pojan kummi ei sitten saanut toimitettua pakettia jouluksi

miettiä,mikäon syynä. Olisiko niin, että korostatte kummin yhteydenpidon tärkeyttä unohtaen vastavuoroisuuden... tai teette kummiudesta ISON ahdistavan jutun?

itse ollaan kyllä aktiivisia siihen suuntaan,yksi heidän lapsistaan on meidän kummilapsi ja ollaan vietetty paljon aikaa tämän lapsen kanssa,on meillä yökylässä,kylässä muuten vaan,käydään uimassa,leffasa,mäkkärissä,viime jouluna yhdessä ostoksilla ym



ap

jos sitä ei "kukaan jäänyt kaipaamaan"?

teette kummiudesta ISON ahdistavan jutun?

Minä aikanakin kadun, että suostuin kummiksi. Minua on syyllistetty rivien välistä ja suoraankin, etten ole ollut tarpeeksi hyvä kummi. Omiakin lapsia on ja vaativa työ, en ole ehkä jaksanut osallistua kummilapseni elämään tarpeeksi. En silloin tiennyt, miten oma elämä tulee menemään. Parin vuoden kummiuden jälkeen olin itsekin äiti ja pian toisen ja kolmannenkin kerran ja oli talon rakentamista ym. Jäi kummius taka-alalle ja olen siitä saanut katkeraa "ai kummitäti sentään muisti"-huomauttelua kuulla vuosia ja vuosia. Olisi pitänyt sanoa ei kiitos silloin heti kättelyssä.

autetaan,mies tekee pitkää päivää duunissa,meillä on 5 kummilsta,mutta kyllä me yritetään toimittaa ne paketit perille eli toisinsanoen nähdä näitä perheitä muutaman kerran vuodessa ja muutenkin aina välillä vaikkakin se oma aika on kortilla ja tosiaan tämä kummitäti oli kyllä ajellut muiden kummilastensa luona facebook päivitysten mukaan (tiedän tämän koska tunnen nämä ihmiset)



ap

lapsen kummi ei ole käynyt.



Olen itsekin kummi ja odotan sitä päivää, että lahjanantovelvollisuudet ovat ohi.

jos meidän pärstät ärsyttää,lapsihan tässä "kärsii" ja minä tietysti hitusen loukkaannuin..



ap

nähneet ennen joulua niin jäikö teidänkin kummilapsen lahja toimittamatta?

itse ollaan kyllä aktiivisia siihen suuntaan,yksi heidän lapsistaan on meidän kummilapsi

ap

näin kummitytön yksin,on siis jo 14v

Kummia käymään, vaikka kahville ennen joulua? Jos kerran paketti ei ole se juttu, vaan kummin kanssa oleminen, niin pyytäkää hänet kylään. Ehkä ne kaikki muut joilla kävi olivat pyytäneet hänet kylään.

Fb katsot missä kummi käy ja kuinka sua surettaa lapsen puolesta.....tuska.

lauantaina,sitten se muuttui,että poikansa tuo paketin ohi ajaessaan,sitten piti tulla sunnuntaina,ei näkynyt ei kuulunut,nyt laitto fb.ssa viestiä,että tulee joku päivä ja en voi olla näkemättä fb kirjoituksia koska ollaan fb kavereita,ihan oikeita vanhoja ystäviäkin vielä



ap

Suosittelen, että antaisitte olla tämän henkilön. Oman ystävän kohdalla kävi samalla tavalla ja nykyään emme ole tekemisissä. Minä muistin aina hänen lastaan, joka oli kummilapseni. Mutta hän ei koskaan, vaikka puhelikin moneen otteeseen tulevansa ja antavansa lahjoja jne. Ei muistanut koskaan synttäreinä eikä jouluina. Jossain vaiheessa loppui kutsut lapsenkin synttäreille... Tuntui pahalta.



Jälkikäteen kuulin olleeni ihan paska kummi. Kaikille ei riitä mikään.

teette kummiudesta ISON ahdistavan jutun?

Minä aikanakin kadun, että suostuin kummiksi. Minua on syyllistetty rivien välistä ja suoraankin, etten ole ollut tarpeeksi hyvä kummi. Omiakin lapsia on ja vaativa työ, en ole ehkä jaksanut osallistua kummilapseni elämään tarpeeksi. En silloin tiennyt, miten oma elämä tulee menemään. Parin vuoden kummiuden jälkeen olin itsekin äiti ja pian toisen ja kolmannenkin kerran ja oli talon rakentamista ym. Jäi kummius taka-alalle ja olen siitä saanut katkeraa "ai kummitäti sentään muisti"-huomauttelua kuulla vuosia ja vuosia. Olisi pitänyt sanoa ei kiitos silloin heti kättelyssä.

tuntenut avioliittonsa aikana (on siis eronnut pari vuotta sitten),siis täh! me ollaan tunnettu lapsuudesta asti,kolmevuotiaasta--ei olla solmittu ystävyyttä hänen avioliittonsa aikana..mitähän tekosyitä nää nyt on



ap

nyt vastaili,että on vaikea tavata ihmisiä joita on tuntenut avioliittonsa aikana (on siis eronnut pari vuotta sitten),siis täh! me ollaan tunnettu lapsuudesta asti,kolmevuotiaasta--ei olla solmittu ystävyyttä hänen avioliittonsa aikana..mitähän tekosyitä nää nyt on

ap

Itse ajattelen, että kummit ovat suurin piirtein nimet paperissa, kun sellaiset pitää olla. Toiset lasten kummit lähettää joululahjan ja se on minusta ihan riittävää en oleta, että heidän pitäisi olla yhtään mitään enempää.

Siis aviopari on lapsen kummeja. Lapsella oli syntymäpäivä tässä pari kuukautta sitten, mutta eivät tulleet vaan baariin meno veti pidemmän korren. Lapsikin ihmetteli miksi kummit eivät tulleet... Aikoivat sitten tulla myöhemmin. Toivoteltiin tervetulleiksi ja sanottiin ilmoitella kun heille sopii. Eipä ole kuulunut mitään. Ei nyt joulun aikaankaan :(



Tämän parin omat lapset ovat jo teini-ikäisiä ja tuntuu, että elävät nyt kesken jäänyttä nuoruuttaan. Monta kertaa viikossa istuvat baarissa ja kännäävät kotona. Näyttää, että viina vie ihan liikaa :(

on meilläkin 3 omaa lasta,sairas isä ja anoppi joita autetaan,mies tekee pitkää päivää duunissa,meillä on 5 kummilsta,mutta kyllä me yritetään toimittaa ne paketit perille eli toisinsanoen nähdä näitä perheitä muutaman kerran vuodessa ja muutenkin aina välillä vaikkakin se oma aika on kortilla ja tosiaan tämä kummitäti oli kyllä ajellut muiden kummilastensa luona facebook päivitysten mukaan (tiedän tämän koska tunnen nämä ihmiset)

ap

..että tää teidän lapsen kummi on huomannut kuinka rasittava suorittaja, kyylä ja besserwisser sä olet? Ja vielä kateellinen niille muille kummilapsille.

Siis aviopari on lapsen kummeja.

Tämän parin omat lapset ovat jo teini-ikäisiä ja tuntuu, että elävät nyt kesken jäänyttä nuoruuttaan. Monta kertaa viikossa istuvat baarissa ja kännäävät kotona. Näyttää, että viina vie ihan liikaa :(

..miksi heidän pitäisi asettaa sinun lapsesi etusijalle? Ehkä se heidän "kesken jäänyt nuoruus" on kuitenkin heille tärkeämpi asia kuin se että sun lapsesi saa lahjoja? Kyllä oot aika itsekäs kun kuvittelet että sun lapsesi pitäisi olla heille tärkeämpi kuin aika jota he voivat nyt viettää kahdestaan kun ovat omat lapsensa jo saaneet isoiksi ja haluavat rentoutua.