Miksi yhteiskunnan pitäisi ohjata avioliittoon? Miksi avoliitto on huonompi parisuhdemuoto?

Av-mammat on konservatiivisia ja kuvittelevat, että avioliitto pitää miehen kiinni kuin sonnin nenärenkaasta... Oikeasti olen huomannut, että puolityhmät ja kouluttamattomat on kaikista konservatiivisimpia tässäkin asiassa.

Kun parisuhde on oikeuksineen ja velvollisuuksineen laissa säädelty, vältytään monilta tulkinnoilta ja epäselvyyksiltä. Avioliitto on sellainen suhde, mutta avoliiton ja muun ystävyyssuhteen välinen rajanveto voi olla hankalaa varsinkin rahaan liittyvissä tilanteissa.



Tästä syystä yhteiskunta suosii avioliittoa, joka on myös yksilöiden kannalta selvempi ja siinä mielessä turvallisempi vaihtoehto.

Av-mammat on konservatiivisia ja kuvittelevat, että avioliitto pitää miehen kiinni kuin sonnin nenärenkaasta... Oikeasti olen huomannut, että puolityhmät ja kouluttamattomat on kaikista konservatiivisimpia tässäkin asiassa.

Eipä siitä tosiaan yhteiskunnalle taida olla hyötyä, pariskunnalle enemmän. Siis ihan juridiselta kannalta katsottuna. Toki noita voi varmaan ihan testamentillakin hoitaa.

Avioliitossa on myös elatusvelvollisuus toista kohtaa, mutta kun olemme tällä palstalla huomanneet, eipä se kauhean hyvin toteudu kun aviopari elää ihan eri tasoista elämää.

niin se avoliitossa altavastaajana oleva alkaa hyvin nopeasti vaatia yhteiskunnalta samoja etuuksia kuin avioliitossa olevilla on. Kuten leskeneläkettä, omaisuuden jakamista oikeudenmukaisesti, ja perinnönjaossa hän toivoo voivansa olla lesken asemassa, koska on menettänyt rakkaan elämänkumppaninsa.



Koska meille aika monille on selvää, että avioliitto on turva juuri niitä vaikeita hetkiä varten, tuntuu kummalliselta se ajattelumalli, että elämä menee eteenpäin aina ihan kivasti, koska niinhän se ei useimmiten mene. Se on vähän kuin ajaisi autoa ilman autovakuutusta, koska ei ajatellut olevansa sellainen ihminen, joka ajaa kolarin.



Jokainen tyylillään, mutta sitten täytyy ymmärtää se oma, juridinen asema kun kaikki ei menekään kuten oltiin yhdessä joskus suunniteltu.

Kaikissa menestyneissä yhteiskunnissa perheen perusta on avioliitto. Luonnonkansat ym. ovat eläneet avoliitoissa, hyvä niin, mutta se ei kuitenkaan ole vienyt yhteiskuntaa eteenpäin.



Avioliitto luo turvaa perheelle ja ennen myös naisille. Valitettavasti nykyään sen merkitys on lähes kadonnut ja meno yhteiskunnassa villiä ja villimpään suuntaan mennään.



Enkä muuten ole konservatiivi. Jokainen valitkoon mieleisensä liiton ja sen mukaiset edut.

Nykyään naisilla on sen verran vahva asema etteivät kaipaa tällaista elatusturvaa.

Toisaalta avoliittolakikin muuttui ja on jo lähellä avioliittolakia.

Avioliitosta on hyötyä ehkä lähinnä vain lapsettomille ja köyhille kouluttamattomille.

Mutta kysymys onkin siinä, miksi yhteiskunnan kannattaa lainsäädännöllä - eli juridiikalla - tukea avioliittoa? Miksi ei voida antaa ihmisten päättää keskenään perinnöistä, elatuksista jne. Eli ei tietenkään niin, että avoliitossa olisi automaattisesti elatusvelvollisuus ja perintö menisi puolisolle, vaan niin että ihmiset voivat itse päättä miten toimivat. Eli sopisivat keskenään nämä jutut. Miksi yhteiskunnan täytyy puuttua kannustimillaan kansalaistensa parisuhdemuotoihin?

ettei siinä liitossa oleville osapuolille ole laissa määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Mutta kysymys onkin siinä, miksi yhteiskunnan kannattaa lainsäädännöllä - eli juridiikalla - tukea avioliittoa? Miksi ei voida antaa ihmisten päättää keskenään perinnöistä, elatuksista jne. Eli ei tietenkään niin, että avoliitossa olisi automaattisesti elatusvelvollisuus ja perintö menisi puolisolle, vaan niin että ihmiset voivat itse päättä miten toimivat. Eli sopisivat keskenään nämä jutut. Miksi yhteiskunnan täytyy puuttua kannustimillaan kansalaistensa parisuhdemuotoihin?

Ei pelkästään yksilöiden. Mitä turvallisempi yhteiskunta, sen enemmän on voimavaroja yhteiskunnan kehittymiseen. Muuten ihmisten elämä olisi kuin eläinlaumassa.

ajatella, että asiat olisivat nyky-yhteiskunnassa aina hyvin ja ihmisillä aina hyvä tahto toisiaan kohtaan.

Meillä on ollut viime vuoden aikana perinnönjako, jossa 10 vuoden yhteisen elämän jälkeen kumppani ei saanut mitään. Hän menetti (meille, vainajan lähisukulaisille) talon jossa oli asunut kymmenen vuotta (virallisesti hän oli kirjoilla omassa yksiössään tänä aikana), hän menetti puutarhan jota oli rakentanut vuosia ja vuosia. Rahallinen panostus tuohon puutarhaan ja taloonkin on ollut ihan merkittävä, mutta milläpä sen todistat. Viisitoista minuuttia maistraatissa silloin, kun kaikki oli vielä hyvin, olisi helpottanut hänen elämäänsä valtavasti.

Ei siitä kukaan käräjille joudu jos ei ruoki puolisoaan.

Ja toisaalta esim. Kela kohtelee täysin samoin avio- ja avopuolisoita tukien kohdalla.

ettei siinä liitossa oleville osapuolille ole laissa määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Tottakai kannattaa miettiä kelle omaisuus menee perinnönjakotilanteessa.

Meille avoliitossa eläville on täysin ok että omaisuus menee lapsillemme, min en tarvitse puolison omaisuutta eikä hän minun.

Iso talomme menisi joka tapauksessa myyntiin jos toinen kuolisi, ei tätä viitsisi yksi aikuinen ylläpitää.

ajatella, että asiat olisivat nyky-yhteiskunnassa aina hyvin ja ihmisillä aina hyvä tahto toisiaan kohtaan.

Meillä on ollut viime vuoden aikana perinnönjako, jossa 10 vuoden yhteisen elämän jälkeen kumppani ei saanut mitään. Hän menetti (meille, vainajan lähisukulaisille) talon jossa oli asunut kymmenen vuotta (virallisesti hän oli kirjoilla omassa yksiössään tänä aikana), hän menetti puutarhan jota oli rakentanut vuosia ja vuosia. Rahallinen panostus tuohon puutarhaan ja taloonkin on ollut ihan merkittävä, mutta milläpä sen todistat. Viisitoista minuuttia maistraatissa silloin, kun kaikki oli vielä hyvin, olisi helpottanut hänen elämäänsä valtavasti.

ettei siinä liitossa oleville osapuolille ole laissa määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Mutta kun yhteiskunnalla on mahdollisuus muuttaa lakeja. Miksi ei lakeja muuteta niin, että jokainen saa itse päättä kuka perii ja ketä elättää. Tietenkin sen ymmärrän, että lasten asema tulee turvata sekä perillisinä että elätettävinä. Mutta muutenhan jokainen pari voisi itse sopia nämä asiat keskenään, ilman avioliittoa.

ja ikää on neljäkymmentä... ja lapsetkin on jo tehty tämän aviopuolison kanssa.



Minä halusin naimisiin siksi, että pääsee tästä nimiongelmasta. Pienet lapset, ja aina saan olla selittämässä että "niin, lasten sukunimi on sit XX" tai "mun sukunimi on sit kuitenkin XX". Samoin kun ulkomailla asuvat sukulaiset lähettävät lapsille joskus kirjeitä kirjattuna (eli pieniä paketteja), en saa niitä ulos postista, kun ei mikään viittaa siihen, että olisin lapsen äiti... Myöskin matkustaessa on tullut todistamisongelmia.



Onhan se outoa nyky-yhteiskunnassa, koska naimisissa ollessakin voi olla eri sukunimi, mutta mulle riitti.



Ja saapahan leskeneläkkeenkin nyt, jos mies kuolee aiemmin.



Kunhan nyt oppisi oman nimensä vielä tässä iässä :)

Mutta kysymys onkin siinä, miksi yhteiskunnan kannattaa lainsäädännöllä - eli juridiikalla - tukea avioliittoa? Miksi ei voida antaa ihmisten päättää keskenään perinnöistä, elatuksista jne. Eli ei tietenkään niin, että avoliitossa olisi automaattisesti elatusvelvollisuus ja perintö menisi puolisolle, vaan niin että ihmiset voivat itse päättä miten toimivat. Eli sopisivat keskenään nämä jutut. Miksi yhteiskunnan täytyy puuttua kannustimillaan kansalaistensa parisuhdemuotoihin?

Ei pelkästään yksilöiden. Mitä turvallisempi yhteiskunta, sen enemmän on voimavaroja yhteiskunnan kehittymiseen. Muuten ihmisten elämä olisi kuin eläinlaumassa.

Joku siis todellakin vielä kuvittelee, että avioliitto on lähtökohtaisesti jotenkin parempi ja moraalisesti vahvempi parisuhdemuoto kuin avoliitto. Elämme 2000-lukua!

riitaisaa perinnönjakoa tai eroa.:) Siinä ei kuule sovita yhtään mitään. Siinä tapellaan loppuun asti keinoja kaihtamatta. Ihmisten välinen luottamus toimii vain kun heidän välillään ei ole vihaa, pettymystä tai surua. Se lempeinkin ihminen suuttuu, jos kokee että on tullut kohdelluksi väärin. Ja esimerkiksi perinnönjaossa tulee usein tilanteita, joissa joku kokee tulleensa syrjäytetyksi.

Mutta kysymys onkin siinä, miksi yhteiskunnan kannattaa lainsäädännöllä - eli juridiikalla - tukea avioliittoa? Miksi ei voida antaa ihmisten päättää keskenään perinnöistä, elatuksista jne. Eli ei tietenkään niin, että avoliitossa olisi automaattisesti elatusvelvollisuus ja perintö menisi puolisolle, vaan niin että ihmiset voivat itse päättä miten toimivat. Eli sopisivat keskenään nämä jutut. Miksi yhteiskunnan täytyy puuttua kannustimillaan kansalaistensa parisuhdemuotoihin?

Ei pelkästään yksilöiden. Mitä turvallisempi yhteiskunta, sen enemmän on voimavaroja yhteiskunnan kehittymiseen. Muuten ihmisten elämä olisi kuin eläinlaumassa.

Joku siis todellakin vielä kuvittelee, että avioliitto on lähtökohtaisesti jotenkin parempi ja moraalisesti vahvempi parisuhdemuoto kuin avoliitto. Elämme 2000-lukua!

Avioliitto on parempi parisuhdemuoto, mutta saat valita ihan itse sen joka sinulle sopii. Millä muuten itse perustelet, että avoliitto on avioliittoa parempi? Onko se se perinteinen että olette yhdessä omasta tahdostanne? Entä kun tulee ne vaikeat ajat? Sitten erotaan?

riitaisaa perinnönjakoa tai eroa.:) Siinä ei kuule sovita yhtään mitään. Siinä tapellaan loppuun asti keinoja kaihtamatta. Ihmisten välinen luottamus toimii vain kun heidän välillään ei ole vihaa, pettymystä tai surua. Se lempeinkin ihminen suuttuu, jos kokee että on tullut kohdelluksi väärin. Ja esimerkiksi perinnönjaossa tulee usein tilanteita, joissa joku kokee tulleensa syrjäytetyksi.

Ja vaikeuksia aiheuttaa juurikin se, että kuollut ei ole jättänyt testamenttia vaan olettaa, että yhteiskunnan instituutio (=avioliitto) ratkaisee perimisongelmat. Kaikkein siisteintä olisi, jos jokainen kirjaisi ylös oman tahtonsa. Siis mustaa valkoisella. Silloin ei ahneilla sukulaisilla ole asiaan nokan kopauttamista.

se on VAAN avoliitossa tai se on naimisissa. Kyllä se edelleen vaan ihmisten mielikuvissa herättää ajatuksen suhteen vakaudesta, oli sitten kestänyt kuinka kauan vaan.



Vähän sama kuin että ajatellaan että on eri asia deittailla jotain...kun olla kihloissa, joka on vakavampi sitoutumisen aste.

Mutta kysymys onkin siinä, miksi yhteiskunnan kannattaa lainsäädännöllä - eli juridiikalla - tukea avioliittoa? Miksi ei voida antaa ihmisten päättää keskenään perinnöistä, elatuksista jne. Eli ei tietenkään niin, että avoliitossa olisi automaattisesti elatusvelvollisuus ja perintö menisi puolisolle, vaan niin että ihmiset voivat itse päättä miten toimivat. Eli sopisivat keskenään nämä jutut. Miksi yhteiskunnan täytyy puuttua kannustimillaan kansalaistensa parisuhdemuotoihin?

Ei pelkästään yksilöiden. Mitä turvallisempi yhteiskunta, sen enemmän on voimavaroja yhteiskunnan kehittymiseen. Muuten ihmisten elämä olisi kuin eläinlaumassa.

Joku siis todellakin vielä kuvittelee, että avioliitto on lähtökohtaisesti jotenkin parempi ja moraalisesti vahvempi parisuhdemuoto kuin avoliitto. Elämme 2000-lukua!

Avioliitto on parempi parisuhdemuoto, mutta saat valita ihan itse sen joka sinulle sopii. Millä muuten itse perustelet, että avoliitto on avioliittoa parempi? Onko se se perinteinen että olette yhdessä omasta tahdostanne? Entä kun tulee ne vaikeat ajat? Sitten erotaan?

Avioliitostahan ei koskaan erota :)

Mielestäni näillä kahdella muodolla ei ole mitään eroa, paitsi tietenkin tämä käsittämätön juridinen jäänne, jonka voisi vallan mainiosti korvata ns. paikallisella sopimisella.

Sinä puolestasi sanot suoraan, että avioliitto on avoliittoa parempi. Haluaisin kuulla perustelusi.