Siis voi Vee! Tein tänään(kin) hyvää ruokaa,

Ihan " tavallista" ruokaa? Makkarakastiketta ja perunoita? Jauhelihakeittoa?

Ja tuo äijä suuttui kun loukkaannuin tuosta kommentista.

Ensin käyttäytyvät tökerösti ja sitten loukkaantuvat loukkaantumisesta. Yleensä "anteeksi" on näille ihmisille todella vaikea sana lausua, jos edes kuuluu sanavarastoon.

Ja jauhelihakeittoa ja kalapuikkoja ja makaronilaatikkoa ja kaikkea peruskamaa.



Mutta kerran viikossa olemme koko perhe koolla (siis todella vain kerran viikossa) ja silloin halua jotain muuta kuin sen hemmetin makkarakastikkeen.



Vaan ei sitten enää ikinä muuta. Syödään pyttipannua, aamusta iltaan.



ap (todella veetuuntuneessa tilassa)

monessa asiassa. Joku lukee vain huonoa kioskikirjallisuutta, kuuntelee renkkumusiikkia, pukeutuu tyylittömästi tai sitten haluaa syödä vain shittiä. Ikävä kun miehesi on tuommoinen alatyylinen tapaus.

Jos sillä nyt vaan sattui olemaan tollanen mieliteko, ja se pääsi sen suusta ulos, vaikka sunkin ruoka on tosi hyvää?



Ymmärrän kyllä, suuttuisin minäkin. Tosin mun mies on niin hyvin kasvatettu, että se aina kiittelee ruoasta. Vaikka olis pelkkää laihaa hernekeittoa.

Mun mies kyllä yleensä arvostaa ja kehuu mun kokkailuja, tosta sun tekemästä pihviateriastakin se olis hyppinyt ilosta. MUTTA välillä sekin onnistuu olemaan tökerö; viime viikonloppuna meillä oli juhlat ja olin tehnyt itse mm. kolmenlaisia suklaatryffeleitä/karkkeja, leiponut kakut ja tehnyt parit suolaiset piirakat. Mies sitten lähti viime tipassa vielä hakemaan kaupasta unohtunutta mehua, ja toi sieltä Pandan juhlapöydän konvehteja, juustonaksuja ja sipsejä. Ei noi snacksit nyt mitään mut hyi olkoon, pahimpia tusinasuklaita mitä on ja niitä sitten tarjoili vieraille. Yök.

Ihan " tavallista" ruokaa? Makkarakastiketta

ja perunoita? Jauhelihakeittoa?

haluaa syödä jauhelihakeittoa sunnuntaina?!?! Viikonloppuna on just parasta, kun saa tehdä hyvää, ja parempaa ruokaa kuin arkena, ja nauttia pöydässä pitkään. Meillä onneksi molemmat arvostavat hyvää ruokaa. Ja kun lapset on tottuneet syömään vanhempien kanssa pienestä pitäen juhlavammin viikonloppuisin, niin nykyään ruoanlaitto on koko perheen harrastus - tosin niin, että minä teen suurimman osan ruoasta (omastas halustani) ja muut osallistuvat suunnitteluun, kattamiseen jne. Sääli, ettei ap:n mies ymmärrä hyvän päälle!

omasta mielestäni aika hyvä ruuanlaittaja, en laita mitään gourmet-ruokaa, mutta oon hyvä tekemään sellaisista edullisista ja tavallisista aineksista maistuvaa ruokaa (esim. juurekset, kaali, linssit, riisi, tofu, peruna). Mä hoidan ruokahommat lähes kokonaan yksin (eikä siinä mitään). Mies ei koskaan mitenkään huomioi sitä mun laittamaa ruokaa, ei koskaan sano, että se on sitten kivaa, kun sä teet joka päivä hyvää ruokaa. Kilahdan miehelle n. 3 - 4 kertaa vuodessa, jonka jälkeen sanoo ehkä viikon ajan mulle "kiitos ruuasta" tai "oli hyvää, nam nam", mutta siihen se sitten jääkin.



Mietin, olisko ihan sama, jos tekisin ihan paskaa ruokaa tai jättäisin ruuanlaiton kokonaan ja syötäis vain leipää.

Jokaisella on makunsa ja syököön sen mukaisesti.



Nyt tämä 12 vuoden gourmet-palvelu päättyi. Jätän vastedes pöydälle lapun jossa lukee Lounas:grillikioski 1 km päässä.



Ketuttaa. Oikeasti. Nyt se lämmittää tuolla mikrossa jotakin, kai jäi nälkä siitä ruuasta. Ehkä lämmittää jotain saarioisen pitsaa. (Siis pihviä ym on edelleen jäljellä)



ap