Onko täällä ketään, joka ymmärtää, että Helsingissä asuminen

asunnot ovat kalliita. Meidänkin talomme on ollut kallis, vaikka asummekin "maalla". Tilaa meillä tosin on reilusti ja asumme uudessa talossa. Ja mikä parasta työmatkaan menee mulla aikaa autolla 7min ja fillarilla noin 10min. Kyllä meillä jokaisella olisi mahdollisuus tunkea asumaan pääkaupunkiseudulle (ei mua täällä pikkukaupungissa mikään sinänsä pidättele,) mutta meillä kaikilla ei ole halua käyttää aikaamme työmatkoihin ja haluamme asua väljemmin samalla rahalla.



Mun mielestä on aivan turha kitistä, jos itse haluaa pääkaupunkiseudulla tai jopa Helsingissä asua, silloin on pakko vaan kärsiä kalliista asumisesta, aikaa vievistä työmatkoista tms. Samoin täällä "maalla" on omanlaisensa haasteet. Jokaisen täytyy itse tehdä valinta, mitä arvostaa eniten.

Mä voisin hyvin kuvitella muuttavani Stadista pikkukaupunkiin esim. Seinäjoki on jotenkin sympaattinen mesta. Samoin Hämeenlinna.



Ja toki asunto olisi halvempi ja elämänrytmi rauhallisempi. Mutta mulla on poismuuton kanssa kaksi ongelmaa:



1) mä olen kauppatieteiden maisteri ja esimiestehtävissä markkinoinnin ja viestinnän parissa. Mun on todella vaikea, lähes mahdoton löytää mielenkiintoista työtä pienistä kaupungeista, koska ala on keskittynyt pk-seudulle ja turku-tampere akselille. Ehkä jotain saattais tuurilla löytyä, mutta mahdollisuus on pieni.



2) no jos mä löytäisin jollain ihmeen kaupalla duunin niin mitä mun mies tekis? Millä ihmeen keinolla me akateemiset löydettäis molemmille mielenkiintoista duunia pikkukaupungista?



=> kumpikaan meistä ei ole sos/terv ihminen, eikä myös perusduunari eli esim. metallialan tai lvi-alan hommat ei ole meitä varten



3) sosiaalinen ympyrä ja lastenhoito. No, jos me nyt sitten löydettäis ne duunit jollain ihmeenkaupalla niin olisi kyllä aika iso juttu jättää koko sosiaalinen ympyrä tänne. Varsinkin isovanhemmat, jotka on aktiivisesti meidän arjessa.



4) me inhotaan pihaduunia. Siis me ei vaan kertakaikkiaan olla pihanlaittajia, lumenluojia tai halkojen hakkaajia.

reilusti isommat kuin peräkylillä.

Enemmän mua ihmetyttää se, että ihmiset eivät tajua, että missä tahansa asuminen on valintakysymys. Helsingissä tai missä tahansa muualla. Asuinpaikka on valinta ja siitä on seurauksia mitä ei ainakaan av-mammat tunnu tajuavan.

Eikä saada asuntoa kaupaksi vaikka on merinäköala.

Ja toki asunto olisi halvempi ja elämänrytmi rauhallisempi. Mutta mulla on poismuuton kanssa kaksi ongelmaa:

1) mä olen kauppatieteiden maisteri ja esimiestehtävissä markkinoinnin ja viestinnän parissa. Mun on todella vaikea, lähes mahdoton löytää mielenkiintoista työtä pienistä kaupungeista, koska ala on keskittynyt pk-seudulle ja turku-tampere akselille. Ehkä jotain saattais tuurilla löytyä, mutta mahdollisuus on pieni.

2) no jos mä löytäisin jollain ihmeen kaupalla duunin niin mitä mun mies tekis? Millä ihmeen keinolla me akateemiset löydettäis molemmille mielenkiintoista duunia pikkukaupungista?

=> kumpikaan meistä ei ole sos/terv ihminen, eikä myös perusduunari eli esim. metallialan tai lvi-alan hommat ei ole meitä varten

3) sosiaalinen ympyrä ja lastenhoito. No, jos me nyt sitten löydettäis ne duunit jollain ihmeenkaupalla niin olisi kyllä aika iso juttu jättää koko sosiaalinen ympyrä tänne. Varsinkin isovanhemmat, jotka on aktiivisesti meidän arjessa.

Ja me ei asuta Helsingissä, vaan pienemmässä kaupungissa E-Suomessa, mutta ajatus on sama eli asuminen kallista täälläkin ja mitä hittoa meidän kannattaa tätä talolainaa maksaa kun sinne Keuruulle tai Nurmekseen muuttamalla elämä olisi niin paljon halvempaa.

Se on niiiiin helppoa sanoa, että onko siellä ns. ruuhka-Suomessa pakko asua, mutta kun se ei aina ole niin mustavalkoista.

Töitä voisimme jotain varmaan jonkinlaista jostain löytääkin (tosin akateemisia ihmisiä harvoin palkataan esim. kauppaan töihin), mutta olisiko se sitten meille ja varsinkaan lapsille hyväksi että todella läheiset isovanhemmat (jotka auttavat paljon arjessa), tädit, sedät, serkut, kummit, kaverit jäisivät muutaman sadan kilometrin päähän vain halvemman asumisen takia?

Tai että rakkaista, lähellä olevista harrastuksista pitäisi luopua ja vaihtaa ne 4H-yhdistyksen kokkikerhoon (yhtään tuota harrastusta väheksymättä)?

Jos olisin s

Enemmän mua ihmetyttää se, että ihmiset eivät tajua, että missä tahansa asuminen on valintakysymys. Helsingissä tai missä tahansa muualla. Asuinpaikka on valinta ja siitä on seurauksia mitä ei ainakaan av-mammat tunnu tajuavan.

sulla ole perhettä, sukua tai ystäviä? Tai varsinkaan sun lapsillasi?

Meille ei ollut vaihtoehtonakaan muuttaa muualla, tämä on meidän ja vanhempiemme kotikaupunki, rakas sellainen. Ja koska täällä tosiaan on kallista asua, olemme eläneet sen mukaan ja tehneet valintoja joihin olemme tyytyväisiä. Saimme hyvän kokoisen rivarin hyvältä alueelta, mutta.. olemme joutuneet tätä sitten kunnostamaan ja remontoimaan kun ei tod. ole mikään unelmalinna. Monesta muustakin menosta olemme joutuneet tekemään valintoja mutta olemme todella tyytyväisiä asuinpaikkaamme. Tässä on kaikki se mitä itse haluamme elinympäristöltä ja mikä parasta työpaikallekkaan ei ole kuin 2km ja pk.t sekä koulut, puistot, kirjasto, terveysasema sen sisäpuolella. 3km säteellä löytyy ratsastustallit, uimahalli, liikunthalli, jäähalli, muutama kilometri lisää (kävely ja pyörämatkan päässä) valtava kauppakeskus, kylpylä, elokuvateatterit jne.

Niin ja se 5h+k maksoi 10v sitten 180 000e

Kaupungin vuokra-asuntojakaan saa enää kuin maahanmuuttajat.

vaan tiedän että Helsingissä asuminen on kalliimpaa kuin peräkylässä.

En oikein ymmärrä avausta.

Helsinki on rakennettu niemennokkaan, tonttimaata on vähän ja se on kallista. Puolen miljoonan ihmisen joukossa on enemmän yhteiskunnan tukitoimia tarvitsevia kuin esim. Valtimolla Pohjois-Karjalassa (= mun mielestä "peräkylä").

Hankala maantieteellinen sijainti ja iso väestömäärä vaikuttaa esim. julkisen liikenteen kuluihin.

Kulutustarjontaa on enemmän ja sekin maksaa, vaikka kilpailu on kovempaa. Säästyyhän siinä rahaa jos ei esim. ole elokuvateatteria, teatteria, hyvää ruokaravintolaa minne mennä.

Onko täällä ketään, joka ymmärtää, että Helsingissä asuminen on kalliimpaa kuin peräkylässä?

Helsingissä on kalliimpaa asua. Se nyt vain on niin. Mun mielestä tuollaisesta tosiasiasta on aivan turhaa kitistä.

Peräkylässä taas on omat ongelmansa, joista on yhtä turhaa kitistä. Siellä on pitkät välimatkat, suppeat valikoimat, jne. On turhaa kouluttautua mihinkään erikoiseen ja mielenkiintoiseen ammattiin, kun työt ovat kuitenkin vain niillä maailman tavallisimmilla aloilla.

Elämä on.