Veljen vaimo välttelee miehen sukulaisia! :(

Kysymys on useimmiten käytöstapojen puutteesta ja sairaalloisesta itsekkyydestä. Sitähän se on, kun pitää puolison sukua dissata keksityillä syillä. Ei yhtään pysty ajattelemaan puolisoa ja hänen elämäänsä vaan kaikki pyörii oman navan ympärillä. Sukulaiset on kuin työkaverit. Niitä ei voi valita, mutta niiden kanssa oikealla asenteella voi elää hyvin. Ystävällisyys palkitaan ystävällisyydellä ja minusta se on todellakin väärin sitä puolisoa kohtaan alkaa tuo pelinpito.

Usein kyse on myös mustasukkaisuudesta. Sairas omistushalu ajaa siihen, että pitää katkoa toisen elämästä sukulaissuhteet ja erityisesti naissuhteet (äiti, siskot) pois. Oma äitini oli isäni mukaan tälläinen aikanaan. Hän kuulemma käyttäytyi isäni kolmea siskoa ja mummua kohtaan kuin nenäkäs hirviö aikanaan. Siskotkin on sellaisia hyväntahtoisia ja vähän yksinkertaisia, äitini taas sanavalmis ja nokkela. Oikein nautti näpäytellä niitä ja keksi kaikkia tekosyitä, että saisi pidettyä etäisyyttä isäni sukulaisiin ja erityisesti naissukulaisiin. No, vuodet kului ja hiukan pehmeni meidän lasten myötä mummua kohtaan. Vieläkin muistan lapsuudesta, kun äitilläni ei ollut mitään mukavaa sanottavaa isäni naissukulaisista, vaikka itsestäni ne oli aina ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Sitten kuoli mummu noin 20 vuotta sitten ja nykyään äitini hehkuttaa edesmennyttä, taitavaa ja mukavaa anoppiaan. Joskus hymyilyttää, kun kuuntelee. Samoin isän siskoista se ainoa, joka asuu lähellä on nykyään sairas ja äiti käy sitä jeesaamassa enemmän kuin tarvisi ihan oma-aloitteisesti... Niin, ne vuodet pehmentää. Ensimmäisestä tapaamisesta on nyt 47 vuotta ja äitikään ei jaksa enää ottaa etäisyyttä ja olla kitkerä. Isä tästä joskus mulle jutteli vähän naureskellen ja sanoi aikanaan hävenneensä äitini käytöstä, kun siihen ei ollut mitään syytä.

Minullakin kokomuksia mieheni sisarusten puolisoista. Kohta lakkaan kutsumasta heitä synttäreille ym kun eivät koskaan tule. Tuovat ehkä lahjan ja sitten lähtevät jonkun tekosyyn nojalla kotiin. En tajua!!

Aina kun juttelemme, minusta meilllä synkkaa. Saatamme sopia, että näemme taas. Kun näkemisen aika on, niin yhtäkkiä tulee joku ohari-tekstari, että tekeekin mieluumminen jotain muuta.

Todella epäkohteliasta ja ihmeellista mielestäni! Voiko heillä olla joku sosiaalisten tilanteiden pelko, olen miettinyt... Aion kysyä asiaa joskus, koska se häiritsee niin paljon.

Vielä pari pointtia vanhaan ketjuun, jonka löysin googlatessa. Meillä on ollut pitkä parisuhde, ei ole lapsia.  Alkuun oltiin paljon tekemisissä miehen suvun kanssa ja hyvin tultiin toimeen. Olen kuitenkin aina tarvinnut omaa tilaa ja toisten nurkissa yöpyminen saa minut syvän ahdistuksen valtaan, jos pitäisi olla 1-2 yötä pidempään. Koska nämä asuvat eri paikkakunnalla, se on ainoa vaihtoehto. Miehen suku on niin säästäväistä että hotellivaihtoehto ei tule kysymykseen. Ja 1-2 yötä on heistä törkeän vähän. Heitä on vielä tosi paljon ja olettavat että minä hoidan yhteydenpidon koko sukuun. Aina saan vihjailuja kuinka pitäisi ostella lahjoja serkunkin lapsille! Mies ei laita tikkua ristiin. Omassa suvusssa yhteydenpitoon aina ollut  vähäisempää ja isäni ja äitini ovat kumpikin hoitaneet oman sukunsa. Eli isoja kulttuurieroja näissä asioissa on. 

[quote author="Vierailija" time="20.12.2012 klo 14:06"]

jos haluat.

Itse olen varmaan aika samanlainen kuin mitä kuvaat veljesi vaimoa, eikä meillä ainakaan ole mitään "vikaa" tai mitään ole tapahtunut. Minä vaan olen hyvin erakkomainen ja epäsosiaalinen ihminen enkä halua tavata oikein ketään ihmisiä. En olekaan itse asiassa tavannut mieheni sukulaisista juuri ketään enkä haluakaan tavata. Miksi aina tarvisi jonkun suvun kanssa olla tekemisissä? Mä en ole omasta suvustakaan kenenkään muiden kuin vanhempieni kanssa tekemisissä.

Pakkohan asiasta on varmaan jo uskaltautua kysymään. Toivottavasti en vaan polta siltoja mihinkään suuntaan. :(

Eihän siinä mitään sinänsä, ettei halua olla ihmisten kanssa tekemisissä ja on erakkoluonne. Mutta tässä on kyse puhtaasti siitä, että tämä ihminen on kyllä aktiivisesti kavereidensa ja omien sukulaisten kanssa tekemisissä (järjestää juhlia, kahvittelee, käy kylässä, kutsuu kylään), mutta systemaattisesti välttelee miehensä sukulaisia. Ei tuota seuran itsekästä valikoimista voi enää laittaa pelkästään huonon itsetunnon, arkuuden tai puuttuvien käytöstapojen piikkiin.

Selvästi asia vaivaa veljeänikin, on jo pari kertaa käyttäytynyt anteeksipyydellen ja takellellut jotakin epämääräistä vaimonsa käytöksestä. Veljeni osallistuu AINA vaimonsa puoleisiin sukujuhliin, vaimonsa ei osallistu IKINÄ miehensä puoleisen suvun juhliin. Kyseessä on kuitenkin jo kolmekymppinen, aikuinen nainen. Jos olisi edes joku syy, asia olisi helpompi ymmärtää.

Miksi sen pitäisi olla teidän kanssa tekemisissä? 

Veljien vaimot tuovat pirullisuuden yleensä sukulaisuussuhteisiin. Ennen toimivat sisaruussuhteet menevät yhtäkkiä kälyn ilmaantuessa paikalle täysin poikki, koska veljen vaimo. koska veljen vaimo ei tykkää miehen sisarista on mustasukkainen jne. kiitos ei - varsinkin tietyltä alueelta olevat paskat narskukälyt.. pilasivat hyvän sisarussuhteen  sekä muutkin sukulaissuhteet. kukaan ei pitänyt sukuuun tulleesta päällepäsmäristä ja velikin kuihtui silmssä ilottomaksi robotiksi. sai maat ja mannut vaimoke mutta millä hinnalla. kulisseilla ja sukulaisuussuhteiden rikkomisella. jos veli olisi ollut edes onnellinen.. hirwiön kanssa asuessaan, niin eri asia. ei ollut. :(  siitkin tuli sarkastinen, ilkeä ja munaton..