G: Mitä teet työksesi? Voitko käyttää vapaasti omaa puhelintasi työn aikana?
Ihan kiinnostaa, kun tuntuu, että kaikki kuittaa aina lapsensa päässeen koulusta kotiin ja kaikille lapset soittaa töihin, että voiko mennä ja tulla..
Minä työskentelen ihan kunnan päiväkodissa lastenhoitajana ja meillä on ihan selkeä ohjeistus, että omaa puhelinta ei työaikana käytetä. Ne eivät saa olla taskussa tai ryhmän pöydillä, vaan kertakaikkiaan pukukaapissa. Yleinen ohjeistus koko kunnan työntekijöille.
Meillä lapsilla on minun työnumero ja olen tähdentänyt, että vain kun on OIKEASTI hätä, esim. sairastuu tai jotain sattuu, saa soittaa.
Meidän ryhmässä esim. on 4 hoitajaa ja meillä jokaisella on ala-asteikäinen lapsi /lapsia. Jos heistä jokainen soittaisi omalle äidilleen vaikkapa kahdesti iltapäivän aikana "olen kotona" "saanko mennä kaverille" "menen äiti nyt ulos", niin kyllä se OIKEASTI häiritsisi meidän ryhmän toimintaa paljon.
Ja nyt on ihan turha lässyttää sitä, että pitää asettaa lapsi uran edelle. Ei tässä ole mistään urasta kyse, vaan ihan normaalista työstä, jota tehdään, että saadaan ihan normaali palkka, jolla maksetaan ihan normaali elämä. Ja tosiaan, olen ollut siinä käsityksessä, että tämä "oma puhelin pukukaappiin" on aika yleinen käytäntö.
Kommentit (50)
aina saa kiinni sekä yksityisissä että työasioissa. Tosin yksityispuheluihin vastaan vain silloin, jos en ole palaverissa. Onneksi on vastaaja - ja tekstarilla mut saa kiinni palavereistakin, jos on hätä.
En voi käsittää joidenkin viestejä täällä, että työnantaja on kieltänyt oman yksityisen kännykän laittamisen housun taskuun työpäivän aikana - että se pitää säilyttää jossain lukitussa pukukaapissa.
Uskomatonta. Voihan sen yksityisen pitää äänettömällä ja joskus vessakäynnin aikaan kurkata, onko tullut puheliua/ textaria. Saakohan niissä työpaikoissa siis käydä edes vessassakaan....tulee mieleen......
Onneksi meillä saa pitää yksityisessä ihan äänetkin päällä; koska kerran ambulanssimies soitti, että mieheni on ollut pahassa autokolarissa ja minun täytyy ajaa heti paikalle, minne syöksyinkin - ajatella, jos luurini olisi väkisin määrätty pitämään jossain pukukaapissa ja sielläpä olis pirissyt 8 tuntia turhaan
mutta mä pidän äänettömällä ja etävahdin lapsia että menevät koulusta kotiin jne.
ravintolassa
puhelin on mukana, soittoääni pois, värinästä tiedän että soi. En vastaa muulloin kuin jos mies tai perhepäivähoitaja soittaa jos on tilanne että pääsen vastaamaan - muuten soitan takaisin heille. Muille soittelijoille soitan vasta kotiuduttuani jos muistan.
Mies on soittanut syksyn aikana 2 kertaa, molemmilla kerroilla oli tärkeää asiaa.
eli oma puhelin aina pöydälä työpuhelimen vieressä. Olisi myös mahdollisuus siihen että vain yksi puhelin jossa sekä työ-että kotiasiat hoituisivat. Siihen en ole lähtenyt koska jätän työpuhelimen yleensä töihin ja samalla työasiat!
Puhelin on laukussa lukitussa sosiaalikaapissa. Katson työpäivän jälkeen , onko puheluita tullut. Joskus kesken päivänkin mutta harvoinpa sitä ehtii/muistaa.
Kaikilla läheisilläni on päiväkodin numero, jos tarvitsee saada mut kiinni.
työskentelen pääasiassa labrassa. Omaa puhelinta saa käyttää vapaasti. Kaikissa työvaiheissa ei pysty heti vastaamaan puhelimen soittoon, mutta kun vapaa hetki tarjoutuu, katson kuka soitti ja harkinnan ja kiireen mukaan soitan takaisin. Lapselle aina.
eli oma puhelin aina pöydälä työpuhelimen vieressä. Olisi myös mahdollisuus siihen että vain yksi puhelin jossa sekä työ-että kotiasiat hoituisivat. Siihen en ole lähtenyt koska jätän työpuhelimen yleensä töihin ja samalla työasiat!
Työnantajan asioita ei pitkällä tikullakaan voi miettiä vapaa-aikana, mutta omat asiat on niin tärkeitä, että niitä voi huolehtia työnantajan maksamalla ajalla?
Minulla on puhelin aina päällä (äänellisellä) luokassa, koska olen sanonut oppilaiden (3.lk) vanhemmille että oppilaiden omat puhelimet pysyvät näkymättömissä ja jos kesken päivän tulee jokin hätätilanne että lapsi pitää saada kiinni, voivat soittaa minun numeroon.
Oman lapsen olen ohjeistanut että kaverillemenokyselyitä tms. ei äidin kännykkään soiteta, mutta jos on tosi iso hätä niin sitten saa kyllä - ja useimmiten minullakaan ei enää iltapäivällä ole enää tunteja kun lapselle jotain asiaa tulisi (olen kuitenkin koululla lähes aina sinne neljään koska haluan tuoda mahdollisimman vähän töitä kotiin)
Ei ole aikaa soitella henkilökohtaisia puheluja pitkin päivää.
Ärsyttää kun eläkkeellä olevat vanhempani eivät tajua tätä ja soittelevat työaikana sellaisia pitkäpiipäisiä ja turhia puheluita kuin että "katsoin tässä keittiönlaatikkoni läpi ja totesin että minulla on tosi monta kauhaa. Tarvitsisitko sinä kauhoja? Olisi puinen ja muovinen joka on ehkä vähän parempi kuin se puinen mutta ei toisaalta yhtä kivan näköinen, mutta toisaalta..." jne jne, jankuti jankuti
Minulla on puhelin aina päällä (äänellisellä) luokassa, koska olen sanonut oppilaiden (3.lk) vanhemmille että oppilaiden omat puhelimet pysyvät näkymättömissä ja jos kesken päivän tulee jokin hätätilanne että lapsi pitää saada kiinni, voivat soittaa minun numeroon.
Oman lapsen olen ohjeistanut että kaverillemenokyselyitä tms. ei äidin kännykkään soiteta, mutta jos on tosi iso hätä niin sitten saa kyllä - ja useimmiten minullakaan ei enää iltapäivällä ole enää tunteja kun lapselle jotain asiaa tulisi (olen kuitenkin koululla lähes aina sinne neljään koska haluan tuoda mahdollisimman vähän töitä kotiin)
Minulla on puhelin aina päällä (äänellisellä) luokassa, koska olen sanonut oppilaiden (3.lk) vanhemmille että oppilaiden omat puhelimet pysyvät näkymättömissä ja jos kesken päivän tulee jokin hätätilanne että lapsi pitää saada kiinni, voivat soittaa minun numeroon.
Oman lapsen olen ohjeistanut että kaverillemenokyselyitä tms. ei äidin kännykkään soiteta, mutta jos on tosi iso hätä niin sitten saa kyllä - ja useimmiten minullakaan ei enää iltapäivällä ole enää tunteja kun lapselle jotain asiaa tulisi (olen kuitenkin koululla lähes aina sinne neljään koska haluan tuoda mahdollisimman vähän töitä kotiin)[/i
TApansa kullakin..Kuulostaa oudolta..
Ei ole aikaa soitella henkilökohtaisia puheluja pitkin päivää.
Ärsyttää kun eläkkeellä olevat vanhempani eivät tajua tätä ja soittelevat työaikana sellaisia pitkäpiipäisiä ja turhia puheluita kuin että "katsoin tässä keittiönlaatikkoni läpi ja totesin että minulla on tosi monta kauhaa. Tarvitsisitko sinä kauhoja? Olisi puinen ja muovinen joka on ehkä vähän parempi kuin se puinen mutta ei toisaalta yhtä kivan näköinen, mutta toisaalta..." jne jne, jankuti jankuti
Olen itse hoitaja ja jos on luppoaikaa tai ruoka aika niin saatan kurkata onko viestejä tai puheluita tullut. Viesteihin saatan vastata tauolla jos niitä on tullut, harvoin kuitenkaan kun tutut perillä hyvin työajoistani. Puhelin on äänettömällä takin taskussa.
minulla on työpuhelin ja oma puhelin aina mukana.
Laitan äänettömälle vain jos on joku koulun juhla tai koulutustilaisuus.
Vastaan aina jos lapseni soittaa, eivät soittele turhasta. Lähipiirille olen sanonut että voivat tekstata jos on jotain tärkeää. Luen viestin ja jos on todella tärkeää soitan takaisin välitunnin aikana.
Käytännössä voin käyttää vapaasti puhelintani työaikanakin. Jos en juuri sillä hetkellä pysty vastaamaan, niin laitan vakioviestin: soitan kohta. Lapsi tietää että soitan heti vapaan hetken tullen ja soittaa sillä välin isälleen.
Minulla on puhelinetu ja vastailen siihen samaan luuriin töissä niin työasioissa kuin henkilökohtaisissakin asioissa. Kotona en vastaa yleensä työpuheluihin ja harvoin niitä tuleekin. Lomalla käytän lomavastaajaa.
Riippuu paikasta, mutta olen pitänyt puhelinta taskussa äänettömällä, pelkkä värinä päällä. Olen vilkaissut mistä on soitettu silloin kun siihen on ollut tilaisuus.
Jos puhelita täytyy pitää lukitussa laukkukaapissa, käyn tarkistamassa sen tauolla. Näen tekstiviestit tai soittoyritykset.
Jos lasten tulemisia ja menemisiä pitäisi tarkistaa, sopisin viestien lähettämisestä.
ja oman puhelimen käyttö työaikana on ehdottomasti kielletty.
Eli jotta minut saa kiinni pitää soittaa marketin keskukseen ja pyytää kuuluttamaan minua ottamaan yhteyttä infoon.
Kahvitauolla voin soittaa lapsille, jos ovat päässeet jo koulusta.
Kirkon töissä tarvitaan tietenkin puhelinta ihan normaalissa työarjessa, eli työkänny on luonnollisesti mukana koko ajnan. Omia puheluitani en voi tietenkään soittaa työnantajan laskuun vaan ne menevät palkasta tietyn koodin näpyttelyn perusteella. Kuitenkaan en käytä työkännykkää ja tuota koodia omiin puheluihin, vaan omaa erillistä siviilikännykkääni. Kuskaan siis mukana aina kahta puhelinta, tai sitten unohdan toisen tai molemmat :)
Periaatteessa työaikana voi vastata omaan puhelimeen jos aikaa on mutta käytännössä työni usein on sellaista, että se on hankalaa tai mahdotonta. Kirkon viranhaltijoillahan ei itse asiassa ole ollenkaan työaikaa, vain vapaapäivät ja lomat on määritelty, mutta muuten työpäivät eivät pääty minkään tietyn kellonlyömän perusteella vaan tehtävien mukaan. Työn ja vapaa-ajan määrittely ns hengellisessä työssä on vaikeaa. Asiakkaan kanssa ollessa en tietenkään voi pitää puhelinta päällä, en liioin kokouksissa, koulutuksissa yms. Joten kyllä minustakin on joskus hankalaa yhdistää äitiys ja työ. Lapsen kuitenkin pitää saada yhteys äitiin jos jotain sattuu. Onneksi tekstarit on olemassa, niihin voi vastata heti kun otollinen aika koittaa.