Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka pahana pidätte lapsen "kurittamista" tukistamalla?
26.12.2012 |
Tukistaminen tässä tapauksessa = otetaan etusormen ja peukalon väliin pieni osa hiuksista ja nykäistään kerran (tai joskus kaksi) alaspäin.
Mä tunnustan tukistavani tällä tavoin 5-vuotiasta lastani ehkä kolme kertaa viikossa, vaihtelee kyllä paljon, joskus on viikkoja ettei tarvitse tukistaa lainkaan, joskus tukistan tuon 3 kertaa päivässä, ne päivät kyllä hyvin harvassa. Tukistan siis jos lapsi kiukuttelee paljon tai tekee jotain joka ei ole sallittua, eikä tottele sanallista ohjetta tai käskyä vielä muutamankaan sanomisen jälkeen.
Tiedän, että tukistaminenkin on kiellettyä, mutta itse pidän sitä varsin toimivana konstina, silloin kun ei enää muu tahdo riittää eli lapsi ei "pysähdy" tekemisessään (kiukuttelu, pahan tekeminen) sanallisella ohjeistuksella tai kielloilla. Tukistamiseen sitten kyllä havahtuu, usein kyllä alkaa itkeäkin, ei mitään suurta huutoa, mutta lopettaa tihutyön siinä vaiheessa.
Itselläni on lievästi huono omatunto tästä keinosta, mutta toistaiseksi en ole ainakaan löytänyt mitään muuta toimivaa konstia, jolla saada pysähdytettyä ei-toivottu käytös suht nopeasti.
Kommentit (73)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hiljaisiksi. Toivottavasti lapsesi käyttää tukistusta runsaasti sinuun sitten aikanaan.
Tukistaahan voi, vaikka kaljuuntuisitkin. Ilmastointiteippiä pariin paikkaan päänahkaan kiinni ja veto niistä samaan aikaan.
Sinusta tulee erittäin hyvin käyttäytyvä vanhus. Olet varmaan onnessasi!
Ensin hakkaat kämmenellä, sitten risulla, lopuksi sinulla on piikkiruoska käytössä?
Mun mielestä aikuinen on jo hävinnyt pelin, jos ei ole muuta keinoa kuin fyysinen kurittaminen. Mitä uskot tukistamisella saavuttavasi pitemmän päälle?Meinaatko tukistaa vielä teiniä, jos teini on "tuhma"?
Kyllä lapsella, aivan kuin aikuisellakin, on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Miltä susta tuntuisi, jos miehesi/äitisi/esimiehesi tukistaisi sua, kun et toimi niinkuin hän odottaa tai haluaa tai olisi järkevää?
Aikuisella on kasvatustaidot pahasti hukassa, jos fyysinen kuritus on ainoa keino saada lapsi kuriin. Enkä tosiaan tarkoita sitä, etteikö lapsia tarvitse kasvattaa. Kuri on meillä ehkä turhankin tiukka, mutta väkivaltaa ei käytetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tehtiin lapsena just noin, enkä todellakaan aio tehdä omille lapsilleni!
Periaatteessa mun mielestä nykyään on menty ihan perse edellä puuhun lastenkasvatuksessa, kun jo kouluikäiset haistattelee ja puukottaa opettajiaan. Tarpeen vaatiessa pitäisi voida käyttää voimakeinoja. En ole siis ruumiillisen kurituksen vastustaja.
Mutta yleensä jos äiti monta kertaa viikossa tukistaa pentuaan, se on merkki siitä, ettei hänellä ole hallussa kasvatustaidot. Ruumiillinen kuritus menettää merkityksensä, jos sitä tekee koko ajan, eikä 5v ole sellaisessa vaiheessa, että häntä pitäisi olla koko ajan nippailemassa. Kannattaa mennä itseensä ja miettiä omaa kasvatustapaansa, sitä, mitä kerrot lapsellesi hyväksyttävästä käytöksestä, ongelmien ratkaisusta jne. Se, että tuon ikäinen ei tottele, tai hän kiukkuaa, on prosessi, jossa hänen pitäisi oppia hillitsemään tunteitaan, kuuntelemaan muita. Jos häntä aina tukistetaan, hän oppii piilottamaan tunteensa ja oppii, ettei häntäkään kuunnella, jolloin hän on vastavuoroisesti vähän epäempaattisempi. Tämä empatianpuute on todettu kaikissa maailmanlaajuisissa tutkimuksissa osana ruumiillisesti kuritettujen erilaista psyykeä. Yksi tai kaksi tukistusta ei sitä tee, mutta kuulostaa siltä, että käytät tukistamista keinona katkaista konfliktitilanne ennen kuin oikeasti otat siihen kantaa, opetat lapselle jotain, olet läsnä. Se on helppo tapa, mutta kaventaa myös lapsen kykyä ratkaista näitä ongelmia isompana.
Yksi asia lisäksi, joka sinun kannattaa ottaa huomioon, on se, että jos kuka tahansa, tarhantäti, neuvolantäti, tai vaikka kaupantäti saa tietää, että sinä tukistat, sinusta on lain mukaan tehtävä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelun on tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys, ja siinä tutkitaan, onko väkivalta lasta kohtaan jatkuvaa. Jos on, asia menee yleensä poliisille. Olen työni puolesta seurannut tätä asiaa, ja jo ihan kohtuullisesta tukistelusta, luunappeilusta on syyttäjä saattanut tehdä syyttämispäätöksen. Tällä hetkellä syyttäjälaitos hakee voimakkaasti asennemuutosta suomalaiseen yhteiskuntaan ja se tarkoittaa nollatoleranssia lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Jopa tukistajia syytetään, jotta saataisiin varoittavaa esimerkkiä muille.
Tämäntyylisiä juttuja on kymmeniä, ellei satoja ympäri Suomen käräjäoikeuksien:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011062013892909_uu.shtml
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tehtiin lapsena just noin, enkä todellakaan aio tehdä omille lapsilleni!
oli rajumpaa, otettiin nyrkkiin hiuksia ja retuutettiin päätä edestakaisin. Mielestäni käyttämäni tukistus on siis kuitenkin toista luokkaa, enkä kuitenkaan koe lapsena saamaani tukistusta mitenkään traumatisoivana, se oli vaan rangaistus typerästä käytöksestä. Sain myös risusta muutamia kertoja, omille lapsilleni sitä keinoa en ole käyttänyt, se oli mielestäni jo liikaa.
Eikä minuakaan enää esim. teini-ikäisenä tukisteltu, enkä itsekään aio tukistaa isompia lapsia. Vanhin lapsistani on 14-vuotias, ja häntä en ole tukistanut enää ainakaan kuuteen vuoteen, ei ole ollut tarvista, siinä main kun alkaa jo puhekin tehoamaan.
ap
Jep, jep. Toivotaan, että pomosi käyttää tuota sinuun jos haluttu ei tapajhdu heti. Oikeasti!!! Kysytkö tuota, onko ok repiä puolustuskyvytöntä lasta hiuksista jos ei tottele. No ei ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän ihan yksiselitteisesti pahana. Ja kun noin pienelle lapselle vielä toistuu useita kertoja viikossa.. Voi rassukkaa :(
että jatkat lapsuudessa oppimaasi väkivaltaa omille lapsillesi. Niin se kierre vaan jatkuu. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju mutta nostellaan... Mulla kävi eilen kaveri kylässä ja hän tukisti 2-vuotiasta lastaan pariinkin otteeseen sen parin tunnin pituisen kyläilyn aikana. Ensin ihmettelin näinkö oikein, mutta toisella kerralla se oli jo uskottava. Jotenkin tosi outoa että ihan noin avoimesti tukistaa..
Itse en ole lastani tukistanut mutta mulle tulee suuttuessani aggressiivisia tunteita ja tekisi mieli lyödä, paiskata seinään. En tiedä mistä ne tunteet tulevat, mutta ne vain tulevat. Joudun hillitsemään itseäni ja poistumaan tilanteesta, etten satuttaisi lasta. Kaverini sen sijaan vaikutti ihan rauhalliselta tukistaessaan, ei hän ollut minkään raivon vallassa.
En sanonut hänelle mitään, en tiedä olisiko pitänyt. Kamala ajatus jos joku tukistaisi minun lastani, mutta toisaalta en itsekään ole joka asiassa mallivanhempi..
Minulle ja sisarilleni on aina sanottu nuorena kummankin vanhempien toimesta, että ei ikinä saa käydä toiseen fyysisesti käsiksi, ellei kyseessä ole oma henki. Totta kai nuorempana omaa hölmöyttäni kuitenkin löin joskus niitä, jotka olivat saaneet minut vihaiseksi, mutta aina olen saanut siihen liittyvät nuhteet ja olen oppinut kerrasta. Vanhempani, jotka ovat minua siitä nuhdelleet, ovat tehneet niin kuin ovat opettaneet; he eivät ole ikinä käyneet minuun tai sisaruksiini käsiksi.
Joskus jos on joku huutanut tai kirkunut kovaan ääneen taukoamatta, on sanottu, että menee ulos huutamaan ettei tartte sisällä huutaa. Niin on laitettu ulos ja tullut vähän ajan päästä hiljaa takaisin sisälle. Ei rangaistuksen takia, vaan sen takia että oppii kunnioittamaan muita.
Näin minäkin aion tehdä omille lapsilleni aikanaan, kun ja jos joskus niitä saan (kunhan löydän ensin jonkun). Kuria saa ja pitääkin olla, mutta ei koskaan fyysistä vaan opettavaista eikä turhaa rähjäämistä.
M28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni on ainakin jäänyt jälkiä lapsuuden tukisteluista. Minulla oli vaikka miten pitkään todella huono itsetunto ja en osannut oikein näyttää tunteitani. Tukistelu ei ollut kyllä mitään pientä, jalat eivät osuneet välillä maahan ja kerran isäpuoleni raahasi minua selällään tukasta pitkin eteisen lattiaa (tämä tapahtui ylä-asteella). Myös piiskattiin risulla ja kämmenellä. Ja oli muutenkin henkistä väkivaltaa: haukkumista ja huutamista. Isäpuoleni onkin narsisti, jonka kanssa oli hankala kasvaa. Äitini on maailman ihanin, mutta tossun alla. En kyllä kehota ketään tukistamaan lastaan, en minäkään omia lapsia kokemani jälkeen tukistaisi. Ja myöskin ainainen alaspäin lyttääminen henkisesti ei
tee hyvää kasvuiässä olevan lapsen minäkuvalle. Enkä nyt mitään sääliä tässä hae, helpottavaa vähän avautua näistä, koska en ole näitä kellekkään kertonut.
Kuritan lapsiani tavalla, jolla voisin kurittaa työkaveriani. Jos teistä työkaverin tukistaminen ei ole ok, niin sitten ei varmaan fyysisesti ja henkisesti pienen lapsenkaan.
Nuorempana tulin tukistamisesta yhä vihaisemmaksi ja tein saman tekijälle. Kerran kun huusin ja setäni tuli tukistamaan seuraavan kerran kun hän näyttäytyi heitin häntä kengällä päähän. Hoitajiakin olen lyönyt kostoksi ja tekisin saman mielihyvin KAIKILLE jotka ovat sitä pikkurikkeistä tehneet laillista tai ei. Röyhkeyksistä tulisi piiskaa antaa eikä tyyliin piereskelystä. Tappeluissakin tulisi vain mennä tasaamaan tilit oli aloittaja kumpi hyvänsä ja oli tekonen minuutin tai useamman vuoden vanha ei sitä koskaan tekemättömäksi saa. Kannat syyllisyyttäsi vaikka läpi elämän ellet hyvitä sitä.
Vain tunneköyhä, keinoton ja osaamaton vanhempi hakkaa lapsiaan. Näin se vaan menee.
Alue: Aihe vapaa
Todella pahana pidän varsinkin tuollaista toistuvaa kurittamista. Lastensuojelulaki kieltää asian. Ja vaikkei olisi laissa kiellettyä, niin se on merkki siitä, että aikuisella ei ole keinoja. Mietipä, miltä itsestäsi tuntuisi, että sinua tukistettaisiin, kun teet virheen/erehdyt/olet vihainen. Se opettaa lapselle, että väkivalta on sallittua.