihmisen väliseen soppaan mukaan, joka ei siihen millään tavalla kuulu. Ja vielä törkeämpää on se, että jotkut ihmiset ovat valmiita vetämään täysin ulkopuolisia ihmisiä kuvioihinsa mukaan, jotta pystyvät "toteuttamaan" omat suunnitelmansa jotain toista kohtaan.

Omasta mielestäni tuollaista keinoa ei tulisi käyttää missään tapauksessa. Ei pikkusiskoa saisi laittaa kärsimään isomman siskon ja vanhemman välisestä erimielisyydestä.

Minun mielestäni kaksi ihmistä kinastelkoon keskenään niin paljon kuin huvittaa, mutta jättäkää ulkopuoliset täysin sivulliset rauhaan.

Jos pummii toisten kotona niin silloin rahat ei kuulu hänelle.

Lain mukaan kuuluvat. Lain mukaan täysi-ikäisen itse ansaitsemat rahat kuuluvat hänelle itselleen. Eikä toiselle kuuluvia rahoja voi mennä käyttämään ilman lupaa. Se olisi rikos.

ala nyt ota morkkista noista negatiivisista vastauksista. Peli ei ole viela menetetty ja monta hyvaa mahdollisuutta teilla kaikilla.

Itse asun usassa ja taalla on todella yleista, etta lapset asuvat pidempaan kotona. Se on hyvin kulttuurisidonnaista, esimerkiksi latinot asuvat kotona siihen asti kunnes menevat naimisiin. Minusta ihan hyva tapa pitaa suku kasassa ja nuorilla hyva mahdollisuus saasta rahaa omaan elamaan.

Kun tytto palaa matkalta, keskustelette hanen kanssaan. Sanot etta hanen kaytoksensa on epakunnioittavaa ja loukkaavaa. toivotte muutosta tilanteeseen ja tassa asumisjarjestelyssa taytyy olla etua molemmille osapuolille. Sovitte siivouspaivat ja askareet mita odotatte tytolta, esimerkiksi ruuanlaitto arkisin ja tietty siivousaskareita. Hanen taytyy maksaa 25% palkastaan teille. Vaikka ette tarvitse rahoja, laittakaa ne vaikka saastoon ja lahtekaa reissuun silla! Mutta se opettaa tytolle taloudensuunnittelua eli kaikki mika tulee tilille ei ole kulutusrahaa. 10% pitaa menna saastotilille ja lopuilla voi sitten tehda mita itse haluaa, vaikka matkustaa.

Vaihtakaa huonetta nyt ihmeessa, teidan kuuluu saada se master bedroom, ihan vaan periaatteesta.



Tsemppia kylla se siita ja elama opettaa, valitettavasti.

Kun itse on pikkupaikkakunnalta, jossa ei lukion jälkeen ollut mitään oppilaitoksia, niin oli ihan itsestäänselvää, että kotoa lähdetään 18-19-vuotiaana omilleen. Ei sitä tarvinnut edes miettiä, ja tällainen itsestäänselvyys asia on erittäin suuressa osassa Suomea edelleenkin.

Kunnon wt-meininkiä taas. Ja miksiköhän se on niin hirveää että nuori käyttää rahaa matkailuun? Parempaa sijoituskohdetta nyt ei olekaan. Tulisiko sun lapsesta sitten niin paljon parempi ja sivistynyt ihminen jos se vähillä rahoillaan ottaisi jonkun rähjäisen käytetyn auton tjms.?

Ja onko se sulta niin pois että lapsi on vielä yhdessä? Rahasta teillä ei kuitenkaan ole puutetta, joten mun on mahdoton nähdä asiassa muuta ongelmaa kun vanhoillisten vanhempien wt-asenteet.

...

Perustan arvioini siihen, että ap:n lapsi on saanut pienestä palkasta säästöön ison summan. Jos ei ymmärtäisi mitään rahan päälle, kaikki olisi varmasti jo hassattu. Perustan arvioni myös siihen, että SUURIN osa nuorista itsenäistyy ihan luonnostaan, ajan kanssa. Riippumatta siitä, kuinka hyvä/huono se kasvatus on ollut.

Jos en ihan väärin muista, niin matkaan menee nyt kaksi tonnia, joka oli kolmasosa säästöistä Eli säästössä on kuusituhatta euroa? No ei se ole iso summa. :D Jos olisi vaikka 20000 niin se olisi jo kohtuu-OK ensiasunnon käsirahaksi. Toki kaikki on suhteellista. Itselleni tuo on kuukauden käteen tuleva palkka. Toki kassalla osa-aikaisesti työskentelevällä se on eri summa.. Mutta silti asuntoa ajatellessa summa on todella pieni.

Itse muutin kotoa vasta 21-vuotiaana. Siipan kanssa lähdettiin kahdensadan kilometrin päähän. Hävettää vieläkin joskus pyytää rahaa lainaksi, mutta aina olen takaisin vanhemmilleni maksanut. Olen tällä hetkellä velkaa nelinumeroisen summan vanhemmilleni, mutta ajattelin yllättää heidät ja maksaa sadan prosentin koron summan päälle. Toivottavasti eläkkeellä olevat pienituloiset tykkäävät. :)

Tsemppiä AP:lle. Toivottavasti saat "neidin" järkiinsä ja hiukan ajattelemaan tulevaisuuttaan. Ikävä fakta on, että ei se iske vasta kuin sitten kun se iskee. Ei tule tajuamaan rahan arvoa vasta kuin omillaan asuu, tai maksaa teille vuokraa. Kaikki nykyajan blogit kiihottavat kulutushysteriaan, ja kuinka pitää olla kaikki muotiluomukset. Ei se niin vain onnistu tuntityöläisenä kaupan kassalla...

Nimimerkillä "koko ikänsä töitä tehnyt ja opiskeluaikana kassallakin paiskinut että sai laskunsa maksettua"

Ikävimpiä ovat ne, kun mietitään, missä ovat kasvatustaitosi ja aivosi.

Ap, minusta et ihan oikeasti ole tehnyt mitään väärää. Tyttäresi vaikuttaa fiksulta nuorelta, siitä kertoo jo se, että hän miettii raha-asioita ENNEN kuin muuttaa sinne kalliiseen yksiöön. Enkä pelkäisi pätkääkään, että hän jää nurkkiinne kolmekymppiseksi asti (sitäkin jotkut täällä maalailevat...) vaan eiköhän se oma koti ala houkuttaa ennen pitkää. Voi mennä muutama kuukausi, tai vaikka pari vuotta.

Aikuiset ihmiset täällä törkeästi arvostelevat nuoren rahankäyttöä, vaikka harva meistä on sen parempi - otetaan juuri kalliita lainoja, käydään kalliilla matkoilla, lapset on puettu kalliisti. Miksemme nyt voisi suoda samaa myös nuorelle? Hän on tehnyt valintansa asua kotona ja saanut rahaa säästöön. Fiksu nuori, olisi kurjaa ottaa raha häneltä pois siksi, että se on äidin mielestä väärin.

Ja noihin sijoitusjuttuihin - en nyt välttämättä menisi neuvomaan nuorta sijoittamaan vaivalla hankittuja säästöjä. Toki varallisuuden kartoittaminen on mahdollista, mutta hyvin riskialtista. Toki olisin itsekin nyt rikas, jos vanhempani olisivat ostaneet minulle juuri oikeita osakkeita oikeaan aikaan, mutta sitähän ei voi tietää kun näin jälkikäteen. Olen itsekin ostanut lapsilleni osakkeita ja rahastoja, saavat ne käyttöönsä kun täysi-ikäiseiksi tulevat. En kuitenkaan neuvoisi nuorta laittamaan rahoja vain sijoituksiin, sillä kyllä niille rahoille on muutakin käyttöä.

Ja ap:lle vielä. Olet fiksu äiti ja sinulla on fiksu tytär. Olet myös ihana kun olet antanut tyttäresi asua luonanne - hän ihan oikeasti varmasti arvostaa sitä valtavasti, mutta tokihan on selvää että riitatilanteita välillä tulee. Tytär ihan varmasti muuttaa jossain vaiheessa omilleen ja aivan varmasti ymmärtää silloinKIN hyvin rahan arvon. Kyllä hän ymmärtää sen varmasti hyvin nytkin - siitä kielii jo se, että hän on saanut 6000 euroa säästöön. Sen olisi moni nuori - ja vanhempikin - helposti hassannut moneen kertaan vieläkin turhempaan asiaan kuin matkailuun. Ja niin - matkailu ei ole mielestäni ikinä turhaa :)

Kuka tahansa idiootti saa rahaa säästymään kun mistään ei tarvitse maksaa.

AP:n tytär ei vapaaehtoisesti tule koskaan muuttamaan kotoa.

Matkustaminen on rahanhaaskausta.

Ihminen joka elättää itsensä saa kuluttaa rahansa mihin huvittaa. Mutta ei ihminen joka asuu äitinsä helmoissa

Kunnon wt-meininkiä taas. Ja miksiköhän se on niin hirveää että nuori käyttää rahaa matkailuun? Parempaa sijoituskohdetta nyt ei olekaan. Tulisiko sun lapsesta sitten niin paljon parempi ja sivistynyt ihminen jos se vähillä rahoillaan ottaisi jonkun rähjäisen käytetyn auton tjms.?

Ja onko se sulta niin pois että lapsi on vielä yhdessä? Rahasta teillä ei kuitenkaan ole puutetta, joten mun on mahdoton nähdä asiassa muuta ongelmaa kun vanhoillisten vanhempien wt-asenteet.

Matkailu ei ole sijoitus vaan rahan heittämistä kankkulan kaivoon.

Tuon ikäisen pitäisi itse elättää itsensä. Eikä olla missään äidin täysihoitolassa. AP:N tyttärestä ei koskaan tule kunnon kansalaista. Koska hän ei tajua työnteon merkitystä