Usan tappajan äippä varastoi ruokaa koska oletti maailmantalouden romahtavan :/
Eli oli survivalisti. Opetti myös poikaansa aseiden käytössä. :/
Kommentit (26)
Tuli mieleeni south-carolinalainen hiirulaisen näköinen keski-ikäinen, safaripukeutunut konservatiivistyyppinen mies, jonka tapasin Laosissa viime talvena. Kohtasimme samassa kuppilassa ja rupesimme juttelemaan koska olimme kummatkin valkonaamoja. Puhuimme niitä näitä, kohteliaita vain kun länkkärit kohtaavat idässä. Tämä jenkki puhui siitä että aikoo ansaita bisneksillään idässä sen verran rahaa, että voi elättää perheensä ameriikassa lopullisen omavaraisesti (viljellä, tuottaa itse kaiken tarvitsemnsa ruoan ja veden, aurinkoenergian jne) ja hankkia aseita puolustaakseen tätä omavaraisuuttaan. Kuuntelin häntä suu mollollaan, sillä tämä kyseinen heppu ei ollut mikään paljasjalkahippi/vaihtoehtoihminen vaan tuiki tavallinen konservatiivi ala isänmaa ja jumala, eikä mitenkään mielisairaaltakaan vaikuttanut, tai puhunut kiihkoissansa.
Hän koki, että maailma on menossa siihen, että ruoasta ja vedestä tulee pula, ja rahatalous romahtaa. Jolloin ihmisen on oltava omavarainen jos vain mahdollista. Ja tässä skenaariossa kuulemma täytyy olla varautunut siihen, että nälästä ja jaosta kärsivät ihmiset tulevat riistämään hänen mailtaan, jolloin tarvitaan aseita puolustamiseen. Koska hänen perheensä aikoo selvitä tulevasta.
Kysyin olivatko aseet ihan välttämättömiä selviämiselle? Että aikooko siis tosipaikan tullen sitten posauttaa maissivarkailta aivot pellolle? Sanoi tärkeänä että kyllä, se on ainoa mitä voi tehdä jos aikoo selvitä.
En vieläkään oikein osa suhtautua häneen. Että jokainen selviää itse yksin, henki pois muilta. Siinä tuli muita menoja, toivotettiin hyvät talvet, eikä puhuttu sen koommin. Jäi vaan mietityttämään, että näinkö ihmiskunta aikoo selvitä?
Tuo mies on vaan 1700-luvulta juontuvien arvojen ja asenteiden ja ajatusten tuote. Amerikkaanhan lähdettiin pärjäämään itse, yksin, luomaan onnea omalla työllä kultamaahan. USAn valtakulttuuri korostaa tuota asennetta ja kohtaamasi mies edusti sitä äärimuodossaan.
Amerikkalaisesta näkökulmasta ns. vanha maailma on jämähtänyt takapajula, jonka edessä voi olla vain rappio ja tuho. USA on luvattu maa, toivon maa. Ja se toivo syntyy yksilön pärjäämisestä omalla työllä. Sinnehän muutti alkuvaiheessa paljon protestantteja pois Euroopan vainoista.
Me ei täällä Euroopassa pystytä ihan täysin sisäistämään sitä ajatusmaailmaa, joka USAssa on vallalla. Se on muka olevinaan meille tuttu kulttuuri ja melkein samaa "länkkäriä" kuin mekin. Mutta maailmankuvan tasolla se on kaikkea muuta.
Meille tulee luonnollisena ajatus, että yhdessä pärjätään ja yhteiskunta tulee ja pelastaa. Meidät on taas totutettu siihen maailmankuvaan.
Siihen en ota kantaa, kumpi maailmankuva on oikea ja väärä. Ehkei niitä voi arvottaa. Onko parempi ottaa itse vastuu elämästään vai sysätä se muille? Jos tiukka paikka tulee, puolustaisitko mielummin perhettäsi asein vai antaisitko jonkun vieraan raiskata tyttäresi ja viedä ruoan lastesi suusta? Onko järkevää elää tuollaisessa pelon ilmapiirissä, että kaikki romahtaa ja rakentaa koko elämä sen perusteella?
En osaa sanoa.
Meilläkin on ollut näitä ostoskeskuspommittajia ja kouluampujia. Puhumattakaan perhesurmaajaisistä. Mitäs se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta, kun lopputulos on tuo?
katkeruutensa ja paranoidisuutensa lapseensa. Koska äiti ei tykännyt suunnitelmista, mitä koululla oli hänen poikansa varalle ja siksi otti pojan pois koulusta. Siinä se katkeruus kasvoi vuosien ajan?
mitä vit... tää juttu suunnitelmista tarkoittaa?
en ymmärrä. ihmetouhua kun lehdissä lukee jostain uutisista vain vihjailuja. jättäisivät kirjoittamatta jos ei voi suomeksi sanoa.
pojalle, että saa jonkinlaista eityistukea tai terapiaa tms. siis tälläistä perussettiä mitä oppilaan tueksi järjestetään. Ehkä se olisi ollut äidistä ja pojasta häpeällistä?
kun tässä hetkessä ajatellaan. Siitä kyllä tulee sairasta ja kauheaa, jos joku teistä sitten alkaa lahtaamaan porukkaa...