Aikuinen lapsi asuu kotona ja nyt aikoo haaskata rahansa. Mielipiteitä?

tytön lähteä unelmamatkalleen. Tee kuitenkin selväksi, että matkan jälkeen alkaa vuokranmaksu, joko omassa asunnossa tai jos kelvollista ei löydy heti, niin nykyisessä kodissa. Ja kotityöt kuuluvat tuon ikäisen kotiloisen tehtäviin, omassa asunnossakin joutuisi ne hoitamaan. Hänellähän on niihin hyvin aikaa, jos ei viitsi tehdä töitä kuin osa-aikaisesti.

nuorena sitä on aikaa matkustella ja minulle omalta lapselta tuollainen luksusmatka olisi ihan ok.



Mutta tehän voitte kyllä päättää vapaasti että ette enää aikuista ihmistä (ainakaan ilmaiseksi) nurkissanne asumassa katsele. Siihen teillä on vanhempina ja asunnon omistajana täysi oikeus. Sen sijaan sitä ei oikein voi täysi-ikäiseltä muuten kieltää, mihin hän itse tienaamansa rahat haluaa käyttää.

Meillä on parikymppinen tytär joka on jo valmistunut ammattikoulusta ja on nyt osa-aikatöissä. Asuu kotona ja kotitöihin ei tarvitse osallistua millään tavalla. Kulutusmenonsa (meikit, vaatteet, bensat jne) maksaa kuitenkin itse. Rahaa tästä ns. hotelliasumisesta emme peri, koska raha-asiamme ovat kuitenkin ok.

On ollut puhe, että hän säästää palkkansa, jotta voi muuttaa omilleen (lähi)tulevaisuudessa. Tarvitseehan rahaa vuokravakuuteen, kämpän sisustamiseen, pahan päivän varalle jne. Ja kun tulot eivät ole kuitenkaan suuren suuret, on myyjänä kaupassa.

On saanut säästettyä mukavan summan jo, mutta kuitenkaan omaa vuokra-asuntoa ei vielä ole voinut hankkia, koska "se on kuulemma liian kallista". Vastaavasti kotitöitä ei halua tehdä, edes omien sotkujen siivoaminen keittiössä on pahasti hakusessa. On kai (tästä syytän kyllä itseäni) tottunut saamaan palvelua ja myös vaatii sitä.

Nyt ilmoitti, että aikoo käyttää säästöistään "pari tonnia" luksusmatkaan ulkomaille. En sen tarkemmin viitsi kertoa, mutta ihan toiseen maanosan olisi menossa, ja tosiaan sellaiselle _luksus_matkalle, mitä me aikuisetkaan emme edes harkitse tällä hetkellä.

Eihän siinä mitään sinänsä (itse en kyllä tuossa iässä olisi tuollaista ajatellutkaan, ennen matkoja piti kyllä opetella tulemaan toimeen omillaan) mutta jotenkin minulla tuli sellainen olo, kuin siinä televisiosarjassa on niitä kotona asuvia aikuisia pimuja, jotka haaskaavat omat rahansa, ja vanhemmat tarjoavat täyshoitolan?

Tuli sellainen olo, että ei tämä nyt ihan oikein mene! Pitäisi kai saada jotenkin nätisti ymmärtämään, että asukoon kotona vaikka 25-vuotiaaksi, mutta säästäisi edes rahansa ja osallistuisi myös kotitöihin!

Kotoa on kuitenkin jo kustannettu neidille myös auto, jonka kulut kyllä maksaa itse. Tuntuu, että liian pitkälle menee nyt; mikään ns. perustarve kun ei maksa mitään ja omat rahansa voi haaskata kaikkeen luksukseen.

Kun muistelee omaa nuoruutta, niin eipä tullut mieleenkään vaatia tuollaista elintasoa. Jokainen netistä katsomamme vuokra-asunto on "ihan kamala, kamala keittiö/vessa/ihan mikä vaan, pitää olla uutta", matkustella pitää saada, vaatteita ostaa koko ajan jne. Ja kuitenkin tulot ovat aika pienet eikä koulukaan ole koskaan maistunut.

Mielipiteitä??

Mutta totahan puolustetaan täällä palstalla. Lapsen pitää saada asua miten kauan tahansa kotona ja ei tarvitse elättää itseään. Rahat saa kuluttaa mihin tahansa. Tässä tulos!

nuorena sitä on aikaa matkustella ja minulle omalta lapselta tuollainen luksusmatka olisi ihan ok.

Mutta tehän voitte kyllä päättää vapaasti että ette enää aikuista ihmistä (ainakaan ilmaiseksi) nurkissanne asumassa katsele. Siihen teillä on vanhempina ja asunnon omistajana täysi oikeus. Sen sijaan sitä ei oikein voi täysi-ikäiseltä muuten kieltää, mihin hän itse tienaamansa rahat haluaa käyttää.

Jos pummii toisten kotona niin silloin rahat ei kuulu hänelle.

Oikein olisi että AP ilmottaisi tänään että huomenna ei ole enää tulemista tänne. Mitään et täältä saa ja tänne et jää.

tytön lähteä unelmamatkalleen. Tee kuitenkin selväksi, että matkan jälkeen alkaa vuokranmaksu, joko omassa asunnossa tai jos kelvollista ei löydy heti, niin nykyisessä kodissa. Ja kotityöt kuuluvat tuon ikäisen kotiloisen tehtäviin, omassa asunnossakin joutuisi ne hoitamaan. Hänellähän on niihin hyvin aikaa, jos ei viitsi tehdä töitä kuin osa-aikaisesti.

Siihen kuuluu myös hankkia oma asunto ja maksaa se itse. Samoin sähkö, ruoka jne. Hyvähän sitä on lähteä matkalle kun kaiken on saanut ilmaiseksi.

vaikka raha-asianne olisikin kunnossa, muuten tytöllä ei ole mitään insentiiviä muuttaa pois. Voittehan laittaa rahat säästöön ja antaa työlle vaikka vuokravakuutta varten sitten, kun oma vuokra-asunto löytyy.

ja siirtyisin vaan ajattelemaan tulevaa: tehkää lapsen kanssa sopimus, että alkaa maksaa teille vuokraa, jos haluatte hänelle edelleen asuinsijan tarjota.



Ehdottaisin suoraan ulos heittämistä, mutta jos työ on vain osa-aikaista, niin monessa kaupungissa palkka ja vuokra olisivat lähes saman suuruiset, eikä sekään ehkä ole vaihtoehto, jota haluaisitte?



Asian voisi ottaa puheeksi vaikka vähän ennen matkaa, niin hänellä on sitten matkan aikana hyvin aikaa miettiä että alkaako maksaa teille vai olisiko aika muuttaa omilleen.

nuorena sitä on aikaa matkustella ja minulle omalta lapselta tuollainen luksusmatka olisi ihan ok.

Mutta tehän voitte kyllä päättää vapaasti että ette enää aikuista ihmistä (ainakaan ilmaiseksi) nurkissanne asumassa katsele. Siihen teillä on vanhempina ja asunnon omistajana täysi oikeus. Sen sijaan sitä ei oikein voi täysi-ikäiseltä muuten kieltää, mihin hän itse tienaamansa rahat haluaa käyttää.

Niin miten sitten matkan jälkeen kun kaikki säästötkin on käytetty? Sitten se alkaa uudestaan.

neuvo, tosin epäilen edelleen, että kotitöistä tulee niin hankala vääntö, että jättäisin sen käymättä koska uskon että tyttö lähtee omilleen melko pian kuitenkin (jos joutuu maksamaan kotiin).

tytön lähteä unelmamatkalleen. Tee kuitenkin selväksi, että matkan jälkeen alkaa vuokranmaksu, joko omassa asunnossa tai jos kelvollista ei löydy heti, niin nykyisessä kodissa. Ja kotityöt kuuluvat tuon ikäisen kotiloisen tehtäviin, omassa asunnossakin joutuisi ne hoitamaan. Hänellähän on niihin hyvin aikaa, jos ei viitsi tehdä töitä kuin osa-aikaisesti.

ja siirtyisin vaan ajattelemaan tulevaa: tehkää lapsen kanssa sopimus, että alkaa maksaa teille vuokraa, jos haluatte hänelle edelleen asuinsijan tarjota.

Ehdottaisin suoraan ulos heittämistä, mutta jos työ on vain osa-aikaista, niin monessa kaupungissa palkka ja vuokra olisivat lähes saman suuruiset, eikä sekään ehkä ole vaihtoehto, jota haluaisitte?

Asian voisi ottaa puheeksi vaikka vähän ennen matkaa, niin hänellä on sitten matkan aikana hyvin aikaa miettiä että alkaako maksaa teille vai olisiko aika muuttaa omilleen.

Myös sähkö, vakuutukset, ruoka jne, pitää maksaa

Kuulostaa siltä, että olette aika pitkälti hemmotelleet ja totuttaneet lapsenne siihen meininkiin, että hän saa kaiken mitä tahtoo eikä mitään tarvitse tehdä jollei huvita. Nyt sitten kun hän on matkalle lähdössä, olet melkeinpä kateellisen kuuloinen tai vähintäänkin katkera, että tytär käyttää omia rahojaan muuhun kuin mihin sinä haluat.

Fakta on, että tyttö saa käyttää itse ansaisemansa rahat miten tahtoo. Te vanhemmat taas määrittelette säännöt, joita teillä noudatetaan. Olisi kannattanut olla jotain tolkkua tuossa täyshoitosyateemissä jo aiemmin, mutta parempi nytkin kuin ei koskaan. Kotitöitä on tehtävä, ja pitä olla joku suunnitelma siitä, että muuttaa omilleen. Laatikaa vaikka budjetti tytön menoista, paljonko säästää tärkeisiin ja paljonko hauskoihin juttuihin. Jos on ronkeli asunnon suhteen niin on myös maksettava ja säästettävä enemmän.

Markkinan mukainen vuokra asunnosta, kaikki ruuat pitää itse maksaa, sähkömittari huoneeseen ja rahat kulutuksen mukaan, vakuutusmaksuista pitää maksaa osa, eikä mitään apuja missään enää. Koska tuo likkaa ei kotitöitä tee niin maksu myös siivoojasta. Markkinoiden hinnan mukaan tietenkin. Jos ei rahaa löydy niin VÄLITTÖMÄSTI pihalle. Siis noin minuutin päästä siitä kun sitä rahaa ei löydy.

Matkan jälkeen aloittaisin keskustelun siitä, että hän voisi alkaa muutaa omilleen ja alkaa vastata omista kuluistaankin.

nuoreni menevät ja tulevat.



Opiskelevat toki ja asuvat välillä opiskelupaikkakunnalla, tekevät töitä ja säästävät ja sitten pakataan rinkka ja lähdetään ½-1v ulkomaille, vähäinen omaisuus raahataan lapsuudenkotiin, koska asuntoa ei ole kun matkalta palataan tullaan lapsuudenkotiin, välillä tulee matkakumppanikin, oli sitten samaa tai toista sukupuolta.



Oikeastaan tämä on aika ihanaa, toisaalta aika raskasta. Mutta olen ajatellut että heillä täytyy olla aina paikka mihin tulla koska isä puolisoineen ei suostu edes yhdeksi yksi majoittamaan, jos mukana on kaveri.



Tilaa on ja taloudellisesti tähän on mahdollisuus, jos nuorison sotkut käy raskaaksi siivota osaan kyllä sanoa, toisaalta harvoin minua sotkut häiritsee ja kun asiaa on kauppaan voin lähettää vaikka sen kaverin hakemaan maitoa omilla rahoillaan.



Eli ap:n tapauksessa tekisin selväksi mitä mieltä on, jos ei halua lapsen asuvan luonaan sano se. Toisaalta on hienoa että nuorena saa matkustaa, tosin meidän nuoret ovat puoli vuotta reissussa parin tonnin budjetilla, ei mitään luksusta.

nuoreni menevät ja tulevat.

Opiskelevat toki ja asuvat välillä opiskelupaikkakunnalla, tekevät töitä ja säästävät ja sitten pakataan rinkka ja lähdetään ½-1v ulkomaille, vähäinen omaisuus raahataan lapsuudenkotiin, koska asuntoa ei ole kun matkalta palataan tullaan lapsuudenkotiin, välillä tulee matkakumppanikin, oli sitten samaa tai toista sukupuolta.

Oikeastaan tämä on aika ihanaa, toisaalta aika raskasta. Mutta olen ajatellut että heillä täytyy olla aina paikka mihin tulla koska isä puolisoineen ei suostu edes yhdeksi yksi majoittamaan, jos mukana on kaveri.

Tilaa on ja taloudellisesti tähän on mahdollisuus, jos nuorison sotkut käy raskaaksi siivota osaan kyllä sanoa, toisaalta harvoin minua sotkut häiritsee ja kun asiaa on kauppaan voin lähettää vaikka sen kaverin hakemaan maitoa omilla rahoillaan.

Eli ap:n tapauksessa tekisin selväksi mitä mieltä on, jos ei halua lapsen asuvan luonaan sano se. Toisaalta on hienoa että nuorena saa matkustaa, tosin meidän nuoret ovat puoli vuotta reissussa parin tonnin budjetilla, ei mitään luksusta.

Eikö heidän pitäisi jo ottaa vastuuta elämästään? Ruveta tekemään töitä, säästämään ja ottamaan vastuuta elämästä?

Siinä tapauksessa hänen pitäisi kyllä siirtyä asumaan omillaan mahdollisimman pikaisesti ja etsiä kokopäiväinen työ. Mitä hän enää odottelee?



Tuossa tilanteessa ilmoittaisin tytölle, että alan periä häneltä ihan normaalia vuokraa kotona asumisesta, tavoitteena se että tyttö etsii itselleen oman asunnon ja aloittaa itsenäistymisprosessin vanhemmistaan. Rahaakin hänellä on jo tätä varten säästössä, joten mitään esteitä ei pitäisi olla. Matka-asia on hänen oma asiansa, eikä sinänsä vanhemmille kuulu, mutta eipä ole vanhempien asia myöskään rahoittaa aikuisen tyttärensä jokapäiväistä elämää.



Jos tyttö löytää jonkun älyttömän halvan kämpän ja tämän ansiosta hänelle jää vielä rahaa käytettäväksi tuohon matkaan, niin mikäs siinä. Mutta matkalle lähtemisen pitäisi olla hänelle selkeästi pois jostain muusta, esim. elintasosta kotimaassa matkan jälkeen.



En tisdä missä päin asutte, mutta alkaisin tosiaan periä tytöltä sellaista vuokraa, että jo sen suuruus houkuttelisi häntä muuttamaan omilleen. sopiva summa voisi olla paikkakuntanne pienten kaksioiden (esim. 40 m2) markkinavuokra, josta on vähennetty asumistuen määrä. Tai vähän korkeampikin summa, jotta tyttö toteaa olevan mukavampi vaihtoehto hänelle itselleen asua omillaan. Laittaisin kyllä nuo vuokrarahat salaa syrjään, ja tyttö saisi ne muuttopäivänä läksiäislahjaksi, mutta en missään tapauksessa kertoisi tästä tytölle etukäteen.



Näin tyttö olisi motivoitunut muuttamaan pois, oppisi ymmärtämään rahan arvon (vuokranmaksu), alkaisi suunnitella kulutustaan järkevämmin ja kokisi onnistumisen tunteen kun itsenäistymisprojekti lähtee toden teolla käyntiin.

on vähän sellainen harha, että "nuori maksaa omat menonsa", mutta suurin osa aikuisten rahastahan menee asuinkustannuksiin (vuokra, sähkö, vesi...) ja ruokaan. Autostakin on muita kuluja kuin bensa, maksaako nuori itse uudet renkaat jne? Paljon puhutaan siitä, miten koulussakin pitäisi opettaa nuorille rahankäytön hallintaa, mutta ihmettelen, mikseivät edes vanhemmat opeta? Suurin osa rahasta ei voi mennä esim. vaatteisiin ja meikkeihin, siihen ei pidä totuttautua missään vaiheessa.



Elämä opettaa kyllä, mutta toisaalta nykyiset pikavippimahdollisuudet sun muu mahdollistavat senkin, ettei mitään opita. Ihan alkeita olisi opettaa nuorelle se, miten pidetään kirjanpitoa omista tuloista ja menoista. Vaikka ihan aaneloselle merkitsee kuukauden tulot ja menot ryhmittäin (sarakkeet) "ruoka", "vaatteet" jne. Ja sivun alalaitaan tuliko plussaa vai miinusta.

nuoreni menevät ja tulevat.

Opiskelevat toki ja asuvat välillä opiskelupaikkakunnalla, tekevät töitä ja säästävät ja sitten pakataan rinkka ja lähdetään ½-1v ulkomaille, vähäinen omaisuus raahataan lapsuudenkotiin, koska asuntoa ei ole kun matkalta palataan tullaan lapsuudenkotiin, välillä tulee matkakumppanikin, oli sitten samaa tai toista sukupuolta.

Oikeastaan tämä on aika ihanaa, toisaalta aika raskasta. Mutta olen ajatellut että heillä täytyy olla aina paikka mihin tulla koska isä puolisoineen ei suostu edes yhdeksi yksi majoittamaan, jos mukana on kaveri.

Tilaa on ja taloudellisesti tähän on mahdollisuus, jos nuorison sotkut käy raskaaksi siivota osaan kyllä sanoa, toisaalta harvoin minua sotkut häiritsee ja kun asiaa on kauppaan voin lähettää vaikka sen kaverin hakemaan maitoa omilla rahoillaan.

Eli ap:n tapauksessa tekisin selväksi mitä mieltä on, jos ei halua lapsen asuvan luonaan sano se. Toisaalta on hienoa että nuorena saa matkustaa, tosin meidän nuoret ovat puoli vuotta reissussa parin tonnin budjetilla, ei mitään luksusta.

Eikö heidän pitäisi jo ottaa vastuuta elämästään? Ruveta tekemään töitä, säästämään ja ottamaan vastuuta elämästä?

Ovat nyt 24v ja 26v, tällä hetkellä toinen on kirjoilla kotona, kahteen viikkoon ei ole kotona käynyt kuin kääntymässä, päivät opiskelee illat, on töissä.

Molemmat ovat olleet kesätöissä 13v asti, koko ajan opiskelleessaan, 26v on ollut elämästään 3v ulkomailla ylioppilaaksi tulon jälkeen, nyt opiskelee toista tutkintoa, molempien opiskelujen aikana on koko ajan myös tehnyt töitä päästäkseen noille matkoille.

Ehkä heidän tavoitteensa elämässä on joku muu kuin sinun? Vastuunsa he osaavat kyllä kantaa vaikka omistusasuntoa ei ole eikä isoa pankkitiliä.

Kiitos kaikille hyvistä kommenteista ja näkökannoista.



Aikuista ihmistä ei kieltää voi. Isänsä hieman yritti, ja voi kauhea mikä räkyttäminen siitä alkoi. Mies yritti ihan järkevästi perustella että a)matkat puolitutun kaverin kanssa eivät välttämättä mene aina ihan "putkeen" ja b)raha. Koko eilisillan kuului huoneestaan niin pahansisuista raivoamista kun oli puhelimessa jonkun kaverinsa kanssa. Mm. että kuinka hän "heti huomenna!" muuttaa kotoa pois. Siis tänään!



Omaa syytänihän tämä on, kun ei ole ajoissa tullut vaadittua edes tuota kotitöihin osallistumista. Kun tulen viiden jälkeen töistä, niin neiti makaa sohvalla tai huoneessaa ja kysyy: "Mitä ruokaa?" Tämä siis yhtenä esimerkkinä. Yhtään, siis yhtään mitään ei tee yhteisissä kodin tiloissa.



Ehkä olette oikeassa, nyt onkin jo turhaa pilata välejä tällä kotityöasialla, kun kai tässä enää kuukausista on kysymys. Riitoihinkaan en loppuiäksi halua. Neiti osaa kai kyllä tehdä halutessaan kotitöitä, että sikäli en ole tulevasta pärjäämisestään huolissani.



Auto on ostettu hänelle sen takia, kun emme asu hääppöisten julkisten kulkuyhteyksien päässä. Nyt jälkeenpäin ajateltuna virhe oli sekin, kun näyttää sitäkin pitävän itsestäänselvyytenä eikä kiitosta ole kuulunut. Sen sijaan on selvää, että iskä maksaa kaikki isommat auton kulut.



Osa-aikatöissä on siksi, kun työnantaja ei tarjoa täysiä tunteja. Tämä taitaa kaupan alalla olla harmittavan yleistä! Mutta täällä pääkaupunkiseudulla kyllä voisi työpaikkaa vaihtamalla saadakin kokoaikaisen työn. Ei ole hakenut kuitenkaan vielä.



Joku antoi vinkin, että neidin huoneen voisi "tarvita" johonkin muuhun käyttöön. Tämä olisi itse asiassa perusteltua, ihan aidosti tarvitsisimme huoneen toimistokäyttöön, työhuoneeksi. Luonnollisesti neidillä on talon suurin, ainoa täyskorkea makuuhuone käytössään! (Voi kuinka tuntuu hassulta nähdä tämä kirjoitettuna! Olemme kyllä antaneet liikaa periksi!)



Tällaiset nuoret kyllä osaavat laskea, tämä meidänkin neitimme ihan itse sanoi, että rahat eivät riitä mihinkään jos muuttaa kotoa pois. Sinä, jolla on poika menossa armeijaan, tulee varmasti sanomaan samaa!



Säästöistä tuohon matkaan menisi n. 1/3 eli takapakkia säästämisessä tulisi kyllä jonkin verran. Alan kyllä pikkuhiljaa kallistua siihen, että jos tuollaiseen maapallon toiselle puolelle suuntautuvaan luksusmatkaan on varaa, pitäisi olla varaa myös maksaa täyden palvelun hotellista. Miehen kanssa puhuimme, että jos siihen mentäisiin, niin voisihan rahat antaa hänelle takaisin sitten, kun muuttaa.



Muutolle voisi tosiaan yrittää sopia päivämäärän. Kodin tavaroitakin on jo kerätty ja lahjoiksi toivottu. Astiatkin on jo kaikki.



Minussa on vain sellainen vika, että minun on hankala puhua ikävistä asioista. Tämä on jo itsellänikin kai lapsesta asti opittu tapa. Olen myös taipuvainen kynnysmatoksi. Mutta onneksi mies on kiltinpuoleinen myös, niin meitä on kaksi samanlaista!



Mutta tämä neiti kyllä tuntuu osaavan pitää puolensa!!

nuoreni menevät ja tulevat.

Opiskelevat toki ja asuvat välillä opiskelupaikkakunnalla, tekevät töitä ja säästävät ja sitten pakataan rinkka ja lähdetään ½-1v ulkomaille, vähäinen omaisuus raahataan lapsuudenkotiin, koska asuntoa ei ole kun matkalta palataan tullaan lapsuudenkotiin, välillä tulee matkakumppanikin, oli sitten samaa tai toista sukupuolta.

Oikeastaan tämä on aika ihanaa, toisaalta aika raskasta. Mutta olen ajatellut että heillä täytyy olla aina paikka mihin tulla koska isä puolisoineen ei suostu edes yhdeksi yksi majoittamaan, jos mukana on kaveri.

Tilaa on ja taloudellisesti tähän on mahdollisuus, jos nuorison sotkut käy raskaaksi siivota osaan kyllä sanoa, toisaalta harvoin minua sotkut häiritsee ja kun asiaa on kauppaan voin lähettää vaikka sen kaverin hakemaan maitoa omilla rahoillaan.

Eli ap:n tapauksessa tekisin selväksi mitä mieltä on, jos ei halua lapsen asuvan luonaan sano se. Toisaalta on hienoa että nuorena saa matkustaa, tosin meidän nuoret ovat puoli vuotta reissussa parin tonnin budjetilla, ei mitään luksusta.

Eikö heidän pitäisi jo ottaa vastuuta elämästään? Ruveta tekemään töitä, säästämään ja ottamaan vastuuta elämästä?

Ovat nyt 24v ja 26v, tällä hetkellä toinen on kirjoilla kotona, kahteen viikkoon ei ole kotona käynyt kuin kääntymässä, päivät opiskelee illat, on töissä.

Molemmat ovat olleet kesätöissä 13v asti, koko ajan opiskelleessaan, 26v on ollut elämästään 3v ulkomailla ylioppilaaksi tulon jälkeen, nyt opiskelee toista tutkintoa, molempien opiskelujen aikana on koko ajan myös tehnyt töitä päästäkseen noille matkoille.

Ehkä heidän tavoitteensa elämässä on joku muu kuin sinun? Vastuunsa he osaavat kyllä kantaa vaikka omistusasuntoa ei ole eikä isoa pankkitiliä.

taidat olla kyllä ihan curling... Mitä väliä sillä on, vaikka tyttö suuttuu ja "räkyttää". Tekee hänelle ihan hyvää :) Autatte häntä etsimään kohtalaisen vuokrakämpän alueelta missä on ok kulkuyhteydet (täytyy kyllä näin ulkopuolisena kysyä, missä pk-seudulla ei ole kunnollisia kulkuuhteyksiä?) ja voi samantien myydä auton pois. Siitä se lähtee. Eikä sun tarvi niitä astioita ja muuta hänelle hommata, se on nuoren tehtävä. Myyn itsekin kirpparilla mukeja ja kattiloita sun muuta hintaan 0,50-1 e, tervemenoa kiertelemään!