Ärsyttää kouluhiihto

Meillä ei ole lapset ikinä tykänneet hiihtää, rahaa vaan menee välineisiin, kun koulussa on pakko olla ne. Huomenna klo 8 Halpa-Halliin ostamaan monoja, kun entiset on hukassa.

Ja jos ei saa, ei voi mitään. Lapsilla on muut harrastukset, ei voi hankkia kaikkea parin koulutunnin takia. Eikä ole varaakaan.

oliko se nyt sns vai nnn ja ikinä ei löydy oikeaa kokoa.

Yhtäkkiä vain kerrotaan että on oltava varusteet, ja sitten on pakko ostaa.



Hiihtäminen on perseestä, ja ylipäänsä se että koulussa oletetaan että kaikki pyydettävä on työssäkäyvien vanhempien heti tehtävä. On se sitten suksien ja monojen ostamista tai lauantaiden sisääntekemistä tai perjantai-iltana ilmoitettava maanantaina voimaantuleva lukujärjestysmuutos... Missään muualla ei voi yksi osapuoli pompottaa kaikkia muita niin lyhyillä varoitusajoilla, mutta tähän ei voi koskaan sanoa vastaan.

Tosin meidän lapset hiihtää kyllä muutenkin kotona,minusta ihan hyvä juttu, mutta jos suksia ei ole eikä hiihdä muuten, et tietenkään osta!

Hiihtoa on muutama kerta, ja sitten sitä varten pitää hommata välineet... Ai niin, eikun koulutahan saa sellaiset laadukkaat suksenromut lainaan, joilla viimeinenkin into hiihtää katoaa.

Kalliit vehkeet pitäis olla, ja hiihtoa on yhden viikon aikana talvessa. Ja tietty aina silloin yli 20 astetta pakkasta. Tuolla olis voinut hiihtää jo monta kuukautta, mutta eipä sitä kun se on varmaan kesällä päätetty se hiihtoviikko.

Ihan tarpeeksi ostamista on vaikka niissä luistimissa, niitä saattaa tulla käytettyä muulloinkin, kun kenttäkin on lähellä.

ärsyttää, mutta se kuuluu viralliseen opetussuunnitelmaan, jolle en voi mitään. Näillä mennään. :-P



t. ope

Muu sitten onkin ihan täysin turhaa.



Hiihtämistä kannattaa opetella selviytymisen takia. Erityisesti pojat tarvitsevat taitoa armeijassa ja sitten mahdollisessa sodassa. Kyllä sitä sotaa tulevaisuudessa käydään myös maastossa, ei pelkästään tietotekniikan avulla laboratoriosta käsin.



Luistelu taas lähinnä siksi on tärkeä opettaa koulussa, että sitä on myöhemmin todella vaikea oppia, jos sitä haluaisi oppia ja talvista ulkoliikuntaa on niin harvoja lajeja, joita voi ilmaiseksi harrastaa. Siis juuri luistelu, hiihto ja kävely.



Kaikki muu liikunta on mielestäni täysin turhaa. Lasten kunnon kohottamisen kannalta olisi mukavaa, jos muu liikunta olisi aina sisätiloissa jotain pelejä. Ei mitään raahautumisia urheilupuistoihin, halleihin tms. Ei ulkoliikuntavälineiden kantamista. Ei turhia flunssia, kun vilustuu liikkatunnilla ulkona, kun opella on sateenvarjo ja oppilaat palelevat ja kastuvat juoksulenkillä.

Meillä tehdään yhdessä hiihtoretkiä, vaikka lapsi ei ollut kiinnostunut. Vähän samaan tapaan kuin kotitöitäkin teetetään, vaikka ei siihenkään innostusta riitä.

Epäilyttää, että vanhemmat itse eivät ole hiihdosta kiinnostuneet ja siksi siirtävät omaa ajatusamaailmaa lapseen, että hiihto on tyhmää.

Suomalainen vikisee siitä, että joutuu ostamaan lapselleen luistimet ja sukset. Hyvä, että koulu pakottaa.



(Siis lähinnä moraalinen pakko, ei siis lainsäädännön mukaan pakko.) Todella noloa lapselle, jos joutuu lainaamaan. Kyllä siitä opekin toruu. Muistan, kun meidän luokalle kouluaikana sanottiin, että toivokaa niitä liikkavälineitä joululahjaksi ja synttärilahjaksi, jos vanhemmat ei muuten osta.

suomiperheitä, joille kuulu hiihto ja luistelu. Me teemme muuta, mitä te ette ikinä edes kuvittele harrastavanne.



Hiihtäminen ja luisteleminen ovat sitäpaitsi kalliita harrastuksia. Ei kiitos.

on melkein ainut koululiikuntamuoto, jossa oikeesti saadaan hiki päälle. Tosi hyvää liikuntaa pullukoille sohvaperunoille.

Siksi ne on hyvä opettaa lapsille.

Itse sain 70-80-luvulla sellaiset traumat kouluhiihdosta, että jos minulla olisi lapsia en taatusti ostaisi heille hiihtovälineitä elleivät itse oikein vinkuisi. Meidän koulussa hiihdettiin AINA kun vaan oli lunta ja muutaman kerran vaikka ei ollutkaan. Hiihtokilpailut oli pakolliset ja silloin mentiin veren maku suussa peltoa ympäri, jo ala-asteelta saakka. Välineet oli mitä oli. Voittajat kehuttiin ja hävinneet haukuttiin bresneviläiseen tapaan. Jopa omat vanhempani pakottivat minut koulun ulkopuolisiin hiihtokilpailuihin. Nykyään en voi edes katsoa hiihtoa tv:stä kun pelkästä siitä kilkan-kalkatuksesta tulee paha olo.



Silloin kun ei ollut lunta, oli koulussa telinevoimistelua. Paljon muuta liikuntaa ei sitten ollutkaan, pari kertaa pelattiin pesistä ja juostiin ympyrää. Lukiossa päätin että sen jälkeen en hiihdä ikinä, enkä ole hiihtänyt. Että kiitos vaan silloisille voikkamaikoille, tekisi ihan mieli nimet julkaista ja korvauksia vaatia henkisistä kärsimyksistä.



Muuten kyllä harrastan liikuntaa ja olen urheilullinen, ihan vaan tiedoksi jos tuli semmoinen kuva että laiska läski täällä valittaa.

Suomalainen vikisee siitä, että joutuu ostamaan lapselleen luistimet ja sukset. Hyvä, että koulu pakottaa.

(Siis lähinnä moraalinen pakko, ei siis lainsäädännön mukaan pakko.) Todella noloa lapselle, jos joutuu lainaamaan. Kyllä siitä opekin toruu. Muistan, kun meidän luokalle kouluaikana sanottiin, että toivokaa niitä liikkavälineitä joululahjaksi ja synttärilahjaksi, jos vanhemmat ei muuten osta.

Ehkä täällä etelässä ajatellaan erilailla, joskus on lunta ja joskus ei. Ja vanhempia, joilla ei ole rahaa tai niinkuin me, ei sukua ja ystäviä ostamassa kaikenmaailman laitteet.

Hiihto ja luistelu ovat ilmaisia, kun välineet kerran hankkii. Siksi ne on hyvä opettaa lapsille.

Ei muuten oo alakoululaiselle, jos joka vuosi saa hommata sitä yhtä viikkoa varten.

Itse sain 70-80-luvulla sellaiset traumat kouluhiihdosta, että jos minulla olisi lapsia en taatusti ostaisi heille hiihtovälineitä elleivät itse oikein vinkuisi. Meidän koulussa hiihdettiin AINA kun vaan oli lunta ja muutaman kerran vaikka ei ollutkaan. Hiihtokilpailut oli pakolliset ja silloin mentiin veren maku suussa peltoa ympäri, jo ala-asteelta saakka. Välineet oli mitä oli. Voittajat kehuttiin ja hävinneet haukuttiin bresneviläiseen tapaan. Jopa omat vanhempani pakottivat minut koulun ulkopuolisiin hiihtokilpailuihin. Nykyään en voi edes katsoa hiihtoa tv:stä kun pelkästä siitä kilkan-kalkatuksesta tulee paha olo.

Silloin kun ei ollut lunta, oli koulussa telinevoimistelua. Paljon muuta liikuntaa ei sitten ollutkaan, pari kertaa pelattiin pesistä ja juostiin ympyrää. Lukiossa päätin että sen jälkeen en hiihdä ikinä, enkä ole hiihtänyt. Että kiitos vaan silloisille voikkamaikoille, tekisi ihan mieli nimet julkaista ja korvauksia vaatia henkisistä kärsimyksistä.

Muuten kyllä harrastan liikuntaa ja olen urheilullinen, ihan vaan tiedoksi jos tuli semmoinen kuva että laiska läski täällä valittaa.

mulla samoja kokemuksi, paitsi omat vanhempani eivät koskaan pakottaneet hiihtämään...onneksi.Mutta hiihto on jotain niiin kamalaa, ettei ikinä enää! Se hiki, vaatteiden pistely yllä, veren maku suussa, lipsuvat sukset,kamalat paakut suksien pohjissa,kaatuilu....Enkä tänäpäivänäkään tajua, miksi astmaattinen lapsi (minä) pakotettiin kaikkeen tähän ja justiin nuo pesikset sun muut....aivan järkyttävää! :( Voin pahoin pelkästä liikuntasalien hajusta, uimahallien kloorien hajusta jne.

Turussa ja takuulla olisi opemme torunut, jos jollain ei välineitä olisi ollut.

Omat kokemukset hiihdosta paskoilla koulun välineillä tai vielä paskemmilla serkkujen vanhoilla ovat silti niin hyvässä muistissa että ostan kunnon välineet lapsille. Ei ne käytettyinä tolkuttomia maksa..täksi talveksi ostin kirpparilta sukset, sauvat ja monot yhteensä 16e ja ovat hyvät merkkisukset. Meillä se onni että lapset, poika 8v ja tyttö 10v ovat tismalleen samankokoisia pituuden ja monon suhteen niin käyttävät samoja suksia koulun hiihdot..kun ei osu hiihtotunnit samalle päivälle.

Vinkkinä vaan, että välineiden EI tarvitse olla uudet. Niitä saa kirppareilta, sukulaisilta yms. Monet koulut järjestävät urheiluvälineiden kierrätystä, sitä kannattaa hyödyntää. Ei kannata ottaa näin pienistä jutuista itselleen "ärsytystä", se asenne nimittäin tarttuu lapsiin kohtuullisen äkkiä ja on todella TODELLA rasittava piirre ihmisessä. terv. luokanopettaja