Nyt on hajoaminen oikeesti lähellä. Kirjotin vähän aikaa sitten tänne miehestäni, joka

jotka tuudittaudutte omassa liitossanne turvallisuuden tunteeseen; pettäminen on valitettavan yleistä, enkä itse usko sellaista miestä olevankaan, joka ei sopivan tilaisuuden tullen "maistelisi" vierasta lihaa. Menneiden sinkkuvuosieni aikana olen törmännyt todella moniin perheenisiin, jotka suorastaan hinkuvat seikkailua...

Käyn itse läpi hieman samaa, tosin meillä ei ole yhteisiä lapsia ja toistaiseksi yritän uskoa miehen selityksiä.



Voimia!

Mulle on käynyt samalla lailla, kun olin itse äitiyslomalla aloitti mies suhteen toisen naisen kanssa, sain asian selville muutaman kuukauden päästä. Selvitimme asian ja luulin että se oli takanapäin mutta vuoden kuluttua kävi ilmi että sama meni jatkui, ja yhteinen vauva oli suunnitteilla... Mene äitisi luo, itke ja mieti. Käytännön asiat sujuvat paremmin kun olet saanut pääsi selväksi ja tunnustanut että jokainen on ihminen ja siksi erehtyväinen, mutta miehesi on se joka on tehnyt sinua kohtaan syvästi väärin, sinussa ei ole vikaa eikä tilanne ole sinun häpeäsi. Kerro rohkeasti totuus kaikille sukulaisille miksi erositte, että miehellä oli joka sormelle naisia treffipalstalla.

että en ymmärrä , miksi joku sinne edes menisi, jos ei oikeasti ole mielessä tavata. Sitä yhtä asiaahan sieltä haetaan ja jopa parisuhdettakin. En tajua, miksi nykyään pitää olla erikseen sivostoja pettämiseenkin. Ne rikkovat perheitä.



Olen itsekin luullut, että suomalaiset miehet eivät tee tätä niin paljon. Itsellä oli mamumies, joka roikkui jatkuvasti deittipalstoilla. Mutta surullista että näköjään suomalaisetkin miehet voivat tehdä näin, ja ihan kuin miehet yleensäkin välittäisivät naisia vähemmän puolisonsa tunteista ja ajatuksista :(

ja paljon voimia tulevaisuuteen!

tuli kynnettyä läpi, mutta ei... Mies kotiutui eilen vihdoin, ja sain hänestä puristettua irti, että "tuttava" jonka luokse hän oli lähtenyt viettämään joulun pyhät, oli nainen X.



Ja vika on minun, koska riistin perhejoulun häneltä lähtemällä lasten kans pois, ja "kuka nyt haluis yksin viettää joulua".



Nyt oon niin paskana, etten ikinä. -ap

Eiköhän tuo miehesi viimeisin teko kerro riittävästi siitä, kuinka paljon hän katuu ja ottaa vastuuta teoistaan? Panee pikku hiljaa kaiken sinun syyksesi. Voimia ja viisautta ratkaisuihisi!

tuli kynnettyä läpi, mutta ei... Mies kotiutui eilen vihdoin, ja sain hänestä puristettua irti, että "tuttava" jonka luokse hän oli lähtenyt viettämään joulun pyhät, oli nainen X.

Ja vika on minun, koska riistin perhejoulun häneltä lähtemällä lasten kans pois, ja "kuka nyt haluis yksin viettää joulua".

Nyt oon niin paskana, etten ikinä. -ap

Mä vastasinkin sulle niin. Ei kai ole muuta vaihtoehtoa kuin ero.

Ylipullistunut ego, kuten joku totesi, ei koe, että tavalliset elämän säännöt koskisivat myös häntä.



Mieti nyt tosi tarkasti, haluatko tuollaisen kanssa jatkaa elämääsi. Jos jatkat, annat samalla viestin, että miehen käytös on ok, tosin tämän on vain pidettävä se salassa.



Voithan yrittää kaveriavioliittoa, jossa molemmat menevät menojaan, mutta lapsista huolehditaan yhdessä. Se tarkoittaa sitä, että sinun on lopetettava rakastaminen. Pieni kiintymys sallittakoon, kuten mukavaan ystävään.

Mies pihalle ja heti! Teillä olisi voinut olla pieni mahdollisuus, jos mies olisi käyttänyt nämä päivät sen pohtimiseen mitä onkaan tullut tehtyä ja olisi ollut odottamassa sinua ja lapsia. Sen sijaan mies on ollut painamassa toista naista.



Pistä petturiluuseri pihalle. Heti!



Voimia ja jaksamista!

Kuinka kovasti itse kadunkaan, etten nuorena lähtenyt silloin, kun ekan kerran tuli pahoja viitteitä tulevasta! Älä sinä tuhlaa elämääsi.

joka yrittää toipua siitä, että kesken onnellisen parisuhteen sai kuulla, että miehellä on ollut virityksiä työkaverinsa kanssa.

Tämä teksti tässä alla on niin totta. Meni kylmät väreet, kun sen luin. Tämä pukee sanoiksi sen kamalan olon, mikä itsellä edelleenkin on. Tosiaan, en ole enää se sama ihminen joka olin vielä viime heinäkuussa.

Ap:lle haleja ja voimaa olla uskomatta miehen selityksiä ja valheita.

Pettämisestä olen päässyt yli ja olemme mieheni kanssa yhä edelleen yhdessä. Mutta se mistä en pääse yli on se, että entistä minua ei ole enää olemassa. Ei ole sitä innostuvaa, optimistista, hulluttelevaa ja sinisilmäistä minua joka ei e koskaan epäillyt miehensä sanoja. Nyt on vain epäluuloinen, luottamukseen kykenemätön pessimisti. Ikinä ei tule enää minun elämääni suhdetta, jossa luottaisin toiseen ihmiseen. Mutta tämä on nyt minun elämääni. Jouduin hautaamaan luottamukseen perustuneen avioliittoni ja oman itseni.

Meillä sama tilanne n. kaksi vuotta sitten. Nyt ollaan haettu eroa. Ei tästä vain tule enää mitään. Epäilys on rasittavaa, ja itsekin haaveilen jo miehestä, joka ei murjota ja jolle olisin tärkeä. Jos ei sellaista löydy, niin olen mielummin yksin.

ja ette ole jakaneet laien hoitoa tasan. Kannattaisi miehelle antaa vastuuta lapsista ja ei haalia itselleen kaikkea.

Syönyt joulukinkkua, jouluherkkuja samassa pöydässä? Nukkunut naisen kanssa samassa sängyssä?

Voimia sinne.

miten tarina jatkuu?

Up

paskana olen, ihan romuna.



Ehkä saisinkin miehen lähtemään, mut en itsekään halua jäädä tähän taloomme. Ei mun mielenterveys kestä.



Rauhoitttavilla on menty viikodsa toiseen. Jouduin lopettamaan vauvan imetyksen; maitokin lopulta loppui kun en voinut syödä enkä nukkua.Mulla on nyt uusi asunto haussa mulle ja lapsille. ap

sulle

asiat järjestyy, vähitellen. Tee paperille lista kaikista asioista mistä sinun nyt pitää huolehtia ja viivaa niitä yli sitä mukaa kun saat homman hoidettua (asunto, osoitteenmuutos, sähkösopimus, raha-asiat jne.).



Jos tuntuu ettet jaksa tai että pää räjähtää, neuvola voisi olla ensimmäinen paikka mistä pyydät apua, he osaavat neuvoa, kenen puoleen kannattaa kääntyä.



Ja vaikka kehotan työlistan tekemiseen ("toimintasuunnitelma"), ota päivä kerrallaan ja ole itsellesi armollinen. Ajattelen sinua lämmöllä!