Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin laittaa Artun vanhemmille suruadressin,
23.12.2012 |
kehtaanko? Asia kosketti syvästi minua. Onko tungettelua vai lämmittävä osanotto? Olisiko kodinhoitoapu valmiiksi maksettuna aivan idioottimaista?
Artun omaisilla on loppuelämän joulut pilalla ja suunnaton ikävä lastaan :(
Kommentit (77)
Hoidat sillä omaa psyykettäsi, et surevien omaisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoidat sillä omaa psyykettäsi, et surevien omaisten.
Kuolleen omaisena arvostin kirjallisia suruvalitteluja, mutta kasvotusten sanotut sattuivat, koska jouduin kohtaamaan valittelijan.
ap
Hoidat sillä omaa psyykettäsi, et surevien omaisten.
eikä se sen osanoton aitouden ja syvyyden mittaa määrää silti.
Pieni viesti mukaan, ja voit laittaa ehdotuksena, että jos haluavat ottaa kotiapua vastaan, haluat sitä tarjota ja yhteystietosi.
ja elänyt mukana tuskaa ja pelkoa, nyt surua. Meillä sytytetään Artulle kynttilä myös huomenna, kun hautausmaalla käymme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoida oma kotisi vaan. Et ole surullinen heidän puolestaan, vaan omasta puolestasi. Kahden viikon päästä et muista edes tapausta.
Itse ainakin arvostaisin. Jos kokevat tungetteluna niin tuskin edes lukevat adressia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et tunne perhettä ennestään, niin adressin laitto on tungettelua.
Olin 10-vuotias, kun isäni ja pikkuveli kuolivat autokolarissa pyhämiesten päivän aikaan. Asuttiin pienellä paikkakunnalla, ja kaikki katsoivat oikeudekseen tulla meille tuomaan surukukkia kotiin ja ottamaan osaa suruun. Suurinta osaa ihmisistä ei oltu koskaan edes nähty. Minusta tuntui jo silloin 10-vuotiaana, että kaikki tulivat vain uteliaisuuttaan paikan päälle. Lopulta laitettiin ovi lukkoon (maallahan ei yleensä päivällä kenenkään ovi ollut tuohon aikaan lukossa).
Muistakaa, että jokaisella on myös ihan lähellä joku ihminen, joka kaipaa aikaasi. Keskity heihin!
Jos et tunne perhettä ennestään, niin adressin laitto on tungettelua.
Olin 10-vuotias, kun isäni ja pikkuveli kuolivat autokolarissa pyhämiesten päivän aikaan. Asuttiin pienellä paikkakunnalla, ja kaikki katsoivat oikeudekseen tulla meille tuomaan surukukkia kotiin ja ottamaan osaa suruun. Suurinta osaa ihmisistä ei oltu koskaan edes nähty. Minusta tuntui jo silloin 10-vuotiaana, että kaikki tulivat vain uteliaisuuttaan paikan päälle. Lopulta laitettiin ovi lukkoon (maallahan ei yleensä päivällä kenenkään ovi ollut tuohon aikaan lukossa).
Muistakaa, että jokaisella on myös ihan lähellä joku ihminen, joka kaipaa aikaasi. Keskity heihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on näin joulun alla kuten esim Joulupata. Monia näistä perheistä on kohdannut suuri onnettomuus, tavalla tai toisella. Miksi ihmiset karsastavat antaa apuaan näihin? Yksinäisiä vanhuksia on laitokset pullollaan, näistä moni kaikpaa ystävää. Uskon, että Artun perheen asuinpaikkakunnalla on paljon naapureita ym, jotka tarjoavat apuaan perheelle sokkivaiheessa, kun ruokaa ei jaksa tehdä eikä se maistu, auttavat mahdollisesti Artun sisarusten hoidossaym. Katso lähellesi, apuatarvitsevia on varmasti siinäkin. Hyvää Joulua!
30e sekä lahjoittanut vähävaraiselle tutulle 80e.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni lapsi ajattelee asioista juuri noin kuin sinä aikoinasi - se on lapsen kypsymätön tapa ajatella. Aikuista ihmistä osanotto lämmittää ja siinä on vissi ero. Tiedän, sillä olen itse kohdannut perheenjäsenen menetyksen 9-vuotiaana sekä aikuisella iällä.
Eli ap, kaunis ajatus, laita vaan adressi. Ei tämä ole millään lailla omaa traumatyötäsi vaan yksinkertaisesti myötäelämistä, sympatiaa, sydämellisyyttä. Unohda noi höpöpuheet ja laita adressi menemään.
Tuli niitä adressejakin. Kaikki heitettiin saman tien hellan pesään palamaan. Äiti vain itki, kun ei saa surrakaan rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30e sekä lahjoittanut vähävaraiselle tutulle 80e.
ap
Tämän jälkeen tuntuu entistä enemmän siltä, että adressillasi vain kiillotat omaa kilpeäsi. Muista sytyttää Artun lisäksi kynttilä myös pikku Eerikalle. Ja Ninalle, joka kuoli maksasyöpään 22.11.2012 vain 3-vuotiaana.
ONko teidän mielestänne tosiaan niin, että osanotto kuluttaa jotain näkymätöntä osanotto-pankkia. JOs kerran meinaat valitella, niin valittele tälle perheelle ja jos haluat auttaa, auta naapurin mummoa. Ettei mene hyvä osanotto väärään paikkaan.
Ap vaikuttaa ihmiseltä, jolla on sydäntä ja empatiakykyä jaettavaksi joka paikkaan, ehkä teille sydämettömillekin jos vain avaatte silmänne.
lähinnä vastasin tuolle joka sanoi että keskity joulupatoihin ja läheisiisi.
Kyllä, olen herkkä ja suren aidosti ihmisten kohtaloa, mm. viime kesänä hukkuneita lapsia, sekin 12-vuotias joka oli tippunut jokeen ja ilmeisesti märät vaatteet pitäneet virtauksessa eikä ollut päässyt pois. Itkin useammankin illan, kun näitä hukkumisia tuntui olevan niin monta.
ap
vaan päinvastoin pahentaa niitä. Jos äitisi oli tuollainen, kylmä ja sydämetön ihminen joka heittää suruvalittelut hellanpesään, niin en ihmettele että 10-vuotiaana oot vetänyt johtopäätökset, että yksin pitää surra eikä kukaan voi auttaa. Olet vain nähnyt omituisen suremisen mallin eikä muuta. Sinua ja sinun suruasi tuskin kukaan kuunteli, jos asenne oli tuo.
Kaikilla ei kuitenkaan ole noin.
ja saajiksi laitan Artun omaiset? Voivat ottaa vastaan jos haluavat, mutta ei tule kotiin asti.
Varmasti käyvät tilannetta ja tapahtumia vielä läpi koululla ihmisten kanssa, mahdollisesti pulpetin tyhjentämistä tms?
ap pohtii vaihtoehtoa
Itselläkin perheenjäsen kuollut, ja kaikki osanotto ja lämpimät ajatukset kantoivat.