Lue keskustelun säännöt.
Oletko onnellisempi 10 kiloa "liian lihavana" rennosti syöden hyvin silloin kun on nälkä
06.12.2012 |
vai ihannemitoissasi jatkuvalla kuurilla miettien jokaista suupalaasi, annoskokoja, kaloreita, hiilareita ym..?
Kommentit (59)
ja 5kg saanut pois siitä ylimääräisestä kymmenestä. Jos on liikaa painoa on vaikea olla, vaatteet ei sovi ja loppupelissä niistä herkuistakin saa jo hirveen morkkiksen.
Liian laiha en ole ollut ikinä ja joku varmasti minuna laihduttaisi vielä toisenkin kympin, mutta itse tiedän missä on hyvä olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä missään nimessä kannata sairaalloista ylipainoa, mutta mielipiteeni on, että ylipainossa ihmisiä ei ärsytä mikään terveys tai kustannukset tmv, vaan ihan se, että ylipainoinen ihminen pääsee helpommalla ja saa syödä mitä ikinä haluaa, eikä koskaan joudu siitä stressaamaan.
En halua liian hoikaksi, painoindeksi 22 on ihan hyvä, nyt se on joku 27 ja olen valtava sotanorsu, tätimäinen, ruma kaksoisleukainen monsteri.
Kilot lähtee kyllä 1.1. alkaen, alan nutraamaan sitten.
minulle mitenkään tärkeää. Mikään ruoka ei maistu niin hyvälle, kuin hoikkana oleminen tuntuu. Ei jokaista suupalaa tarvitse miettiä, jos on sisäistänyt sen mistä tulee hyvä olo. Minulle se ei ole jatkuva turha puputtaminen.
Joku voi olla ihannemitoissaan ilman mitään kuureja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti syön rennosti mitä ja milloin haluan, vatsan täyteen. Ja olen onnellinen näin, en haluaisi olla pullukka.
vaikka söisin mitä. Tosin juuri tämän onnellisempi ei juuri voi olla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen hoikka, BMI 20. Silti syön rennosti mitä ja milloin haluan, vatsan täyteen. Ja olen onnellinen näin, en haluaisi olla pullukka.
Ja toki tuo on ihannetilanne. Ei kai kukaan halua 10 kg lisää jos pysyy helposti luonnostaan hoikkana.
Mutta monella meistä ei ainakaan vanhemmiten ole niin. Eikä se tarvi mitään jatkuvaa mässäystä kuten joku vihjaili, että on se 10 kg vaikka nuoruudenpainoa enemmän nelikymppisenä. Minä ainakin syön varsin terveellisesti ja kohtuullisesti, ja silti painoa on 60 kg entisen 50 kg sijaan. Ja siihen 50 kg pyrkiminen ja siinä pysyminen vaatisi kyllä melkoista tiukkuutta annoskoossa ja kaikessa - ei vaivan arvoista.
t. 2
laihempana olo on jatkuvaa nälkää ja piinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes syö herkkuja, sokereita en lainkaan ja siltikin lihon pelkästä mässyn näkemisestä.
Laihduttamaan onnistun kyllä aivan kitukuurilla, mutta pienikin repsahdun näkyy vaa'alla.
Olenkin noin 10 kg painavampi kuin missä painossa ehkä ulkonäöllisesti näyttäisin parhaimmalta. Mutta tuon painon ylläpito vaatisi äärimmäistä itsekuria koko ajan, ja minusta se pilaa elämänlaatua niin paljon että en halua siihen ryhtyä. Mieluummin olen sitten vähän pullukampi, kuitenkin normaalipainon rajoissa vieläkin.
No vaatiihan tuonkin painon ylläpito kuria, jotta et lihoisi jos noin ajatellaan. Vai lihotko koko ajan hillittömyyksissäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nälässä ei tarvitse olla, eikä joka suupalaa laskea. Vhh:lla saa herkutella mielin määrin. Vain viljat ja sokerit olen kokonaan hylännyt ja niitä ei todellakaan ole ikävä, eikä varsinkaan sitä pöhöttynyttä oloa ilmavaivoineen ja turvotuksineen.
Ei kumpikaan, mutta saako näin vastata?
Mä olen onnellinen kun liikun säännöllisesti, monien mielestä ehkä ihan liikaakin. Ja koska liikun, voin syödä hyvin - herkkujakin melko lailla vapaasti. Tosin vältän ähkyä ja suuria annoksia rasvaisia tai sokerisia ruokia, koska ne väistämättä tuovat palkaksi huonon olon jälkikäteen. Muutama sipsi on hyvää, mutta pussillisesta tulee kamala olo (enkä nyt puhu mistään henkisestä krapulasta, vaan ihan halusta oksentaa kun vatsaa kiertää).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenkin noin 10 kg painavampi kuin missä painossa ehkä ulkonäöllisesti näyttäisin parhaimmalta. Mutta tuon painon ylläpito vaatisi äärimmäistä itsekuria koko ajan, ja minusta se pilaa elämänlaatua niin paljon että en halua siihen ryhtyä. Mieluummin olen sitten vähän pullukampi, kuitenkin normaalipainon rajoissa vieläkin.
No vaatiihan tuonkin painon ylläpito kuria, jotta et lihoisi jos noin ajatellaan. Vai lihotko koko ajan hillittömyyksissäsi?
Vain sitä että katsoo että syö pääosin terveellisesti mikä käy minulta varsin helposti. En ole mitään herkkuahmatteja tai napostelijoita ollenkaan, ei tee sellaista edes mieli. Mutta sen alemman painon ylläpito vaatii kokemukseni mukaan sitäkin, ettei perus-terveellisen ruoan syöminen riitä, vaan täytyisi alkaa ihan punnita ettei syö liian isoja annoksia, sietää nälkää, rajoittaa jopa terveellistä rasvaa tiukasti jne.
En edes syö herkkuja, sokereita en lainkaan ja siltikin lihon pelkästä mässyn näkemisestä.
Laihduttamaan onnistun kyllä aivan kitukuurilla, mutta pienikin repsahdun näkyy vaa'alla.
Ihmisen elimistö ei toimi noin.
Olin onnellisempi ja paljon itsevarmempi silloin 6 kg sitten, kun olin tosi hoikka. Saan toki mielihyvää tästä mässäilystä, mutta oli ihanaa katsoa peiliin, kun siellä näkyi jotain kaunista. Olen niitä naisia, joilla jokainen liikakilo asettuu väärään kohtaan. Ja varsinkin iän myötä ne näkyvät mahana ja selluliittina. Liikun monipuolisesti ja riittävästi, mutta näillä syömätavoilla en pysty näyttämään kovin hyvältä. Kadehdin ja ihailen naisia, joilla läskit tekevät uhkeat tissit ja pyöreän pyllyn:-)
Saan kyllä tiputettua painoa tuon 7kg, mutta vaatii todella tiukkaa kuuria, että paino myös pysyisi siinä. En ole nytkään ylipainoinen, BMI on 23, mutta ulkonäöllisesti olisin paljon parempi 7kg hoikempana.
Toisaalta olen ollut 25v:ksi asti liiankin laiha ja on pakko todeta, että nyt olen elämääni ja vartalooni tyytyväisempi kuin tuolloin todella laihana.
Olenkin noin 10 kg painavampi kuin missä painossa ehkä ulkonäöllisesti näyttäisin parhaimmalta. Mutta tuon painon ylläpito vaatisi äärimmäistä itsekuria koko ajan, ja minusta se pilaa elämänlaatua niin paljon että en halua siihen ryhtyä. Mieluummin olen sitten vähän pullukampi, kuitenkin normaalipainon rajoissa vieläkin.
eikä tarvitse miettiä ihan joka suupalaa ja syön aina hyvin silloin kun syön, en voi sietää mitään rimpistelyä.
Mutta, syön reilusti kasviksia joka ruualla, heittämällä vähintään menee se 500g päivässä.
Saan syödä niin että napa ruskaa jos siltä tuntuu ja aina ei tarvitse nipottaa ja silti olen näissä mitoissa, ihanaa :)
En edes syö herkkuja, sokereita en lainkaan ja siltikin lihon pelkästä mässyn näkemisestä.
Laihduttamaan onnistun kyllä aivan kitukuurilla, mutta pienikin repsahdun näkyy vaa'alla.Ihmisen elimistö ei toimi noin.
En ole 15 vuoteen syönyt mitään makeita herkkuja, en siis yhtään mitään. En käytä sokeria mihinkään enkä edes vieraisilla syö yhtä joulupiparia. Tämä johtuu vain siitä, etten tykkää makean mausta tai tunnusta suussa.
Silti bmi:ni on se 24, normaalilla kotiruoalla ja vähäisellä liikunnalla (tämän myönnän)
Viime keväänä laihdutin n. 8 kiloa, mutta se tarkoitti täyttä kitukuuria (kalorit reilusti alle 1000/vrk).
Olenkin noin 10 kg painavampi kuin missä painossa ehkä ulkonäöllisesti näyttäisin parhaimmalta. Mutta tuon painon ylläpito vaatisi äärimmäistä itsekuria koko ajan, ja minusta se pilaa elämänlaatua niin paljon että en halua siihen ryhtyä. Mieluummin olen sitten vähän pullukampi, kuitenkin normaalipainon rajoissa vieläkin.