Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi itki eilen, että häntä kiusataan koulussa repun vuoksi.
20.12.2012 |
Hän siis tykkää elokuvasta ja sen hahmoista, jotka eivät ole suosittuja ekaluokkalaisten keskuudessa. Halusi ennen koulun alkua sellaisen repun ja tykkäsi repustaan kovasti, oli ylpeä siitä.
Eilen sitten heitteli reippua seinille ja itki, ettei halua enää koskaan käyttää sitä. Kuulemma koko syksyn häntä siitä kiusattu ja naurettu, että on nössö reppu. Hän haluaa Angry Birds -repun niin kuin kaikilla muillakin. Aiemmin ei ole tästä asiasta puhunut, kerran kyllä sanonut, että haluaa jonkun muun repun joululahjaksi, ei tällöin sanonut syytä. Silloin sanoin, että ostetaan uusi reppu vasta kesällä, nykyinen menee kyllä keväänkin.
Nyt sitten mietin miten toimia, ostaako uusi reppu vai mitä. Ei lasta voi kiusattavaksi tuupata tuonne kouluun, mutta toisaalta mitä se sitten opettaa, jos otan alunperin mieleisen repun pois, ja ostan uuden kiusaamisen pelossa.
Opettajalle ainakin laitan viestiä, tosin kiusaajat eivät ole omalta luokalta.
Paha mieli pienen vuoksi.
Kommentit (46)
Mullakin on 9v poika ja sekin leikkii ja kyllä sen kaveritkin leikkii. Ne leikkii legoilla ja metsissä taistelujuttuja ja ties mitä, rakentelevat hiekiksellä kaupunkeja ihan porukalla. Että tuskin teidän tarttee mihinkään kauas kesäksi mennä leikkimään.
No kun minun poikani ei leiki näitä taistelujuttuja. On siten ulkopuolinen oman ikäisten poikien porukassa. Outo. Kummallinen.
Jos joku ei leiki taisteluleikkejä, ei se sulje häntä kaikkien leikkien ulkopuolelle. Meidänkin pihassa on yksi poika joka ei taistele eikä pelaa jalkapalloa, ja silti muilla löytyy hänenkin kanssaan paljon yhteisiä leikkejä. Tämä poika vaan yleensä keksii muuta tekemistä siinä vaiheessa kun muut pojat hakevat jalkapallon esille tai alkavat vapaapainin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi sanoa vaikka, että "mitä sitten" - "haittaako se sinua" - "niin onkin" tai jotain, millä kuitata. Kun haukutaan tyhmäksi, voisi sanoa, että itse olet.--Kun ei reagoi, kommentointi ja arvostelu on jatkunut. Se on loppunut nyt, kun siihen on syksyn aikana opettajan taholta puututtu tosi napakasti ja usein.
Lopputulos, ettei lapsella ole luokallaan kavereita.
Kyllä lapsi ihan varmasti noin sanookin. Kiusaamiseen sillä ei ole mitään vaikutusta.
Onhan se vanhempien mielestä sääli, ettei ole kavereita, mutta kaverit ovat yliarvostettuja muutenkin.
No kun minun poikani ei leiki näitä taistelujuttuja. On siten ulkopuolinen oman ikäisten poikien porukassa. Outo. Kummallinen.
Kuten ilmeisesti annat ollakin. Kaikkein pahinta olisi pakottaa lapsi tekemään vapaa-ajalla jotain, mikä ei pätkääkään kiinnosta. Niin kuin koulupäivässä ei olisi jo tarpeeksi stressiä.
miksi jotkut opettavat lapsensa kiusaamaan?
En ole itse kiusannut koskaan ketään, mieheni ei ole kiusannut koskaan ketään, lapsemme eivät ole kiusanneet ketään. Että mistä se tulee se joidenkin tarve kiusata? En ymmärrä?
Ja tuollainen repusta tms. kiusaaminen on niin vanhempien opettamaa kuin olla voi.
Joku on varmasti joskus tulkinnut kommenttisi, lapsesi kommentin tai miehesi kommentin tai vaikka ilmeen tai eleen kiusaamseksi. Kiusaaminen opitaan jo päiväkodissda. Ei vältämättä kotona.
eri asia kuin se, että tarkoituksella nälvitään, haukutaan, hakataan, jätetään ulos porukoista yms.Ai kiusaaminen vaan "opitaan". Sille ei siis mahda mitään? Olet juuri niitä ihmisiä, joiden takia pienet lapset joutuvat täysin turhaan tuntemaan olevansa "paskoja" (järkyttävä ajatus!), hiljaisia hyväksyjiä vähintäänkin.
Naurettava ajatus väittää, että vanhempien asenteet eivät vaikuttaisi. Sinun kaltaisesi "ei mahda mitään" asenteet sekä tietysti nämä, jotka opettavat lapsensa (esimerkillään) arvostelemaan toistensa tavaroita, olemusta jne.
Jos kotona on tiukka linja kiusaamisen suhteen ja sen, että ketään ei nälvitä mistään syystä (onpas tuolla rumat vaatteet, näitkö ton akan telkkarissa, onpa ruma), niin ei lapsi sitä päiväkodissakaan aloita. Tai ainakin siihen on todella suuri kynnys, kun pitää koko käytöstä aivan käsittämättömänä.
Kyllä jokainen aikuinen voisi tuntea vastuunsa tämän suhteen!
kun kotona lapsille sanottaisiin, ettei ketään kiusata mistään syystä. Pelkkä oletus siitä, että omat lapset eivät kiusaa ei riitä.
Suomalaisissa kouluissa on oikeasti poikkeuksellisen paljon kiusaamista. Se on sairasta.
Alue: Aihe vapaa
No kun minun poikani ei leiki näitä taistelujuttuja. On siten ulkopuolinen oman ikäisten poikien porukassa. Outo. Kummallinen.