Lähikoulu vai eliittikoulu - jos voisit valita?
Jos voisit vapaasti valita meneekö lapsesi normilähikouluun vai korkeatasoiseen eliitti-/kielikouluun, kumman valitsisit?
Meillä tämä tilanne edessä, ja osa lähipiiristä on sitä mieltä että "miksei tavallinen koulu kelpaa" kun taas itse olen ehdottomasti kielikoulun kannalla. Tietenkin tehdään niin kuin itse halutaan, yritän vain ymmärtää miksi nämä tietyt lähipiiriin kuuluvat eivät ymmärrä ajatteluamme.
Kommentit (86)
Moni pitää peruskoulua hyvänä, koska siellä on rento meno ja kavereita. Ei sillä väliä, että 15% ei osaa lukea saatuaan sieltä päättötodistuksen, ei se mitään ovia myöhemmin sulje, eihän.
ei ole ongelma kulkea bussilla kouluun tai vien ja haen silloin kun sopii, molemmat lapset samassa koulussa tänäänkin haen ja vien soittotunnille. Toiselle etsitään vaatteita kaupasta sillä välin. Mielummin hyvätasoinen koulu kuin lähikoulu, jossa En pidä koulun rehtorista enkä opettajista.
millainen koulu lähellä on. Joten me valitsimme lähieliittikoulun! ;) No ei vaan, ihan tavallinen koulu se on, mutta painottaa niitä asioita jotka meille olivat tärkeitä (lapsemme on kaksikielinen). Mutta uskon myös ihan perus-normi-koulujen tasoon, joten jos olisin noista joutunut valitsemaan, olisin sitten kuitenkin arvostanut sitä lähi-ominaisuutta enemmän.
Hyvän kielitaidon voi saada ihan missä tahansa koulussa. Lisäksi peruskouluaika ei ratkaise aikuisiän kielitaitoa.
Luetelkaa muutama.
SYK ilmeisesti Helsingissä?
ja pääsin ensiyrittämällä yliopistoon, samoin teki mieheni.
Ollaan pärjätty oikein hyvin ja kieliäkin osataan. Esimerkiksi mieheni kävi ensimmäisen kerran ulkomailla vasta aikuisena, mutta kirjoitti englannista ja ruotsista laudaturin ja c-kielestä eximian. Itse kirjoitin "vain" magnan paperit, mutta olen sittemmin asunut ulkomailla ja pärjään mielestäni oikein hyvin.
En ikinä laittaisi lastani toiselle puolelle kaupunkia ennen kuin tämä itse osaa sellaista toivoa.
Hyvän kielitaidon voi saada ihan missä tahansa koulussa. Lisäksi peruskouluaika ei ratkaise aikuisiän kielitaitoa.
Ei tarvi kuin olla pari kuukautta ulkomailla ja kaikki hienojen eliittokoulujen saavutukset nollautuu. Lisäksi kielitaito on tietysti hyödyksi, mutta aika harvoin kuitenkaan nykyään enää kynnyskysymys missään, koska englanti on globaali kieli ja tulevan sukupolven englannitaito tulee joka tapauksessa olemaan omalla tasollaan. Oma tokaluokkalainen ei ole opiskellut elämässään päivääkään englantia, mutta jo tunnin, parin ruutuaika päivässä (lue puhelimen englanninkieliset pelit) on meillä taannut sen, että lapsi osaa jonkun verran englantia nyt jo ja joka päivä kysellään että äiti mitä tarkoittaa se ja se suomeksi.
jossa lähikoulut ovat eliittikouluja :D
Mutta kun en ole.
Natiivitasoisen kielitaidon voi saada vain asumalla ko. maassa tai sitten kielikoulussa.
Kielikoulussa on se etu, että siellä oppii samalla myös hyvän suomen kielen taidon.
Ja pliis, älkää nyt viitsikö ruveta tässä yhteydessä sössöttämään jonkin Nico-Petterin peliharrastuksista. Noloa.
Vaikka kävisit minkä kielikoulun, natiivitason kielitaitoa et sillä saa.
Vaikka kävisit minkä kielikoulun, natiivitason kielitaitoa et sillä saa.
Meillä, kiitos Helsingin kaupungin, lähikoulu ei ole lähin koulu. Kouluunottoalue ei muutu ainakaan lähivuosina, joten vuokrattiin sitten lähimmän koulun alueelta yksiö, vaihdetaan kirjat siihen, että lapsi oikeasti pääsee tuohon oikeasti lähimpään kouluun (joka on myös tasoltaan parempi kuin lähikoulu).
Juuri viime viikolla olin esikoisen opettajatapaamisessa (natiiviopet).
Lapsen kielitaito arvostelee natiivien skaalalla ja se on noin 90 % parhaasta mahdollisesta tasosta.
Eli todella erinomainen natiivitason kielitaito on hänellä.
Juuri viime viikolla olin esikoisen opettajatapaamisessa (natiiviopet).
Lapsen kielitaito arvostelee natiivien skaalalla ja se on noin 90 % parhaasta mahdollisesta tasosta.
Eli todella erinomainen natiivitason kielitaito on hänellä.
Ikävä kyllä.
Arkipäivän kielitaito ei siitä kartu.
En vain ehkä ihan ymmärrä näitä "en kasvata lapsistani menestyjiä" -tyyppejä.
Miksi et?
Kasvatatko heistä luusereita? En tarkoita, että automaattisesti näin kävisi, mutta kuka vanhempi ei halua tarjota lapselleen parasta, jos se vain on mahdollista?
ap
No minä ainakin tarkoitin etten tunge lasta "uraputkeen" jo alakoulun alussa. Meillä ei painosteta lapsia opiekelemaan monta eri kieltä, menestymään koulussa jne. Minusta on tärkeämpää viettää lapsuus niin ettei siihen kasata turhia paineita koulussa menestymisestä, opiskelusta, harrastamisesta jne.
Toki lapsia kannustetaan koulunkäynnissä ja kuskataan harrastamaan jne. Mutta minä vierastan sellaista että jo taaperosta ruvetaan veren maku suussa treenaamaan lapsesta jääkiekkoilijaa, golffaria, keilitaituria jne. Ennemmin meillä panostetaan siihen että opetetaan lapsista muita huomioon ottavia ja hyvällä itsetunnolla varustettuja lapsia. Sellaisia jotka saavat itse etsiä paikkansa maailmassa ja olisivat onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä.
Lapsihan nimenomaan puhuu sitä kieltä ihan arjessa jokaikinen päivä.
MISTÄ IHMEESTÄ sinä ammennat näitä käsityksiäsi???
Mielenkiintoista kuinka erilaisia vastauksia saa, kun kysyy lähes samaa asiaa hieman eri tavalla.
Olen täällä joskus kertonut, että asumme huonomaisella alueella, jossa on paljon mm. vuokra-asuntoja. Silloin moni piti meitä melkein vastuuttomana, että lapsemme kaveripiiri tulee muodostumaan "kaikenlaisten ongelmaperheiden lapsista" ja tässä ketjussa ylistetty periaate lähikoulusta olikin suurimmaksi osaksi huolta huonosta koulusta.
Olisin hyvin voinut kirjoittaa ap:n kysymyksen. Meillä saattaa olla sama valinta edessä. "Hauska" huomata, että monien mielestä olemme huonoja vastuuttomia vanhempia, jos laitamme lapsemme täällä lähikouluun, mutta yhtä lailla huonoja vanhempia, jos laitamme lapsemme kouluun muualle "eliittikouluun".
Sitä en taida uskaltaa kysyäkään mitä olemme, jos muuttaisimme lapsen koulun vuoksi, jotta saisimme ns. hyvämaineisen lähikoulun.
joka sijaitsi kaukana, mutta jonne kaikki muutkin eskarikaverit lähtivät. Ensimmäisinä vuosina kuskaamista olisi tietenkin ollut luvassa, mutta jo pian tuo tuttu kaveriporukka olisi voinut ryhmänä matkustaa.
No, elämä heitti sitten meidän perheen ihan muualle asumaan, joten toteutus jäi näkemättä.
Niissä vanhempi voi tosiaan yrittää sparrata lahjatonta lasta.
Kielikouluihin tai painotettuun opetukseen taas ei edes pääse, ellei ole jo huomattavia lahjoja kielissä tai siinä painotetussa aineessa.
Silloin se opiskelu nimenomaan ei ole veren maku suussa treenaamista, vaan ihan vain lapsen erikoislahjakkkuuden vaalimista. Ja se nimenomaan on osa vanhemman velvollisuutta. Huolehtia, että lapsen lahjat kehittyvät.
Samanlaista kielitaitoa ei sinun lapsesi tule ikinä saavuttamaan.
Juna meni jo.