Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa, uusperheen kasvatusongelma!
14.01.2013 |
Erosin lasten isästä 6 vuotta sitten ja olen seurustellut uuden miehen kanssa on-off tyyppisesti viisi vuotta. Miehellä ei ole lapsia, minulla kaksi. Ekaluokkalaiden tytön kanssa mies tulee toimeen tosi hyvin, mutta yhdeksänvuotias pojan kanssa on ihan kamalaa. Emme asu virallisesti yhdessä vaan miehellä on oma asuntonsa. Olemme nyt puuhaamaan yhteistä kotia, mutta mies asettaa jatkuvasti ehtoja sille, että suostuu asumaan meidän kanssa. Tälläisiä ehtoja ovat olleet mm.
- hänen "vaimonsa" ei juoruile
- hänen "vaimonsa" ei ole holtiton raha-asioissa
- hänen "vaimonsa" ei ole laiha vaan pehmeä
- hän ei asu perheessä joka ei jatkuvasti pyri eteenpäin
- hän ei asu perheessä jossa lapset määräävät
- hän ei asu perheessä jossa ei välitetä kurista ja säännöistä
Miehellä on hyvä tarkoitus kasvattaa pojasta kunnon kansalainen jolla on hyvä käytös ja joka olisi reipas kaikilla elämän osa-alueilla.
Esimerkki eiliseltä illalta: poika oli ollut ulkona siskonsa ja kaverinsa. Mies oli töissä iltapäivän eikä ollut mukana kuulemassa ja näkemässä mitä kotona tehtiin. Sovin pojan kanssa, että kun tulee kotiin niin pakkaa repun maanantaita varten, käy suihkussa, petaa sängyn ja syö ruuan. Sen jälkeen saa katsoa telkkaria joka on minun huoneessani. Mies on jo takavarikoinut pojan pleikan ja tietokoneen joten meidän ei tarvinnut kinastella siitä saako poika pelata vai ei. Saa koneensa takaisin kun "rangaistus" on kärsitty tämän viikon lopussa.
No niin, istumme siis syömässä. Mies huomauttaa ensin että poika ei istu kunnolla, selkä suoraksi ja ryhtiä. Menee hetki ja alkaa keskustelu siitä miten pojan pitää nousta ylös sängystä välittömästi aamulla, miehen mielestä on ihan ok että herättää laittamalla kattolampun päälle ja poika "saa rauhassa" hengittää kolme kertaa ennen nousua... Sitten mies nousee pöydästä ja käy vessassa. Alkaa vihainen koulutus siitä, että poika ei ole laittanut hammastahnaan korkkia päälle. Eikä kuulemma osa pestä käsiäänkään oikein ja nytkin tekee väärin kun innostuneena juttelee ruoka suussa. Hyväntuulinen poika muuttuu vähitellen keskustelun aikana hiljaiseksi ja vihaiseksi. Mies komentaa pesemään hampaat ja muistuttaa korkista. Käy tsekkaamassa pojan huoneen ja sänky on hänen mielestään väärin pedattu. Tulee sanomista. Poika sanoo takaisin ja äänessä on itkua. Minä puolustaa poikaa sanomalla, että ihan kaikki on tehnyt tänään kuten on pitänytkin. Mies käskee minua olemaan hiljaa ja näyttää kädellään seis-merkkiä jotta tajuaisin olla hiljaa. Pojalle on luvattu vielä 10min telkkaria iltapalan jälkeen. Siskon huoneessa tarvitaan kuitenkin apua sängyn purkamisessa ja mies komentaa pojan avuksi. Sitten viedään vanhaa sänkyä vintille. Painavat osat lipsuvat pojan käsistä ja mies vahtii vieressä sanoen että ei ole koskaan nähnyt ketään niin surkeaa kantajaa. Palaamme sisälle ja pojan huoneessa on kaksi sählypalloa jotka ei ole meidän. Mies kysyy mistä ne ovat ja poika vasaa löytäneensä ne liikuntahallista. Alkaa huuto varastamisesta ja palkkojen palautuksesta. Pleikan ja tietokoneen takavarikointiaika jatkuu parilla päivällä. Mies uhkaa heittävänsä ne mereen seuraavaksi. Tai ei, pojan pitää itse heittää ne menemään. Pojalle luvattu telkkarista on mennyt aikoja sitten ja ohjelma loppunut. Ei armoa, hampaiden pesulle ja sänkyyn. Kello on 21:00. Saa lukea hetken.
Sängyssä mies aloittaa puhumaan vihaisen sävyyn minulle siitä, miten ei voi elää perheessä jossa äitiä ei kunnioiteta ja lapsi saa tehdä mitä haluaa. Yritän sanoa, että en ole hän, olen oma persoonani ja samaa mieltä asioista hänen kanssaan, mutta minulla on oma tapani olla äiti ja kasvattaa, paljon pehmeämpi tapa. Hän ei kuulemma hyväksy sitä. Ei halua asua meidän kanssa näin. Hän on mies perheessä ja perheen pää. Hän määrää miten tanssitaan eikä siihen ole muilla sanomista. Hän tekee sen kaiken hyvää hyvyyttään eikä kuulemma olisi pakko, hän voisi vaan tulla kotiin ja vetäytyä sivuun antaen pojan hallita. Yritän sanoa, että mielestäni ei vain voi kaikista asioista jatkuvasti huomauttaa pojalle. Mielestäni mikään tai kukaan ei kelpaa miehelle joka yrittää korjata oman lapsuutensa traumoja nyt toisilla lapsilla ja omalla lasvatusmetodillaan. Suutun ja puolustaa poikaa. Sanon että ei saisi joka ilta mennä nukkumaan riidellen, se ei tee lapselle hyvää. Ei kenellekään. Sanon etten pidä siitä, että minua kielletään sanomasta pojalle mitään jos poika ja mies "riitelevät" jostain. Eihän poika lohta usko mitään mitä sanon jos oppii että mies on se joka määrää kaiken.
On tosi väsynyt olo tähän kinaamiseen. Olemme ihan samaa mieltä siitä miten lapsia tulisi kasvattaa, mutta en halua laittaa kirkasta kattovaloa aamulla pojan huoneeseen jos voin varttia aikaisemmin mennä herättämään pojan ihan nätistikin. Pelkään, että poika on kohta ihan nujerrettu eikä uskalla kertoa mitään ikävää jos on sattunut jotain.
Mitä mietteitä tämä herättää teissä? Olenko ihan väärässä ja olenko se itseasiassa minä jonka pitäisi taipua miehen kasvatusmetodeihin? Miten teidän uusperheenne on selvinnyt arjesta?
Kommentit (154)
miten voit ap antaa miehen, joka ei ole edes lapsen oma isä, nujertaa poikaasi noin? Minä en ymmärrä! Onko lasten oikea isä kuvioissa, miten usein näkevät ja millainen suhde heillä on? Oletko puhunut miehesi käytöksestä lastesi, etenkin poikasi kanssa? Tuntuu aivan käsittämättömältä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pyydän ettette muuta yhteen. En antaisi miehen käyttäytyä noin.
Lopeta suhde tuohan on toivoton. Mies tekee lapsesta sekopäisen sekö on tahtosi. Äitinä sinun kuuluu suojella lasta ja se ei nyt toteudu.
Väitän että tilanne muuttuu vielä pahemmaksi jos muutatte saman katon alle. Perheenpään rooli korostuu.
Jotenkin tuntuu että mies nauttii pojan kurmuuttamisesta. Lie itse jäänyt jotain lapsuudessaan vaille.
Hän on lapseton joten ei ymmärrä lapsia.
kasvattanut pojasta hienon ja ajattelevan pojan sai itkemään. Ihan totta. Isäänsä ei kiinnosta ja tämä isäkokelas on mitä on...
Poika on minun pisamapoika, ihan näköisenikin. Voi juku mitä olen tehnyt! Kiitos, KIITOS mielipiteistänne. On helpompi jatkaa eropeosessiin kun tiedän etten minä ole se sekopää.
Palaan kertomaan keväämmällä miten homma etenee :)
Ap.
Sinä et ole mieleltäsi terve, jos elät yhtään päivää tuon sairaan miehen kanssa.
Mitään kasvatusongelmaa ei ole, vaan sinä olet täysin vastuuton äiti, että annat tuollaisen miehen olla lastesi lähellä.
Juokse ja nopeasti. Jos esim. opettaja / terveydenhoitaja saa tietää tilanteestanne, on se lastensuojeluilmoituksen paikka ilman muuta.
Ja yh-äiti voi seurustella muuttamatta yhteen kumppaninsa kanssa. Se on lasten asettamista etusijalle.
Kasva ap aikuiseksi.
perhekuviot ovat tuollaiset, niin minun olisi tehtävä ls-ilmoitus. Poika ilmiselvästi kärsii ja ja hänen henkinen kehityksensä on todella vaarassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On jos äiti laittaa omat tai miehensä tarpeet lapsen edelle. Sinä olet äiti. Äidin tehtävänä on suojella ja puolustaa omaa lastaan.
Jos poika on sinulle törkeä, hän on sinulle vihainen ja haluaa kostaa. Hän tietää että laitat miehen hänen edelleen tärkeysjärjestyksessä, puolustuskyvyttömän lapsen. Poika tietää että voisit muuttaa kaiken hyväksi jos tahtoisit.
Mieti hetki minkälaista on kun joutuu omassa kotonaan pelkäämään?? Kun muut menee kotiin lepäämään niin itse tekisit kaikkesi että pääsisit viettämään päivät muualla kuin kotona.
Poika jolta puuttuu hyviä miehenmalleja ja toimiva isäsuhde saa ainoalta läheiseltä mieheltä noin törkeää palautetta. Tavallaan sekä isä että äiti hylännyt
se elämä EI ala "vasta joskus" kun lapset ovat isompia ja helpottaa tai jotain sellaista.
SINÄ olet vastuussa lapsistasi. Ei kukaan ulkopuolinen mies ja lasten elämä on NYT eli sinunkin on elettävä NYT ja lasten parhaaksi.
Vaikka kuinka haluaisit jakaa arjen ja kasvatusvastuun jonkun kanssa, niin se ei välttämättä onnistu. Vain sinä olet vastuussa. Väsyttävää ja ahdistavaa, tiedän! Sun pakko venyä sekä äidiksi että isäksi lapsillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asiassa väärin...sä puhut asiaa,ei kuulosta hyvältä teidn parisuhteenkaan kannalta noi kasvatuserot.
Tuo mieshän tyrannisoi teidän perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että sinulla on edes joku mies vai se, että poikasi viihtyy omana itsenään ja hänellä on hyvä itsetunto? Tuo vain pahenee iän myötä koska poikasi on "kilpaileva uros" miehen mielestä kun hän kasvaa. Mutta provohan tämä oli.
mutta kysyn nyt silti, että miksi ihmeessä sinä tuollaisen miehen kanssa seurustelet??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"kasvatuksella" nujerretaan lapsen itsetunto. En ikinään katselisi tuollaista käytöstä lapsiani kohtaan, en todellakaan. Heitä se mies sinne mereen, älä pojan tietokonetta.
mitä sinä tuollaisen urpon päästät teille päsmäröimään. Kun poika pääsee murrosikään, tulet kokomaan todella kovia hänen kanssaan ja muista SE ON SINUN SYYTÄSI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeassa, mutta kuvaamasi tyyli esittää ne asiat kuulosta rankalta, varsinkin, jos sitä ei kompensoida hellyydellä ja rakkaudella. Jokainen vanhempihan joskus lapselle ärähtää liikaakin.
Mutta sählypallojen varastamiseen on ihan hyvä puuttua, hammastahnakorkit pitää oppia laittamaan kiinni, ja ruoka suussa ei saa puhua. Nämä opit auttavat lasta oikeasti elämässä. Ja jos siskon sängyn kantamisessa pitää auttaa, niin telkkaohjelma saa jäädä katsomatta. Ei nuo asiat sinänsä pahoja ole, vaan ihan hyviä.
Lapsettoman miehen tyyli voi olla vähän kova, mutta biologisetkin vanhemmat tosiaan joskus ovat liiankin tiukkoja. Jutelkaa ihan rauhassa, ja osoita sinä arvostusta siinä, että mies tosiaan yrittää kasvattaa ihan järkevällä tavalla. Sitten kun kiitoksen sekaan ujutat parannusehdotuksia, eli että lasta voisi samalla myös rohkaista ja kannustaa, ja antaa hyvää palautetta kun sen aika on, se voi mennä paremmin läpi.
Oli just tommonen pomo joka selvästi oli hyvin kasvatettu ja fiksu ihminen, mutta käyttäytyi silti muutamaa työntekijää, mm. minua, kohtaan juuri noin.
Kaikkeen puututtiin heti vihaisena, kaikki palaute oli tölvimistä ja vähättelyä, huutoa päin naamaa jne. Taustalla oli pomon itsensä tekemä virhe rekrytoinnissa, jota ei kyennyt ääneen myöntämään ja käsittelemään.
Aloin heti etsiä uutta työpaikkaa ja lähdin sen saatuani. Tuollaiseen en alistu.
Älä sinäkään.
Mitä se poika sitten tekee, että tarvitsee jatkuvasti vahtia ja rankaista? Helposti kurinpito tiukkenee sitä enemmän mitä huonompi käytös on, eli pieniäkään rikkeitä ei enää katsella läpi sormien.
En ikinä ottaisi tuollaista miestä elämään minun ja lasten kotiin. Seurustella voisin, itselleni, asuen eri asunnoissa, mies ei vastaisi kasvatuksesta lainkaan.
Minusta miehesi kuulostaa pelottavalta. Tuntuu, että tuota menoa joko sinä tai lapsesi saatte henkisiä tai fyysisiä vammoja.
yllä provolta kuulosta.Kyllä kaikenlaista tähän maailmaan mahtuu.
Älä anna kenenkään nujertaa poikasi itsetuntoa,lopeta heti!!
ei kuulosta hyvältä pojan psyykelle. jos teillä ei ole tähän mennessä ollut ongelmia ja poika voi hyvin niin kuten itsekin sanoit poika hiljenee ruokailun loppua kohti ja muuttuu kireäksi. tiukka kasvatus on ok mutta tuo haukkuminen että 'ei ole nähnyt surkeampaa' on kyllä todella väärin. mies on täysin hakoteillä ja tiedät sen itsekin. älä anna jonkun diktaattorin tulla nujertamaan lastasi! kengan kuva miehell persuksiin, ihan oikeasti!
Pelasta se, mitä pojastasi on vielä pelastettavissa.