Nainen, mitä "naisten tapoja" ihmettelet?
Haen siis semmoisia juttuja, joita itse naisena ihmettelet etkä koe itseäsi kovin "naiselliseksi" kun poikkeat niin selkeästi muista naisista.
Aloitan:
- juoruilu ja valtava kiinnostus joitakin blogisteja tai julkkiksia kohtaan, se kun kytätään suurella mielenkiinnolla jotain kalastajan vaimoa tai värikästä pipsaa; mä en siis ymmärrä mistä tulee mielenkiinto seurata ja juoruilla jonkun tuntemattoman elämästä
Kommentit (149)
ja vetää hk.n sinistä ja kolpakon nelosolutta ja röyhtäisee päälle. Istuu haarat levällään ja raapii pilluaan ja pieraisee päälle ja nauraa säräjävällä tupakan pilaamalla äänellään:
"Halveksin naisia, jotka syö salaattia ja pikkusievästi suklaata. Vittu joo, mää syön verisen pihvin ja vedän puoli kossupulloa päälle ja nain ekan Jorman tai Penan kanssa, kenet näen lähipubissa tänään. Vittu joo, naiset. Mää oon sillai suurten linjojen nainen, enkä mikään halveksittava pikkupiipertäjä"
Tiedän naisia, jotka todellakin tekevät näin. Ihan kuin mies olisi joku eläin, jota pitää kouluttaa.
Julkkisten/bloggaajien kyttääminen. Kaveripiirissäni on muutama henkilö (itseni siis mukaanluettuna!), jotka seuraavat jokaista b-julkkistakin ja lööppilehteä. Niistä sitten yhdessä juorutaan, party aliaksen julkkisselityksissä ollaan hakoja.
Oma poikaystävä ei ole koskaan ymmärtänyt tätä. Toisaalta, olen muuten tylsä akateemikko, joten sallin itselleni tämän paheen :)
Homeopatiaan, jumaliin, enkeleihin, horoskooppeihin yms. uskominen. On paljon yleisempää naisilla, ihan tutkitustikin.
Noita en kanssasisarissani täysin ymmärrä, mutta annan silti kaikkien kukkien kukkia, vaikka välillä ärsyttää moiset hölmöilyt.
exäni on hoidossa uhkapeliriippuvuuden vuoksi. Hänellä oli jos jonkinlaista mantraa ja rituaalia 'voiton varmistamiseksi'. Kävin hänen kanssaan toisinaan kasinoilla ja samanlaisia taikauskoisia amulettimiehiä olisi siellä vaikka millä mitalla. Että kaikki on suhteellista ;) Horoskooppien lukeminen ei onneksi aja perhettä asumaan veneen alle...
Mutta ei mä en kyllä keksi mitään tapaa mikä naisissa yleensä ärsyttäisi. Jotkut naiset ovat ärsyttäviä, mutta eivät minkään niin vähäisen takia kuin blogien seuraaminen. Se on jokaisen oma asia mitä lukee ja tekee. Mun mielestä ärsyttävyyteen vaaditaan aika paljon enemmän.
Toisaalta, olen muuten tylsä akateemikko, joten sallin itselleni tämän paheen :)
"Akateemikko eli akatemian jäsen on Suomessa arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuosina 1947—1969 niin sanotussa vanhassa Suomen Akatemiassa oli kaksitoista akateemikon virkaa (neljä luonnontieteellistä, kolme hengentieteellistä, kolme taiteellista, kaksi vaihtuvaa), joiden haltijat velvoitettiin harjoittamaan ja edistämään omaa tieteellistä tai taiteellista alaansa. Vuodesta 1972 akateemikko on ollut valtiollinen arvonimi."
Akateemikko? NÄINKÖHÄN :D
Toisaalta, olen muuten tylsä akateemikko, joten sallin itselleni tämän paheen :)
"Akateemikko eli akatemian jäsen on Suomessa arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuosina 1947—1969 niin sanotussa vanhassa Suomen Akatemiassa oli kaksitoista akateemikon virkaa (neljä luonnontieteellistä, kolme hengentieteellistä, kolme taiteellista, kaksi vaihtuvaa), joiden haltijat velvoitettiin harjoittamaan ja edistämään omaa tieteellistä tai taiteellista alaansa. Vuodesta 1972 akateemikko on ollut valtiollinen arvonimi."
Etkö hoksaa, että tuo akateemikko on täällä jo sellainen humoristinen ilmaus.
En tiedä onko enemmän akkamainen piirre vai av:lle tunnusomainen.
-ihme avautumiskulttuuri; ystävien kans pitäis aina puhua miehistä, lapsista, anopista, valkovuodoista, ihmissuhteista tai muista henk.koht. asioista
-huumorintajuttomuus
-lapsijutut jatkuvalla syötöllä
-siivous- ja sisustuskilpailu
-tarve olla tyylikäs ja siisti ja kunnollinen
-jatkuva ihmissuhdevatulointi kahvin ja tortun äärellä
No, tän takia mulla ei oo ystäviä.
Tarpeetonta sanoakaan, mutta mies on paras tai pikemminkin ainoa ystäväni.
En tiedä onko enemmän akkamainen piirre vai av:lle tunnusomainen.
IS:n kautta tänne päädyin.
Hihi, aina joku nousee kuin pullataikina, kun täällä puhutaan virheellisesti akateemikoista. ;)En tiedä onko enemmän akkamainen piirre vai av:lle tunnusomainen.
Hehe, mua kanssa naurattaa nää "akateemikkohiiltymiset". :D
-ihme avautumiskulttuuri; ystävien kans pitäis aina puhua miehistä, lapsista, anopista, valkovuodoista, ihmissuhteista tai muista henk.koht. asioista
-huumorintajuttomuus
-lapsijutut jatkuvalla syötöllä
-siivous- ja sisustuskilpailu
-tarve olla tyylikäs ja siisti ja kunnollinen
-jatkuva ihmissuhdevatulointi kahvin ja tortun äärellä
No, tän takia mulla ei oo ystäviä.
Tarpeetonta sanoakaan, mutta mies on paras tai pikemminkin ainoa ystäväni.
oletkin nainen. Aika armotonta suhtautumista omaan sukupuoleesi, aivan kuin olisit ainoa laatuasi jonka seuraa voi sietää. Surullista.
-ihme avautumiskulttuuri; ystävien kans pitäis aina puhua miehistä, lapsista, anopista, valkovuodoista, ihmissuhteista tai muista henk.koht. asioista
-huumorintajuttomuus
-lapsijutut jatkuvalla syötöllä
-siivous- ja sisustuskilpailu
-tarve olla tyylikäs ja siisti ja kunnollinen
-jatkuva ihmissuhdevatulointi kahvin ja tortun äärellä
No, tän takia mulla ei oo ystäviä.
millaisia kaikki naiset ovat? Mielestäni sellainen yksilö voi kertoa olevansa vain äärimmäisen mustavalkoinen, jyrkkä ja luonteeltaan erakko. Mitä tapahtuukaan tuollaisen naisen mielenterveydelle jos mies, se ainoa luotettu ihminen, jonain päivänä jättää tai kuolee?
Itselläni on kymmeniä mies- ja naispuolisia ystäviä eikä kukaan ole sellainen kuin tuossa listassa oli kuvailtu. Etenkin naisilla on ihan mahtava huumorintaju. Voi miten moni ihminen menettää naurettavien ennakkoluulojensa takia elämässään ihania kontakteja.
Siis analysoidaan toisten käytöstä, yritetään löytää siitä piilomerkityksiä ja pohtia, mitä henkilö _oikeasti_ toiminnallaan tarkoitti.
Olen itsekin harrastanut tätä ja harrastan varmasti vieläkin, mutta huomasin tämän tosi naurettavaksi sen jälkeen, kun tutustuin yhteen naiseen, joka tekee tätä jatkuvasti.
Miksi ei voi vain ajatella yksinkertaisesti, että "moikka" tarkoittaa tosiaankin "moikka", eikä siihen liity mitään kummallisempaa, vaikka kuinka se olisi sanottu oudohkolla äänensävyllä. Näin niin kuin kärjistettynä. Elämässä pääsee paljon helpommalla, kun ei turhaan vatvo ja analysoi kaikkea. Yleensä ihmiset vaan toimii tarkoittamatta teoillaan mitään sen ihmeellisempää.
Ehkä ette ole vain vaivaantuneet tutustumaan naisiin syvällisemmin? Mun näkemyksen mukaan loppujen lopuksi todella harva nainen on oikeasti tuollainen.
-ihme avautumiskulttuuri; ystävien kans pitäis aina puhua miehistä, lapsista, anopista, valkovuodoista, ihmissuhteista tai muista henk.koht. asioista
-huumorintajuttomuus
-lapsijutut jatkuvalla syötöllä
-siivous- ja sisustuskilpailu
-tarve olla tyylikäs ja siisti ja kunnollinen
-jatkuva ihmissuhdevatulointi kahvin ja tortun äärellä
No, tän takia mulla ei oo ystäviä.
Tarpeetonta sanoakaan, mutta mies on paras tai pikemminkin ainoa ystäväni.oletkin nainen. Aika armotonta suhtautumista omaan sukupuoleesi, aivan kuin olisit ainoa laatuasi jonka seuraa voi sietää. Surullista.
Aika moni asia kolahtaa kohdalleen! Itse vastaan, että se saamarin teennäisyys, kun asioista ei voida oikeasti puhua niiden oikeilla nimillä, pitää sievistellä ja esittää niin saaanan mukavaa ja empaattista, jota ei oikeasti ole... Näkeehän sen piiloaggressiivisuuden määrän jo tällä palstallakin, nih! Onko se "tee itse ja haista vee" livenä sanominen niin vaikeaa?
Tähän voisin kommentoida, että toivottavasti tuollainen "haista vee" -töksäyttely ei ainakaan työpaikoilla yleisty. Ihmiset tulevat paremmin toimeen keskenään, kun edes näennäisesti käyttäydytään hyvin, vaikka se ei ns. tulisi suoraan sydämestä.
Nimim. kokemusta on molemmista
PS: Jos on tosi hyvät välit ja voi sanoa vitsillä "haista vee", niin silloin se ei haittaa, mutta tuossa pitää olla tuntosarvet tarkkana, että kenelle niin voi sanoa ja missä tilanteessa ja milloin menee yli. Omalla työpaikallani pari miestä kiroilivat alkuun puolivitsillä toisilleen, mutta lopulta välit tulehtuivat oikeasti, vaikka muka alkuun oltiin niin rempseän rentoja ja pilke silmäkulmassa.
tuntikausien itsensä "puunaamista", tupsuttelua ja töpsöttelyä. Jos ollaan johonkin lähdössä, katsotaan asialliset vaatteet, pestään naama, kammataan tukka, tarkastetaan, että avaimet ym tärkeä on mukana ja eikun menoksi. Toiset saa tuohon kulumaan kaksikin tuntia. Minä olen valmis vartissa ja mahtaako kukaan ulkona todellakaan huomata eroa sellaisesta, joka on itseään valmistanut vaikkapa 2 t Siwassa käyntiä varten. Eli ääretön itsensä "puunailu" johtuu huonosta itsetunnosta ja epävarmuudesta. Joillakin se kait iän myötä helpottaa.
Se, että mennään yhdessä vessaan. Verhojen ja sisustustyynyjen vaihtelu vuodenajan mukaan. Se, että mennään yhdessä miehen tai ystävän kanssa vaateostoksille, jos vaatteet voi ostaa yksinkin.
Siis analysoidaan toisten käytöstä, yritetään löytää siitä piilomerkityksiä ja pohtia, mitä henkilö _oikeasti_ toiminnallaan tarkoitti.
Olen itsekin harrastanut tätä ja harrastan varmasti vieläkin, mutta huomasin tämän tosi naurettavaksi sen jälkeen, kun tutustuin yhteen naiseen, joka tekee tätä jatkuvasti.
Miksi ei voi vain ajatella yksinkertaisesti, että "moikka" tarkoittaa tosiaankin "moikka", eikä siihen liity mitään kummallisempaa, vaikka kuinka se olisi sanottu oudohkolla äänensävyllä. Näin niin kuin kärjistettynä. Elämässä pääsee paljon helpommalla, kun ei turhaan vatvo ja analysoi kaikkea. Yleensä ihmiset vaan toimii tarkoittamatta teoillaan mitään sen ihmeellisempää.
hurjimmillaan siinä 25-30-vuotiaana, silloin kun nuori aikuinen tekee arviota siitä miltä vaikuttaa itsenäisenä ihmisenä muiden silmissä. Omat lapset ja aktiivinen työelämä vähentävät ylianalysointia todella paljon. Se on vaihe jonka työstämisestä on suuresti hyötyä loppuelämän kannalta. Miehille sama itseanalyysivaihe iskee usein vasta viidenkympin tienoilla. t. psykologi
Tiedän naisia, jotka todellakin tekevät näin. Ihan kuin mies olisi joku eläin, jota pitää kouluttaa.