Ysräväni eivät halua pitää minuun yhteyttä koska mieheni on ulkomaalainen.

Useimmat ahdistuvat jos joutuvat puhumaan muuta kuin suomea.

Osaako miehesi small talkia Suomesta tai onko hänellä mitään yhteistä sun ystävien miesten kanssa? Oletteko kutsuneet sun ystäviä teille kylään?

Kaikki vaan odottavat hetkeä jolloin eroamme.

ap.

ajatelutapaa monikulttuurisista liitoista. Monet kerrat olen kuullut tuttavapiirissä tätä arvuuttelua, kun joku on mennyt yhteen muun kuin suomalaisen kanssa. Tuskin kukaan sanoo noin, kun kaksi suomalaista avioituu.

Aikoinani, kun itse avioiduin oman mieheni kanssa, kyseltiin minultakin miksei suomalainen kelvannut.

Työssäni joudun jonkin verran käyttämään englantia. Se sujuu kohtuudella kun puhutaan nimenomaan työasioista.



Vapaa-ajalla koen todella raskaaksi jutella englanniksi. Joudun koko ajan pinnistelemään että ymmärtäisin toisten puhetta (ja välillä menee pätkiä ohi varsinkin jos toinen puhuu murteella). Meillä on perhetuttuja, sukulaisia ja ystävien puolisoita joiden kanssa väännetään väärällä kielellä mutta aina tällaisen tapaamisen jälkeen olen todella väsynyt. Lisäksi sellaiset juhlat tai illanvietot on hankalia joissa ei kaikilla ole yhteistä kieltä käytettävissä. Eli minulla ainakin on tuo keilimuuri joka ei estä mutta hidastaa yhteydenpitoa.



Toisekseen toivon kovin että läheisimmät ihmiseni löytäisivät puolisonsa suomesta tai ainakin ihan läheltä niin todennäköisemmin jäisivät asumaan kohtuullisen lähelle. Näin on helpompi nähdä toisiaan useammin.



Lisäksi minua epäilyttää jos parisuhteessa on kovin erilaiset arvot tai erilainen tausta. Olenkin leikkimielisesti sanonut sisarusten lapsille että jos otatte ulkomaisen miehen niin miettikää todella tarkasti. Tai pohjoismaalainen nyt ei eroa taustaltaan niin paljoa mutta mitä kauempaa ja mitä erilaisemmasta uskonnosta niin sitä enemmän pitää miettiä ja tutustua ennen lopullista sitoutumista.



Tsemppiä ap;lle. Jos olet varma siitä mitä olet tekemässä niin anna mennä. Kyllä niitä uusia elämäntilanteeseen sopivia ystäviä löytyy ajan kanssa ja ilman ulkomaalaista mietäkin ihmisen ystävyydet vaihtuvat osin elämän varrella monista eri syistä johtuen.

Ja ne kaverit jotka osaa paremmin englantia, puhuvat kyllä paljonkin hänen kanssaan.



Harmi vaan että nämä eivät ole kovin läheisiä kavereita.



En mä tiedä.

Mitä mieltä on av-raati?

Olenko jotain vähemmän jos menen naimisiin erimaalaisen kanssa?

Ihan rehellisesti?

mielummin tulevat jos mies ei ole.



Säälittää vaan tuo mies, hän kun kysyy AINA minua mukaan jos menee tapaamaan kavereitaan,oli sitten leffa,baari ,ravintolaan syömään mitä vaan..

Ei ole paikkaa minne hän ei minua veisi.



Ja minä joudun liian usein sanomaan että hei, ei nyt onnistu. Mennään vaan tyttöporukalla, kunnes paljastuu että on myös miehiä.

Minun mieheni vaan ei kelvannut.



ap.

Ja ne kaverit jotka osaa paremmin englantia, puhuvat kyllä paljonkin hänen kanssaan.

Harmi vaan että nämä eivät ole kovin läheisiä kavereita.

En mä tiedä.

Mitä mieltä on av-raati?

Olenko jotain vähemmän jos menen naimisiin erimaalaisen kanssa?

Ihan rehellisesti?

Ja kysyt tota ihan tosissasi, niin sun ei kannata mennä naimisiin. Et ole riittävän vahva siihen.

Sun itsetunto ei voi riippua, jonkun av-raadin mielipiteestä, vaan sun pitää itse ymmärtää, ettet ole "vähempää" valitsemalla rakastamasi ja jo hyväksi todetun miehen.

oletko koskaan uskaltanut kysyä miksi haluavat mieluummin tavata vain sinua?



Minulla siis myös ulk.mies ja vaikka hänkin osaa suomea, niin stressaa jo etukäteen iltoja ystävieni kanssa ja tästä johtuen yritän välttää näitä yhteisiä kutsuja, koska se miehen stressi pilaa omaakin iltaa. Miehen ystävien kanssa minulla on yleensä ihan mukavaa, mutta he eivät ole minulle kovin läheisiä ja tuntuu että puhumme yleensä vain small talkia, ystävyyssuhde ei syvene minun osaltani. Onneksi meillä on muutama yhteinen ystäväperhe, joista kummatkin nautimme. Mielellään sitä kumminkin näkisi, että mieskin nauttisi niistä ihmisistä, joiden seurasta itse nauttii. Asia on iso, ja välillä olen katunut, että en tarkemmin miettinyt asiaa seurustellessamme, jo silloin mies ei hirveästi välittänyt ystävieni seurasta ja minä taas kuljin hänen ystäviensä kanssa tosi paljon.