Miten lypsykarjalliset oikein pääsee aaton viettoon?
Kun karja pitää lypsää, niin sehän voi mennä vaikka kuin myöhäiseksi. Miten lapset jaksavat odottaa? Ja kun aamulla on taas aikainen herätys navetoimaan, niin ei kai sitä jaksa joulua oikein edes viettää? Nykyään kun on niin isot karjatkin.
Kommentit (34)
En tarkoittanut robottitiloja. Niitä joissa lypsykoneilla lypsetään, on vielä vaikka kuinka paljon.
muissakin talouksissa, joissa on tuotantoelukoita tai vaikkapa hevosia. Hommat on hoidettava joka päivä. Just naapuri kertoi, että heille osuu siemennyspäivä aatolle!
mitä ongelmaa joulun vietossa on, vaikka on käytäväkin navetalla aamulla ja illalla.. :)
Kyllä lehmiä voi lypsää pikkuisen aiemmin, eli n. klo 19 päästään joulun viettoon. Edellyttäen tietenkin, että kaikki elukat ovat terveitä eikä yksikään keksi poikia juuri jouluna.
Eli navettatöiden jälkeen. Jouluaattona mentiin hiukan tavallista aikaisemmin navettaan, että ehdittiin pikaisesti saunaan pesulle ennen jouluateriaa ja pukin tuloa. Jouluaterian valmisteli edellinen sukupolvi eli isovanhemmat. Mutta kyllä lapsuudenkodissani normaalistikin navettatyöt oli hoidettu klo 19 mennessä.
samalla tavalla kuin joka päivä. Kyllähän tuo vaikuttaa elämänrytmiin muutenkin, niin ei jouluaatto yksittäisenä päivänä tunnu niin kummoiselta.
niitä eläimiä tosiaan hoidetaan ihan joka ikinen päivä vuodessa.
arkipäivät, juhlapäivät, pyhäpäivät: maanantait, tiistait, keskiviikot, torstait, perjantait, lauantait, sunnuntait, joulut, uudetvuodet, vaput, pääsiäiset, synttärit, hääpäivät, helatorstait, itsenäisyyspäivät, krapulapäivät jne.
joka_ikinen_päivä.
hienosti havaittu.
mitä ongelmaa joulun vietossa on, vaikka on käytäväkin navetalla aamulla ja illalla.. :)
No navetassa menee helposti kaikkinensa 2-3 tuntia aamulla ja 2-3 tuntia illalla. Jouluaattona ja joulupäivänä jopa 6 tunnin työrupeama ei ole ihan pikkujuttu. Lehmät pitää lypsää suunnilleen 12 tunnin välein. Eli jos lypsää ne illalla klo 16, ne olis lypsettävä aamulla neljältä. Jos lypsää illalla klo 18, on valmis joulupöytään vasta klo 21. Kyllä se kuulostaa aika rankalta. Varsinkin, kun seuraavana aamuna ja iltana taas sama juttu, ettei se ole edes mikään kertasuoritus.
Jos tietää että pukki tulee klo 15 niin kyllä kai sitä odotetaan innokkaasti jo klo 12. Mutta jos tietää että lahjat saa avata klo 21 niin eihän niitä vielä keskipäivällä ala vahdata. Silloin melskataan vielä ihan muita asioita ja vasta illan pimentyessä pysähdytään odottamaan.
Muistan, että lapsuuteni jouluissa oli parasta juuri odotus.
Paljon rankempaahan on lasten kannalta se, ettei karjatilalta pääse vanhempien kanssa juuri koskaan lomalle. Siis mihinkään matkoille.
mitä ongelmaa joulun vietossa on, vaikka on käytäväkin navetalla aamulla ja illalla.. :)
No navetassa menee helposti kaikkinensa 2-3 tuntia aamulla ja 2-3 tuntia illalla. Jouluaattona ja joulupäivänä jopa 6 tunnin työrupeama ei ole ihan pikkujuttu. Lehmät pitää lypsää suunnilleen 12 tunnin välein. Eli jos lypsää ne illalla klo 16, ne olis lypsettävä aamulla neljältä. Jos lypsää illalla klo 18, on valmis joulupöytään vasta klo 21. Kyllä se kuulostaa aika rankalta. Varsinkin, kun seuraavana aamuna ja iltana taas sama juttu, ettei se ole edes mikään kertasuoritus.
Mun lapsuudessa ja nuoruudessa (-60-luvun lopulta -80-luvun noin puoliväliin) joulusaunassa käytiin aattopäivällä, monesti jo ennen puolta päivää tai heti sen jälkeen. Jouluateria nautittiin iltapäivällä ja käytiin hautausmailla joko sitä ennen tai sen jälkeen. Sitten vanhemmat meni navettaan ja me viereiseen mummolaan, josta ei saanut tulla, ennen kuin isä hakee (vanhemmat ehtivät töiden jälkeen siistiytyä ja laittaa lahjat pukkia varten ulkoeteisen nurkkaan, kuten meille myöhemmin kerrottiin.) Pukki tuli sitten joskus puoli kahdeksan aikaan. Kun pukin käynnit aikaa voittaen lakkasivat, vietimme perheen kesken tunnelmallisia aattoiltoja lahjoja jakaen ja iltapalaksi kinkku- ja lohileipiä, leivonnaisia jne. nauttien. Jouluateria on edelleen äitini luona pysynyt alkuiltapäivässä, vaikka lypsykarjaa ei enää olekaan.
Ja vain lypsää lehmät kahdesti. Siinä päivälläkin jo voi vaikka jakaa lahjat jos on kiire.
Paljon rankempaahan on lasten kannalta se, ettei karjatilalta pääse vanhempien kanssa juuri koskaan lomalle. Siis mihinkään matkoille.
Naapuri perheineen tekee kahdesti vuodessa ulkomaanmatkan, ensin 1 vko syyslomalla ja sitten talvella 2 vko. Lomittaja hoitaa navetan.
Ja vain lypsää lehmät kahdesti. Siinä päivälläkin jo voi vaikka jakaa lahjat jos on kiire.
Totta, että päivälläkin voidaan jakaa lahjat.
Menee kuitenkin eläinrääkkäyksen puolelle, jos ei navetassa tehdä jouluna muita töitä kuin vain lypsetään. Pitäähän niiden ruokaakin saada.
Osan voi tietenkin tehdä mahdollisimman pitkälle etukäteen valmiiksi siten, että töistä voi selvitä vähän tavallista nopeammin.
Joulua vietetään jos aikaa jää.
Eikös tuo ole itsestäänselvää!
Ei eläimiä voi jättää hoitamatta, vaikka olisi joulu.
mutta jos molemmat tekee töitä navetalla, ei molempien tartte olla lypsimissä kiinni. Toinen ruokkii.
Lisäksi voi suunnitella niin, ettei sonnanpoistourakka ja rehupaalien haku perälaitumilta osu juuri jouluksi.
muutenkaan. Pari Kolme tuntia kahdesti päivässä jouluna kyllä riittää. Keskimäärin.
Muistan, että lapsuuteni jouluissa oli parasta juuri odotus.
Näin juuri, enkä ole edes maitotilallisen tytär. Tuijottelin ikkunasta pimenevään iltaan odottaen pukin tuloa, keittiöstä leijui herkullisia tuoksuja ja isä kantoi vettä pihasaunaan sytytettyään saunan pesän.
Hieman surumielin katson nykypäivän lasten totaalista kärsimättömyyttä sekä myös vanhempien asennetta, meidän Nico-Petterille kun pitää antaa jo heti aamusta pari lahjaa...
Ja kun kaikki ylimääräinen karsitaan (mm. karsinoisen siivous, siemennykset, nupoutukset, kirjapito, rehunsiirrot) ja oletetaan ettei kukaan satu poikimaan, eikä tarvitsemaan eläinlääkäriä, niin meillä menee miehen kanssa n. 2-2,5h aamuin illoin askareilla.
Aamutyöt eivät joulunakaan ole ongelma, menemme lypsyllä klo 5 aikaan ja olemme takaisin ennenkuin lapset ovat edes heränneet.
Mutta iltatöille on toki kurja lähteä kesken parhaimman joulunvieton. Joulupukin käynti ajoitetaan yleensä alkuiltapäivään, niin että lapset voivat sitten leikkiä uusille leluilla ja peleillä, kun me suuntaamme miehen kanssa taas töillemme. Isovanhemmat ovat lasten seurana, ettei tarvitse jouluna olla keskenään kotona.
Joulusaunaan mennään illalla kun työt on tehty.
navetat on aika pitkälle automatisoituja
lehmät lypsää itse itsensä