Hei sinä nuori äiti Hyllykallion Prismassa eilen

huono käytös katkaistaan paikan päällä heti. Ei niin että hei, kiva riehua ihan vapaasti ja sitten kotona äiti sanoo vähän että soo soo.

Riehuiko ne kaksoset tosiaan siellä kaupassa? Parasta kasvatustahan se on, että äiti alkaa kiljua lapsilleen samaan malliin kuin lapset itse, siinähän sitä on käyttäytymismallia. :D Jossain tilanteissa kaikki pääsee helpoimmalla ja lapset lopettaa nopeimmin, kun ei oikeesti kiinnitä tuollaiseen vääränlaiseen huomionhakutapaan mitään huomiota.

aattelin, että kyse on vielä vauvaikäisistä tai taaperoista. Mutta toki jo tuon ikäistä pitää ohjata oikeaan käytökseen.



Ellei sitten lapset olleet jotenkin sairaita? Kehitysvammaisia? Autistisia? Kuulovammaisia (kuulovammaiset saattavat pitää omanlaista mekkalaa)?

Varsin usein kuulee isän tai äidin suusta sanat: Jos nyt käyttäydyt kunnolla, niin...itse kyllä näkisin ihan mielelläni tälläistä kylmän rauhallista käytöstä esim. kaupoissa, kauppa-asiat hoidetaan loppuu ja sitten vasta esim. kotona tilanteen rauhoituttua miettimään lastensa kanssa, mitä oikein tapahtui.

No sulla on 10 kk, voit sitten kokeilla käytännössä (jos haluat tehdä asiat itselles vaikeiksi).

samasta asiasta täällä aloituksen joku aikaa sitten ja kyllä raivostutti, eli ymmärrän sua täysin ap.

huono käytös katkaistaan paikan päällä heti. Ei niin että hei, kiva riehua ihan vapaasti ja sitten kotona äiti sanoo vähän että soo soo.

Kotona käydään läpi, miten missäkin käyttäytytään. Ei tarvitse paikan päällä sitten katkaista mitään tilanteita.

miten paskoja mammat on toisilleen. Itsekin olen saanut huonointa kohtelua juurikin toisilta äideiltä esim. kun vauvani on alkanut itkemään kaupassa. Puolivuotiaani on ihastunut omaan ääneensä ja serenadit pitää joskus saada vetäistyä siellä Prismassakin. Paheksuvat katseet tulevat pääosin näiltä Täydellisiltä Äideiltä. Voisin jopa kertoa minkä tahansa ikäisiä ja näköisiä he yleensä ovat, mutta se nostaisi lisää älämölöä :)

Ja varsinkin jos äiti jotenkin vastaa siihen, esim. vain hyssyttelemällä vaikka se onkin toivototonta, niin en usko että kukaan aikuinen ihminen katsoo sitä oikeasti pahalla. Joskus jos päätä särkee ja on ollut paska päivä, niin voihan se ottaa päähän ja sitten myrtsiys paistaa olemuksesta, mutta silti kaikki tajuaa mitä vauvalta voi vaatia ja mitä ei. Eri asia on sitten äidit joiden vauva huutaa pää punaisena ja äiti ei ota mitään kontaktia vauvaan, silloin voi niitä mulkaisuja tullakin, ei siksi että vauva itkee, vaan siksi että vauva tarvitsee kontaktia ollessaan pois tolaltaan.

Kotona käydään läpi, miten missäkin käyttäytytään. Ei tarvitse paikan päällä sitten katkaista mitään tilanteita.

http://www.hs.fi/matka/Vain+Suomessa+vihataan+lapsia/a1352353735028



tässä kirjoituksessa on kiteytettynä kaikkien teidän idioottien kireäpipoisuus, teette lapsistanne stressaantuneita, haluttomia ja masentuneita. Lapsi tuntee vain olevansa tiellä ja tekee mitä tahansa, vaikka hakkaa, huomiontarpeessa. Kun palkitaan kiitoksella iloista käytöstä ja annetaan lapsen olla lapsi, eikä tukahduteta tätä meille annettua lahjaa!

Jos kaksi lasta kiljuu vuorotellen korkealta ja kovaa, niin on lapsien vihaamista ajatella että tää ei ole jees ja vanhemman pitäisi sanoa lapsille että ei saa kiljua tuolla lailla kun ympärillä on iso joukko muitakin ihmisiä. Jos pari lasta on kaupassa ja he innostuvat jostain ja selittävät ja nauravat tms. kovaan ääneen, niin se on minusta vielä ihan ok. Juoksentelu ja reuhtominen taas ei ole ok kaupan ahtaissa tiloissa ihmisten keskellä. ap

niin siinä ei yhdet huudot marketissa paljon hetkauta, kun ne ostoksetkin pitää hoitaa.



Ihme lapsivihaajia Suomessa, kun eivät lasten itkua kestä...lapset itkevä, monista eri syistä. Varsinkin pienet lapset. Aina ei sille voi tehdä mitään.

Toimii vain flegmaattisilla lapsilla

Kotona käydään läpi, miten missäkin käyttäytytään. Ei tarvitse paikan päällä sitten katkaista mitään tilanteita.

...lainattuun kirjoitukseen.

Lapset, kun tosiaan ovat erinlaisia valmiita yksiselitteisiä kasvatus standardeja ei ole.

aloittaa myös ketjun täydellisistä äideistä ja minkäikäisiä ja minkä näköisiä olivat.

Lapseni on monivammainen ja vauvana joskus saattoi innostua huutamaan, koska kuurona ei hahmota omaa ääntään ja sen voimakkuutta.

Yritin äkkiä päästä kaupasta pois, etten häiritsisi täydellisiä äitejä vammaisella lapsellani.

Ikinä ei miehet katsoneet paheksuvasti, eivätkä tulleet haukkumaan. Mutta äitejä tuli huutamaan ja kommentoimaan. Jopa lapsiensa kanssa.

Toinen seikka oli, että harvoin tuli nuori äiti tuhisemaan huonokäytöksisestä vauvasta, joka huutaa. Ja kun huomasi, että vauva ei ollut terve, kitisemään, kuinka vammaiset pitäisi abortoida kun vievät yhteiskunnan rahat.

miten paskoja mammat on toisilleen. Itsekin olen saanut huonointa kohtelua juurikin toisilta äideiltä esim. kun vauvani on alkanut itkemään kaupassa. Puolivuotiaani on ihastunut omaan ääneensä ja serenadit pitää joskus saada vetäistyä siellä Prismassakin. Paheksuvat katseet tulevat pääosin näiltä Täydellisiltä Äideiltä. Voisin jopa kertoa minkä tahansa ikäisiä ja näköisiä he yleensä ovat, mutta se nostaisi lisää älämölöä :)

Jos sitä huutoa joutuu kuuntelemaan koko päivän niin siinä ei yhdet huudot marketissa paljon hetkauta

niin onko tullut mieleen että jotain on vialla? Tunnen paljon lapsia eikä kukaan niistä ole koskaan huutanut koko päivää, ja jos on niin silloin perheessä on ratkaisua vailla olevia ongelmia. Yhden tällaisen perheen siis tiedän ja vanhemmilla on lasten kanssa iso auktoriteettiongelma.

Suosituin parannusehdotus vanhempien neuvottomuuteen näyttää olevan rajojen asettaminen lapselle. Onko tämän sinänsä itsestään selvän asian hokemisella pyrkimys kenties peittämää vakavampaakin kasvatuskriisiä ja sitä, että lasten tila on jatkuvasti pienenemässä.



Toistetaanko rajat– teemaa vain siksi, että vanhemmuuden perustaidot, alkeellisetkin sosiaaliset taidot ja periaatteet ovat kadoksissa?



Rajat toki ovat kuin liikennemerkkejä, jotka helpottavat elämää eivätkä luo vain negatiivisia rajoituksia, mutta päähuomio tulisi kuitenkin olla sosiaalisessa vahvistamisessa, lapsen kehumisessa, kiittämisessä ja arvostuksen osoittamisessa.

Yleensä vaan yltyy kun asiasta huomauttaa. On erittäin ohimenevä ilmiö, joten en jaksa kaupassa ruveta sen enempää "kouluttamaan" lasta siitä.

Saanko kysyä sulta sitten neuvoa myöskin kaksosten äitinä että mitä silloin pitää tehdä kun kaksoset alkavat huutamaan esim kaupassa?

vapaakortti käyttäytyä huonosti? Miksi? Kun jompikumpi aloittaa, niin sitten sanotaan että nyt lähdetään vetämään täältä kaupasta jos et lopeta nyt heti, ja sitten kanssa lähdetään. Tai ei osteta sitä herkkuvanukasta. Tai ei katsota illalla pikkukakkosta. Ihan samati kuin muillakin lapsilla.

Lahjontaan vanukasta tai pikkukakkosella hiljaiseksi? Tai sitten ovat kyllä liian koukussa televisioon ja vanukkaisiin.

Joillakin lapsilla on sitä tahtoa enemmän eikä heitä ole koukutettu herkkuihin sitä varten että niillä voisi kiristää.

Esim. Mun lapsi kun päättää jotain niin pysyy päätöksessään, on yhtä jäärä kuin minä.

Meillä ei 4 vuotias huudellaan lopeta meidän kauppareissua vaikka sata mamma käyttäisit niin että silmämunat tippuu päästä, näitäkin on nimittäin nähty.

Lapsi saa kyllä rangaistuksen ja joutuu jäähylle mutta omaa ostosreissuani en mummojen takia lopeta koska se on yleensä pakollinen jos sinne lasten kanssa lähden.

Saanko kysyä sulta sitten neuvoa myöskin kaksosten äitinä että mitä silloin pitää tehdä kun kaksoset alkavat huutamaan esim kaupassa?

vapaakortti käyttäytyä huonosti? Miksi? Kun jompikumpi aloittaa, niin sitten sanotaan että nyt lähdetään vetämään täältä kaupasta jos et lopeta nyt heti, ja sitten kanssa lähdetään. Tai ei osteta sitä herkkuvanukasta. Tai ei katsota illalla pikkukakkosta. Ihan samati kuin muillakin lapsilla.

Lahjontaan vanukasta tai pikkukakkosella hiljaiseksi? Tai sitten ovat kyllä liian koukussa televisioon ja vanukkaisiin.

Joillakin lapsilla on sitä tahtoa enemmän eikä heitä ole koukutettu herkkuihin sitä varten että niillä voisi kiristää.

Esim. Mun lapsi kun päättää jotain niin pysyy päätöksessään, on yhtä jäärä kuin minä.

Meillä ei 4 vuotias huudellaan lopeta meidän kauppareissua vaikka sata mamma käyttäisit niin että silmämunat tippuu päästä, näitäkin on nimittäin nähty.

Lapsi saa kyllä rangaistuksen ja joutuu jäähylle mutta omaa ostosreissuani en mummojen takia lopeta koska se on yleensä pakollinen jos sinne lasten kanssa lähden.

mä näen tilanteen, jossa joku vanhempi antaa lastensa huutaa tekemättä mitään, niin oletan automaattisesti, että kyse on tilanteesta jossa vanhempi on joko liian uupunut tekemään mitään tai on tullut siihen tulokseen, että mitään ei kannata tehdä (esim. lapset huutavat jotai turhaa ja äiti on jo yrittänyt kaikkia järkeviä keinoja huudon lopettamiseksi).

Kumpaankin tilanteeseen voin hyvin samastua, joten yritän kestää huutoa (seuraavana päivänä se äiti voin olla minä, joten solidaarisuus on suotavaa).

Jos kaksi lasta kiljuu vuorotellen korkealta ja kovaa, niin on lapsien vihaamista ajatella että tää ei ole jees ja vanhemman pitäisi sanoa lapsille että ei saa kiljua tuolla lailla kun ympärillä on iso joukko muitakin ihmisiä. Jos pari lasta on kaupassa ja he innostuvat jostain ja selittävät ja nauravat tms. kovaan ääneen, niin se on minusta vielä ihan ok. Juoksentelu ja reuhtominen taas ei ole ok kaupan ahtaissa tiloissa ihmisten keskellä. ap

kurkku suorana, niin silloin on vanhempien puututtava tilanteeseen.



Meillä on erittäin itsepäinen 3,5 vuotias lapsi (eikä ole eka). Jos hän huutaa kaupassa, niin ensikis tietysti rauhoitellaan ja yritetään selvittää missä vika. Jos ei huuto lopu, niin kauppareissu loppuu siihen. (Kauppa asiat hoidetaan sitten muutoin.)



Jokaisen lapsen kohdalla on tämä kaupasta ulos kanto tehty. (Valitettavasti jokainen on kokeillut, mitä siellä kaupassa saikaan tehdä.) Jollekin on riittänyt yksi kerta toiselle vähän useampi. Mutta kas kummaa, kukaan ei enää huuda kaupassa.