G: Mitä sinusta ei uskoisi päällepäin?
Kommentit (120)
Olen asunut ympäri maailmaa ja osaan useaa eri kieltä.
Minusta ei arvaa että olen köyhästä perheestä. En suoranaisesti valehtele, mutta en ainakaan kerro suoraankaan totutta lapsuudestani. Minua pidetään varakkaana ja hyvin toimeentulevana, vaikka oikeasti olen ihan keskituloinen perustallaaja.
Minusta ei uskoisi että olen ollut nuorena mielisairaalassa itsemurhayrityksen jälkeen. Minulla diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, koska käytökseni viittasi siihen. Tuhlasin holtittomasti, join ja paneskelin ympäriinsä. Tulos oli suuret velat ja luottotietohjen menetys. Näistä ylipäästyäni olen hoitanut raha-asiani moitteetta.. Enkä ole syönyt mielialalääkkeitä tms. 10 vuoteen, en oikein usko tähän diagnoosiini mielisairaudesta. Kukaan ei uskoisi että taustaltani löytyisi tuollaista, sillä olen vastuullisessa asemassa talouspuolella vakavaraisessa yrityksessä.
Näytän 30v blondilta. Olen opiskellut matematiikkaa yliopistossa, mutta päällepäin sitä ei uskoisi. Osaan ulkoa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän.
nykyinen pullantuoksuinen äiti josta kukaan ei voisi uskoa menneisyyttäni. Toimin vanhempainyhdistyksissä sekä muissa vastuutehtävissä. Olen ollut kuivilla 9 vuotta.
Luulen että vaikka kertoisin jollekkin, ei kukaan uskoisi, niin käsittämätöntä se olisi.
Minusta ei uskoisi että olen ollut nuorena mielisairaalassa itsemurhayrityksen jälkeen. Minulla diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, koska käytökseni viittasi siihen. Tuhlasin holtittomasti, join ja paneskelin ympäriinsä. Tulos oli suuret velat ja luottotietohjen menetys. Näistä ylipäästyäni olen hoitanut raha-asiani moitteetta.. Enkä ole syönyt mielialalääkkeitä tms. 10 vuoteen, en oikein usko tähän diagnoosiini mielisairaudesta.
mielisairaukistakin (häilyvä käsite) voi parantua (oppia parantumaan) ns. hallitsemalla mieltänsä. Itsekin olen ollut välillä enemmän _ välillä vähemmän mieleltäni sairasn...
Yleisin kommentti on "aijaa, mä olisin luullut että olet Etelä-Euroopasta". En siis asu Suomessa ja olen melko tumma.
sitä, että olen kokenut henkistä väkivaltaa, kasvanut alkoholistiperheessä ja oma äitini on seksuaalisesti ahdistellut ja hyväksikäyttänyt minua koko lapsuuteni ajan.
olen kykenemätön rakastumaan sen vuoksi ja säätelen tunteitani. sen vuoksi ihmiset luulee vain että olen kovanaamainen bitch. en ole, pohjattoman surullinen kyllä.
sitä, että olen kokenut henkistä väkivaltaa, kasvanut alkoholistiperheessä ja oma äitini on seksuaalisesti ahdistellut ja hyväksikäyttänyt minua koko lapsuuteni ajan.
olen kykenemätön rakastumaan sen vuoksi ja säätelen tunteitani. sen vuoksi ihmiset luulee vain että olen kovanaamainen bitch. en ole, pohjattoman surullinen kyllä.
En usko terapiaan autuaaksi tekevään voimaan, mutta siihen uskon, että oikean terapeutin kanssa on oikeasti mahdollisuus muuttua.
Jotenkin tuo sun viestisi kosketti mua, tuntuu pahalta, että sairas äitisi on tuominnut sut tuollaiseen elämään.
Ulkokuoreni on kovan näköinen, olen tiukka bisnesnainen, korot kopisten teen ja saan töissä mitä haluan. Minua ei kaikki uskalla lähestyä koska olen niin kova ja "pelottava".
Ja oikeasti olen ihan tosi herkkä kahden lapsen äiti, joka liikuttuu monesta arkipäiväisestäkin asiasta :) Itken aina kun lapset laulavat, aina kun menen kirkkoon ja urut alkaa pauhata, (liikutun nytkin kun ajattelen näitä juttuja), kun joku osoittaa yllättävää ystävällisyyttä jne.
Töissä kuori säilyy mutta siviilissä olen pehmoäiti joka valvoo yöt jos koiralla tassu kipeä.
Arki"eleganssissani" olen suomalaisen perusakan (wt) prototyyppi: tuulipuku ja linttaan astutut lenkkarit, musta (tässä tapauksessa kyllä luonnonväri, mutta sitä ei varmaan kaikki arvaa) kananpersetukka laittamattomana pystyssä, ei meikkiä, ihmisiä välttelevä juro suhtautuminen muihin. Mä vaan nautin ihan täysillä siitä että Suomessa ei tarvi naisenkaan erityisemmin välittää siltä miltä näyttää.
sitä, että olen kokenut henkistä väkivaltaa, kasvanut alkoholistiperheessä ja oma äitini on seksuaalisesti ahdistellut ja hyväksikäyttänyt minua koko lapsuuteni ajan.
olen kykenemätön rakastumaan sen vuoksi ja säätelen tunteitani. sen vuoksi ihmiset luulee vain että olen kovanaamainen bitch. en ole, pohjattoman surullinen kyllä.
olen käynyt terapiassa ja järjen tasolla ymmärrän jo, että tapahtunut ei ole mun syytä.
tunnetasolla en tiedä tuleeko musta koskaan normaali ihminen. en osaa luottaa ihmisiin ja samaan aikaan kaipaan sitä, että rakkaus korjaisi minut.
seksuaalisuus on vaikeaa, koska se tuo muistoja mieleen.sanoit hyvin sen, että äitini on tuominnut minut tällaiseen elämään, siin se juuri on.
En usko terapiaan autuaaksi tekevään voimaan, mutta siihen uskon, että oikean terapeutin kanssa on oikeasti mahdollisuus muuttua.
Jotenkin tuo sun viestisi kosketti mua, tuntuu pahalta, että sairas äitisi on tuominnut sut tuollaiseen elämään.
kiitos oli siis tarkoitettu viestin 9 kirjoittajalle.
mies-paralleni. Kaikki aina sanovat kuinka olen iloinen ja leppoisa ihminen.
Uupunut pienen vauvan äiti. Kaikki näkevät minussa ihanan, pirteän, pullantuoksuisen kotiäidin. Itse tiedän olevani masentunut, vihaan läskiä kehoani. Olen vain niin uupunut, etten jaksa lähteä salille tai lenkille. Ryven kotona itsesäälissä.
olen hyväksikäytetty, koulukiusattu, mutta nyt onnellinen naimisissa oleva kahden lapsen äiti
ihan aktiivisessa ryhmässä, tanssiteatteria, burleskia yms. Painoa on nääs enemmän kuin av-mamma voi tanssijalle hyväksyä, suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin se Emmerdalen Mandy. ;)
Olen ajatuksiltani todella kaksimielinen. Haaveilen, että pääsisin panemaan kunnolla muita naisia. Jopa vaimon sisaruksia.
T: naimisissa oleva rauhallinen ja fiksu mies.
on rintaimplantit.
Koska olen NIIN tavallinen työssäkäyvä perheenäiti,vähän homssuisen oloinenkin näin väsyneenä...
- sitä että luen paljon, etenkin fantasiaa.
- sitä että kalastan, marjastan ja sienestän
- sitä että pystyn tappamaan eläimiä, esim. kanoja, jäniksiä ja pientuholaisia silmääkään räpäyttämättä. (ei en tapa noita huvikseni, vaan ruoaksi ja tuholaiset nyt siksi että ne ovat tuholaisia)
- sitä että voin ihan huoletta leikkiä kurassa ja mudassa tai lumessa tai ihan missä tahansa, enkä välitä jostain vaatteiden likaantumisesta.
- sitä että olisin onnellisimmillani jos asuisimme maalla sellaisessa paikassa jossa voisin pitää hyötyeläimiä ja lähimpään naapuriin olisi reilusti matkaa..
Olen 26-vuotias ja monet sanovat että olen pinnallinen ja vaikutan monien mielestä "jäykältä". Jäykkyys nyt johtuu siitä että olen todella varautunut muiden ihmisten seurassa ja pinnallinen olen kyllä, mutta maalainen sielultani ja multa kynsieni alla tekee oloni vain kotoisaksi.
ja voisin jopa tehdä jotakin ilmaistakseni vihaani.