Miten suomalainen ylempi keskiluokka pukeutuu? Lapset ja aikuiset

Up

Stockallahan on vaikka minkä merkkisiä ja laatuisia vaatteita, ei niitä voi kaikkia laittaa samaan kategoriaaan. Löytyy halpamerkki Vilaa ja sitten vähintään kymmenen kertaa kalliimpaa.  

Pukeudun toogaan ja sandaaleihin, samaistun Rooman loiston aikojen virkamieseliittiin.

Mielestäni työpukeutuminen pitää osata eriyttää vapaa-ajan pukeutumistyylistä. Joudun työni puolesta pukeutumaan jakkupukuun tai vastaavaan, eikä Suomessa laadukkaita naisten "pukumerkkejä" ole kovin paljoa. Jo täällä mainitut Tiger of Sweden, Hugo Boss, Sand ja Filippa K ovat oikeastaan ainoat vaihtoehdot keskihintaisista, valmiista puvuista. Töissä käyttämäni laukut ovat klassisia merkkilaukkuja, jotka eivät huuda merkkiä.Minulta löytyy esimerkiksi Mulberrya, Pradaa, DolceGabbanaa, Todsia. Takkeja löytyy juurikin tuolta paljon parjatulta Burberryltä. Töissä meikin pitää olla hillitty ja huoliteltu, hiukset pidän yleensä nutturalla. 

Vapaa-ajalla käyttämäni vaatteet ostan usein keskustan kivijalkaputiikeista. Nougat, Lilly, Maranello, Nectarine, Gaudete jne kuuluvat lempiliikkeisiini. Useinkaan en tunne merkkiä, jota ostan. Tykkään rennoista vaatteista, maanläheisistä väreistä ja hyvistä materiaaleista. Converset ovat ihan ykköskengät. Vapaa-ajalla en jaksa juurikaan meikata ja hiukset ovat ponnarilla tai auki. Kivijalkaputiikkeja suosin, koska haluan tukea yrittäjyyttä. Työlaukkuja käytän vapaa-ajalla harvoin, sillä ne tuntuvat isoilta ja kömpelöiltä. Korkkareita en käytä ikinä!

En tiedä kuulunko tuon määritelmän "ylempi keskiluokka" alle, mutta tässä näkökulma siihen, että se, mitä töissä näkee jonkun päällä, ei välttämättä kerro mitään henkilön oikeasta tyylistä. Työelämässä toimin johtoryhmän jäsenenä, vapaa-ajalla pelaan tennistä, mökkeilen yhdessä perheen kanssa ja elän ihan tavallista lapsiperheen arkea. 

Wikipedia - referaatti:

Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.

Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)[2]. Prosentti suomalaisista mieltää kuuluvansa yläluokkaan ja loput 15 prosenttia ei osaa sijoittaa itseään mihinkään yllä mainituista luokista[3].

Yhteiskuntaluokkiin liitetään usein myös niiden edustajille ominaisia kulutustottumuksia, tapoja, harrastuksia ja mieltymyksiä.

Ihmisen yhteiskuntaluokka voi vaihtua, kun hänen elämäntilanteensa, tulotasonsa tai koulutusasteensa muuttuvat.

suosittua on peittää ainakin erogeeniset alueet (genitaalit, rinnat) kuten myös vatsa ja reisi ainakin puolestavälistä ylöspäin.

Itsellä on paljon Burberrya, Gantia, Sandia, Andiataa, Canada Goose, Tiger of Sweden, Marc O'Polo jne. merkkisiä vaatteita. Lisäksi jotain arvokkaampaa kuten Pradaa. Ostan aina oikeastaan merkkivaatteita. H&M, Lindex, Gina Tricot -merkkisiä vaatteita en omista. Mies ostaa aina myös samantyyppisiä vaatteita. Laukkuja ja kenkiä ostan harkitusti ja harvoin, koska ne ovat aina kalliita. Lapsilla on Burberrya, Mayoralia, Hilfigeriä, Ralph Laurenia, mutta esiteini on itse halunnut ostaa myös jotain halpoja merkkejä kuten koulukavereilla on niin toki sallin sen. Mutta en salli 12-vuotiaalla napapaitoja tai pelkän pakaran peittäviä hameita. Päiväkoti-ikäisellä on myös ns halpoja merkkejä kuten Benetton, Esprit ja Stockan oma merkki Bogi ja ulkovaatteina on Ticketiä, koska pidän niiden ulkonäöstä. Vaatteet ovat puhtaita ja silitettyjä, hiukset kauniisti leikattu, itsellä myös vaalennettu. Meikkaan aina, mutta hillitysti ja töissä en käytä koruja tai hajuvettä (potilastyö). Ansaitsemme miehen kanssa hyvin, mutta olemme myös perinyt paljon rahaa. Käytöstavat ovat tärkeämpiä kuin vaatteet. Hillitty, kaunis käytös opetetaan pienestä pitäen, opetetaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia ja harrastetaan paljon kulttuuria urheilun lisäksi. Ystäväperheitä on paljon ja he ovat monella tapaa samanlaisia kuin meidän perhe.

Aika huonoa kieltä tuo teksti.

Itsellä on paljon Burberrya, Gantia, Sandia, Andiataa, Canada Goose, Tiger of Sweden, Marc O'Polo jne. merkkisiä vaatteita. Lisäksi jotain arvokkaampaa kuten Pradaa. Ostan aina oikeastaan merkkivaatteita. H&M, Lindex, Gina Tricot -merkkisiä vaatteita en omista. Mies ostaa aina myös samantyyppisiä vaatteita. Laukkuja ja kenkiä ostan harkitusti ja harvoin, koska ne ovat aina kalliita. Lapsilla on Burberrya, Mayoralia, Hilfigeriä, Ralph Laurenia, mutta esiteini on itse halunnut ostaa myös jotain halpoja merkkejä kuten koulukavereilla on niin toki sallin sen. Mutta en salli 12-vuotiaalla napapaitoja tai pelkän pakaran peittäviä hameita. Päiväkoti-ikäisellä on myös ns halpoja merkkejä kuten Benetton, Esprit ja Stockan oma merkki Bogi ja ulkovaatteina on Ticketiä, koska pidän niiden ulkonäöstä. Vaatteet ovat puhtaita ja silitettyjä, hiukset kauniisti leikattu, itsellä myös vaalennettu. Meikkaan aina, mutta hillitysti ja töissä en käytä koruja tai hajuvettä (potilastyö). Ansaitsemme miehen kanssa hyvin, mutta olemme myös perinyt paljon rahaa. Käytöstavat ovat tärkeämpiä kuin vaatteet. Hillitty, kaunis käytös opetetaan pienestä pitäen, opetetaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia ja harrastetaan paljon kulttuuria urheilun lisäksi. Ystäväperheitä on paljon ja he ovat monella tapaa samanlaisia kuin meidän perhe.

Mekin kuulumme. Käytämme ihan tavallisia vaatteita, jotka ostan pääasiassa käytettynä. Osa on merkkivaatteita ja osa ei. Merkeillä ei ole meille merkitystä, enkä ikinä pystyisi luettelemaan niitä tuolla lailla. Varsinaisia designervaatteita minulla ei ole kuin yksi cocktailmekko.

En arvosta erityisesti hillittyä pukeutumista vaan sitä, että ihmisellä on oma tyyli ja maku. Tärkeintä vaatteessa onkin se, että se sopii omaan tyyliin ja toimii käytännössä, eikä lainkaan se, millaisen vaikutelman muille antaa.

Rahahan ei sinänsä asiaan liity. Kauniit käytöstavat ovat selviö tietysti, mutta niinhän ne ovat suurimmalle osalle ihmisistä.

Itsellä on paljon Burberrya, Gantia, Sandia, Andiataa, Canada Goose, Tiger of Sweden, Marc O'Polo jne. merkkisiä vaatteita. Lisäksi jotain arvokkaampaa kuten Pradaa. Ostan aina oikeastaan merkkivaatteita. H&M, Lindex, Gina Tricot -merkkisiä vaatteita en omista. Mies ostaa aina myös samantyyppisiä vaatteita. Laukkuja ja kenkiä ostan harkitusti ja harvoin, koska ne ovat aina kalliita. Lapsilla on Burberrya, Mayoralia, Hilfigeriä, Ralph Laurenia, mutta esiteini on itse halunnut ostaa myös jotain halpoja merkkejä kuten koulukavereilla on niin toki sallin sen. Mutta en salli 12-vuotiaalla napapaitoja tai pelkän pakaran peittäviä hameita. Päiväkoti-ikäisellä on myös ns halpoja merkkejä kuten Benetton, Esprit ja Stockan oma merkki Bogi ja ulkovaatteina on Ticketiä, koska pidän niiden ulkonäöstä. Vaatteet ovat puhtaita ja silitettyjä, hiukset kauniisti leikattu, itsellä myös vaalennettu. Meikkaan aina, mutta hillitysti ja töissä en käytä koruja tai hajuvettä (potilastyö). Ansaitsemme miehen kanssa hyvin, mutta olemme myös perinyt paljon rahaa. Käytöstavat ovat tärkeämpiä kuin vaatteet. Hillitty, kaunis käytös opetetaan pienestä pitäen, opetetaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia ja harrastetaan paljon kulttuuria urheilun lisäksi. Ystäväperheitä on paljon ja he ovat monella tapaa samanlaisia kuin meidän perhe.

että ihan on pakko antaa tästä erityismaininta! :D Tollasia ihmisiä kun on ihan oikeastikin olemassa. Ajatella. Kuulostaa 1800-luvulta, mutta niitä on oikeasti vieläkin.

Tollasia ihmisiä kun on ihan oikeastikin olemassa. Ajatella. Kuulostaa 1800-luvulta, mutta niitä on oikeasti vieläkin.

tämmöinen on kyllä tosi huvittavaa :D

AV:lla tulee muutenkin vastaan paljon sellaista, mitä ei tajuaisi olevan oikeasti olemassa, kun ei sellaiseen normaalielämässä normaalien ihmisten keskellä törmää.

Itsellä on paljon Burberrya, Gantia, Sandia, Andiataa, Canada Goose, Tiger of Sweden, Marc O'Polo jne. merkkisiä vaatteita. Lisäksi jotain arvokkaampaa kuten Pradaa. Ostan aina oikeastaan merkkivaatteita. H&M, Lindex, Gina Tricot -merkkisiä vaatteita en omista. Mies ostaa aina myös samantyyppisiä vaatteita. Laukkuja ja kenkiä ostan harkitusti ja harvoin, koska ne ovat aina kalliita. Lapsilla on Burberrya, Mayoralia, Hilfigeriä, Ralph Laurenia, mutta esiteini on itse halunnut ostaa myös jotain halpoja merkkejä kuten koulukavereilla on niin toki sallin sen. Mutta en salli 12-vuotiaalla napapaitoja tai pelkän pakaran peittäviä hameita. Päiväkoti-ikäisellä on myös ns halpoja merkkejä kuten Benetton, Esprit ja Stockan oma merkki Bogi ja ulkovaatteina on Ticketiä, koska pidän niiden ulkonäöstä. Vaatteet ovat puhtaita ja silitettyjä, hiukset kauniisti leikattu, itsellä myös vaalennettu.

Käytöstavat ovat tärkeämpiä kuin vaatteet. Hillitty, kaunis käytös opetetaan pienestä pitäen, opetetaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia ja harrastetaan paljon kulttuuria urheilun lisäksi. Ystäväperheitä on paljon ja he ovat monella tapaa samanlaisia kuin meidän perhe.

Hejssan, Mickan!

sellaista väkeä, eli yksinkertaista ja hillittyä pukeutumista. Aika pitkälti Sand&Gant vaatteissa.

Väreinä musta, harmaa, valkoinen, ruskea ja joskus kun oikein villiksi heittäytyy->vihreä..

Ylempi keskiluokka ei tarkoita materialistia.

Tarkoittaako tuo, että lapset eivät saa missään tilanteessa ulkona juosta ja purkaa energiaa kiljumalla ja riehumalla villisti??

Aika tukahdutettuja sieluja kasvaa...

Ylempi keskiluokka pukeutuu hillitysti (jos ovat tyylikkäitä) tai käytännönläheisesti (jos ovat taviksia). Yllättävän moni yliopistolla pyöräilee työmatkansa, samoin monet lääkärit, eli gore-texiä on päällä. Ns. Bloggarityyli on harvinaista.

Ylemmäksi keskiluokaksi katson jos on hyvässä sosioekonomisessa asemassa jo toisessa polvessa.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2012 klo 15:12"]

Itsellä on paljon Burberrya, Gantia, Sandia, Andiataa, Canada Goose, Tiger of Sweden, Marc O'Polo jne. merkkisiä vaatteita. Lisäksi jotain arvokkaampaa kuten Pradaa. Ostan aina oikeastaan merkkivaatteita. H&M, Lindex, Gina Tricot -merkkisiä vaatteita en omista. Mies ostaa aina myös samantyyppisiä vaatteita. Laukkuja ja kenkiä ostan harkitusti ja harvoin, koska ne ovat aina kalliita. Lapsilla on Burberrya, Mayoralia, Hilfigeriä, Ralph Laurenia, mutta esiteini on itse halunnut ostaa myös jotain halpoja merkkejä kuten koulukavereilla on niin toki sallin sen. Mutta en salli 12-vuotiaalla napapaitoja tai pelkän pakaran peittäviä hameita. Päiväkoti-ikäisellä on myös ns halpoja merkkejä kuten Benetton, Esprit ja Stockan oma merkki Bogi ja ulkovaatteina on Ticketiä, koska pidän niiden ulkonäöstä. Vaatteet ovat puhtaita ja silitettyjä, hiukset kauniisti leikattu, itsellä myös vaalennettu. Meikkaan aina, mutta hillitysti ja töissä en käytä koruja tai hajuvettä (potilastyö). Ansaitsemme miehen kanssa hyvin, mutta olemme myös perinyt paljon rahaa. Käytöstavat ovat tärkeämpiä kuin vaatteet. Hillitty, kaunis käytös opetetaan pienestä pitäen, opetetaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia ja harrastetaan paljon kulttuuria urheilun lisäksi. Ystäväperheitä on paljon ja he ovat monella tapaa samanlaisia kuin meidän perhe.

[/quote]

Mahdatte näyttää merkkipelleiltä.

Olenko ylempää keskiluokkaa? Lapsuuden perheestäni kaikki ovat tehneet uran yliopistolla, tutkijoina ja opettajina. Minä myös. Mieheni on IT-alalla yrittäjänä. Vuosituloni jäävät kuitenkin keskiluokkaan, taidan ansaita juuri mediaanin verran. Eli mikä lasketaan ylemmäksi keskiluokaksi?

Siten, että merkit eivät loista kilometrien päähän.

Tosirikkaita ei erota muista mitenkään - eivät halua erottua (tiedän lähipiiristä).

3 taitaa olla AMK-väkeä, näillä kova näytön tarve merkkien kautta. En itse katso kuuluvani mihinkään ylempään keskiluokkaan tai luokkaan ylipäätänsä, mutta suvussani omaa isääni lukuunottamatta kaikki akateemisia, opettajia, pappeja, lääkäreitä ym. jo miltei 100 vuotta, isäni on siis rakennusinsinööri. Sillä ei ole mitään väliä, mitä merkkiä vaatteet ovat, kunhan ovat siistit ja puhtaat kun sitä vaaditaan. Se sivistys voi tulla ihan muuta kautta ilmi kuin vaatteista ja ihan ilman etikettioppaitakin, puheessa ja tavoissa ja välillä räväkästi ilmaistunakin. Pukeudun itse villapaitaan ja farkkuihin, tuntemani aatelissukuinen on taas punkkari. Tuskin mitään uniformua löytyy kenellekään, jolle ne vaatteet eivät ole aatteiden peili.