Voiko vaalea suomalainen olla karismaattisen näköinen?
Onko vaalea ihminen tuomittu hiirulaiseksi, vai tunnetteko vaaleaa aikuista suomalaista, jossa olisi jotain poikkeuksellisen puoleensavetävää? En nyt puhu teinitytöistä..
Kommentit (23)
jolla ei ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa.
Se on myös myötäsyntyistä (vähän niinkuin huumorintaju), eli ihminen joko on karismaattinen tai ei ole. Sitä ei voi opetella eikä omaksua mistään.
Otetaan oma persoona ja tyyli ja tuodaan sitä korostetusti esiin. Jokainen korostaa sitä piirrettä, jonka kokee itselleen ominaisimmaksi. Joillakin se on herkkyys ja viattomuus, toisella tulisuus ja dramaattisuus, jollain taas alkukantaisuus ja luonnonläheisyys, jollain voima ja atleettisuus...
Itse koen sekä ulkonäköni että persoonallisuuteni pääpiirteeksi dramaattisuuden ja voimakkuuden. Niinpä meikkaan vahvasti perusväreillä, ja pukeudun selkeisiin musta-punainen-valkoinen yms. yhdistelmiin, selkeissä linjoissa. Ei mitään pitsiä tai piiperrystä tai pikkusievää minulle! Jonkun toisen persoonaan taas sopii ihan erilainen tyyli.
korostaa pukeutumisella tai meikeillä. Joissakin on vain vetovoimaa ja vahvaa karismaa, ja ulkoistakin kauneutta ilman tehosteita - siis vaaleilla suomalaisilla "hiirulaisilla". :)
Karismaa on aika hankala hankkia, jos sitä ei vain ole - oli tukka sitten vaalea, tumma tai sininen.
Otetaan oma persoona ja tyyli ja tuodaan sitä korostetusti esiin. Jokainen korostaa sitä piirrettä, jonka kokee itselleen ominaisimmaksi. Joillakin se on herkkyys ja viattomuus, toisella tulisuus ja dramaattisuus, jollain taas alkukantaisuus ja luonnonläheisyys, jollain voima ja atleettisuus...
Itse koen sekä ulkonäköni että persoonallisuuteni pääpiirteeksi dramaattisuuden ja voimakkuuden. Niinpä meikkaan vahvasti perusväreillä, ja pukeudun selkeisiin musta-punainen-valkoinen yms. yhdistelmiin, selkeissä linjoissa. Ei mitään pitsiä tai piiperrystä tai pikkusievää minulle! Jonkun toisen persoonaan taas sopii ihan erilainen tyyli.
Minussa on ujoutta, herkkyyttä ja viattomuutta ja saan usein kuulla olevani siksi viehättävä. Mutta olen myös voimakas ja poikkeuksellisen atleettinen ja ujoudestani päästessäni löytyy myös dramaattisuutta ja tulisuutta. Eli mitä mun kannattaisi korostaa?
Otetaan oma persoona ja tyyli ja tuodaan sitä korostetusti esiin. Jokainen korostaa sitä piirrettä, jonka kokee itselleen ominaisimmaksi. Joillakin se on herkkyys ja viattomuus, toisella tulisuus ja dramaattisuus, jollain taas alkukantaisuus ja luonnonläheisyys, jollain voima ja atleettisuus...
Itse koen sekä ulkonäköni että persoonallisuuteni pääpiirteeksi dramaattisuuden ja voimakkuuden. Niinpä meikkaan vahvasti perusväreillä, ja pukeudun selkeisiin musta-punainen-valkoinen yms. yhdistelmiin, selkeissä linjoissa. Ei mitään pitsiä tai piiperrystä tai pikkusievää minulle! Jonkun toisen persoonaan taas sopii ihan erilainen tyyli.
Minussa on ujoutta, herkkyyttä ja viattomuutta ja saan usein kuulla olevani siksi viehättävä. Mutta olen myös voimakas ja poikkeuksellisen atleettinen ja ujoudestani päästessäni löytyy myös dramaattisuutta ja tulisuutta. Eli mitä mun kannattaisi korostaa?
Ja toki, jos nykyiselläänkin kokee saavansa tarpeeksi huomiota, ei ole tarpeen muuttaa mitään. Mutta jos kaipaa lisää, voi keskittyä luomaan ulkoisesta olemuksestaan yhtenäisemmän kokonaisuuden korostamalla jotain yhtä tai kahta ominaisuutta, ja ne on ihan vapaasti valittavissa mitä korostaa.
ratkaisee, ei se, että sen pitäisi muillakin olla dramaattisen mustanpuhuvaa. Karismaattisista ja persoonallisista vaaleista suomalaisista tuli ensimmäisenä mieleen Riitta Uosukainen ja Minna Kauppi.
joku saattaa pitää karismaattisena myös Samuli Edelmannia, Samuli Vauramoa ja Samu Haberia. Edelmannia en itse kestä ollenkaan, Vauramo menee juuri ja juuri, jos roolien ulkoisen eleettömyyden tulkitsee sisäiseksi paloksi pökkelöyden sijaan ja Haberin maailmankatsomus on ärsyttävä, mutta jokin hänessä vangitsee, eikä se liity ulkonäköön.
joku saattaa pitää karismaattisena myös Samuli Edelmannia, Samuli Vauramoa ja Samu Haberia. Edelmannia en itse kestä ollenkaan, Vauramo menee juuri ja juuri, jos roolien ulkoisen eleettömyyden tulkitsee sisäiseksi paloksi pökkelöyden sijaan ja Haberin maailmankatsomus on ärsyttävä, mutta jokin hänessä vangitsee, eikä se liity ulkonäköön.
Ei tuon ikäiset ole vielä siinä iässä että karismaaa voisi olla.
Karismaattisia naisia löytyy enemmän. Miitta Sorvali ja Outi Mäenpää ovat vaaleita suomalaisia mutta molemmat todella karismaattisia, etenkin livenä. Ja Seela Sella on aivan poikkeuksellisen karismaattinen, vaikka on iäkäs, vaalea ja todella pienikokoinen.
eihän karisma oikeastaan liity edes ulkonäköön.
karismaattisia, vaaleita ihmisiä ovat minun mielestäni esimerkiksi kati outinen, pia pasanen (uutisankkuri), chisu. miehistä tulee mieleen jo mainittu samuli vauramo, yksi toimittaja (sakari kilpeläinen tms.?) ja sauli koskinen.
on se totta että etenkin miehistä on paljon vaikeampi keksiä vaaleita ja karismaattisia. tummia ja karismaattisia löytyy vaikka millä mitalla, ihan jostain tauno palosta alkaen.
vasta naisesimerkkien jälkeen, kirjoitin siis viestit 12-13. Myös Outi Mäenpäässä ja Seela Sellassa, jotka mainitsit, tosiaan on sitä jotakin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karisma
Mielipiteitä on siis yhtä monia kuin on määrittelijöitäkin. Suomalaisten näkökulmasta vaikkapa Berlusconi ja Monti harvoin ovat missään määrin karismaattisia, mutta italialaiset varmasti näkevät toisin.
Veikkaisin, että sisältä kumpuava vakuuttavuus, usko omaan asiaan ja varsinkin Suomessa toisaalta oman persoonan tietynlainen häivyttäminen varsinaisen asian tieltä (tämä viimeinen seikka on erityisen kulttuurisidonnainen) tekevät karisman.
täysin hiusten ja ihon väristä ja jopa pitkälti muun ulkonäön miellyttävyydestä riippumatta.
Tunnen itse monia ja onhan niitä nyt julkisuudessakin paljon, vaaleita kauniita suomalaisia jotka ei todellakaan ole hiirulaisia. Mutta useimmilta se vaatii meikkiä ja pukeutumistyyliä että erottuu, olipa vaalea tai tumma.