TAMMIMASUT TORSTAI
Kommentit (28)
Minäkin innoissani ostin multi tabseja, tosin siitäkin syystä että hb on matalahko. Mutta jo ennestään ollut paha olo vaan tuntui pahentuvan radikaalisti, en tiedä onko vaan sattuman summa, mutta huomenna en kyllä tabuja ota...
Ahdistaa tämä paha olo kun luulin jo että alkaisi helpottaa...
Mutta mukava asia on se, että verenvuodosta huolimatta virkeä vauveli siellä kohdussa kuperkeikkoja teki (ultrassa tänään) :)
Muumikka 10+2
Puran nyt tänne mun kiukun, mun mies alko raivoomaan mulle ku tilasin 60 e äippävaatteita henkka maukasta, kehtas kysyy et koska hän saa itelleen saman rahan?? Meillä yhteiset rahat. Eipä toi ukko nyt ihan tajunut kun yritin sanoo et paljon sillä esim menee rahaa rillutteluun ja juomiin nyt kesän aikana ja muutenkin koko raskaus ajan aikana!!! Tää on välillä niin perseestä siis ku elää vaan kädestä suuhun tyyliin ja oikeesti saa laskea että onko varaa johonkin....Oon niin kypsä.
Anteeksi et tälleen puran tänne....tiedän vaan et ku ukko taas tulee kotiin niin saan kuulla viellä enemmän. Teen välillä keikka tarjoilen juhlissa ja oikeesti ne kaikki rahat menee aina laskuihin ja ruokaan ei muuhuh. ONKO LIIKAA VÄLILLÄ SAADA EDES UUSIA VAATTEITA??? :_|
Edellisen kirjoittaja oli kylläkin Lootuskukkanen eikä Dreana Mitä tätä systeemiä nyt oikein vaivaa????
Ymmärrän lootuskukkanen kiukkusi, mulla on ennen muissa tilanteissa käyty samat keskustelut (nyt varmaan kun ensiraskaus mieheni pistää minun tarpeeni yli kaiken) mutta olen huomannut että tähän välillä on auttanut samalle tasolle meneminen. Eli seuraavan kerran kun olette kaupassa ja miehesi haluaa ostaa 6-packin olutta, esim juhannuksena, kysyisin hänen nyt käyttämillä sanoilla että on tuo nyt meille tarpeellista/budjettiin sopivaa ym. Hän vastaa luultavimmin että on koska se on mukavaa, sano että niin ne vaattetkin on mukavia päällä ja kestää vielä pidempään kun se 6-pack. Oon muutaman kerran saannu mieheni hiljaseksi kun hän on valittanu jostain mun pienestä menosta. Okej, tää on varmaan aika alhaista mutta niin se mun mielestä miehesi reaktiokin...
Niistä todistuksista vielä. Nimenomaan sen sairaspoissaolon syyn takia mun täyty uusia ne todistukset. Juuri tämä syy oli se vauhkoamisen aihe, ettei kela kelpuuta sitä että terveydenhoitaja kirjoittaa "väsymys", niinku se mun todistuksessa luki. Ehkä tilanne olis ollu toinen jos siinä olisi lukenut että alkuraskauden väsymys.
Olen samaa mieltä kanssasi ettei diaknoosi kuulu pätkääkään työnantajalle, jos mulla on todistus olemassa ja alan ammattilainen on todennut sairaspoissaolon, niin senhän ei pitäisi työnantajaa liikuttaa. Taidanpa rimpauttaa huomenna liittoon ja kysellä voiko työnantaja soitella mulle kotiin tuollasia puheluita.
Onko se sitten juuri tämän takia että lääkäri laittaa diaknoosi kohtaan jonkun koodin ettei syy näy toisille?
En ole hirveästi kirjoitellut, koska - aivan kuten joku muukin sanoi - ei oikein vielä uskalla, jotta ei kävisi köpelösti. Taikauskoa vai mitä lie... Lueskellut olen silti teidän tarinoita, ja tuntuu kyllä hyvältä huomata ettei ole näiden ajatusten ja olojen kanssa yksin.
Minäkin kävin jo ekassa neuvolassa ja eka ultra on vajaan kahden viikon päästä. Meidän kunta kun tarjoaa peräti kolme ultraa - varhaisultaran 8-9 viikoilla, np-ultran ja rakenneultran. Kovasti odottelen varmistusta, että mahassa on kaikki hyvin!
Olo on ollut aikamoisen vaihteleva. Oksentanut en ole kertaakaan, mutta ällöttävä olo on monta kertaa päivässä, etenkin jos nälkä pääsee yllättämään. Mahassa juilii ja jomottaa vaikka ja millä tavalla. Mielialat heittää laidasta toiseen ja välillä meinaa tulla hulluksi itsensä kanssa! :)
Kyllä tämä toinen raskaus on elämässä läsnä hyvinkin eri tavalla kuin eka. Nyt se ei valtaa ajatuksia ja elämää samalla tavalla, koska suurin osa ajasta menee kuitenkin tuon meidän 1 vee pimatsun kanssa touhutessa eikä raskautta välttämättä aina edes muista. Hyvä niin, jääpähän joku hetki pois, kun ei mieti mikä kaikki voi mennä pieleen... :)
Senniina: pakko on todeta sinulle, että jostakin syystä sinun kirjoituksia lukiessa tulee hyvinkin tuttu olo - ihan kuin kirjoittelisit kärpäsenä katosta meidän perheen kuulumisia :) Ja tuohon imetyksen lopettamiseen: minä piimittelin sen asian kanssa vaikka miten pitkään, en millään olisi raaskinut lopettaa kun sekä tyttö että minä nautittiin molemmat niistä hetkistä. Mutta sitten kun imetyskertoja oli vain kaksi päivässä, aamulla ja illalla, päätin vain yksi päivä, että nyt loppu. Kahtena ekana iltana neiti protestoi itkien sängystään tissin perään, mutta sen kahden illan jälkeen - ei mitään! Yöimetykset jätin pois pari kuukautta aiemmin ja nukuin ekan viikon olohuoneen lattialla etten maitohajuineni häiritse makkarissa. Eikä tyttö ollut kuulemma edes pahemmin huudellut öisin, kun isänsä kanssa kaksin nukkui. Yllättävän helposti koko homma tapahtui, ja minäkin olin valmis jättämään imetyshetket, kun raskaus tuntui olevan mahdollinen.
Ja ammateista teillä oli eilen puhetta (kiva muuten oli niitä lukea!), minä olen äikän maikka ja koulutukselta siis FM. Tällaisissa yhteisöissä ammateilla ei ole mitään merkitystä, ja se näiden hienous onkin! Mutta silti on kiinnostavaa tietää, minkä kaikkien ammattialojen edustajia täällä pyörii.
Öitä!
Raisa rv 8
Kyllä Kelalle kelpaa se sairauskoodi, minkä usein lääkärit siihen kirjoittavat. Mulla ei ainakaan koskaan lääkäri ole täysin tarkkaa syytä kirjoittanut sairaustodistukseen. Viimeksi siinä oli se koodi ja määrittelemätön hengitystie sairaus. Eli ei ne tarkkuudeltaan tarvitse olla ihan kummallisia, eikä niistä saa työnantaja tai kukaan valittaa.
Toivottavasti asia selviää ja työnantajasi rauhottuu siitä, että saat onnellisesti odottaa ilman tämänkaltaisia juttuja.
Onneksi oma esimieheni on nainen ja hirmu ihana.. Toisaalta hyvin olen jaksanutkin painaa töitä ja haluaa venyä mahdollisimman pitkälle, kun toinenkin on joustava.
Esikoisen kohdalla sitä np-ultraa ei siis edes tarjottu, rakenneultra oli minusta kovin aikaisin, 16+4. Kakkosen kohdalla np-ultran ajan sain vasta 13+6, ja sitä np:a ei siis pitänyt mitata mutta ennen kuin ehdin kissaa sanomaan, kätilö oli sen siis jo mitannut! Eli vinks: jos ette halua niin sanokaa jo ovella... Rakenneultran ajankin antoivat äitipolilta vasta 23+6. Mutta kai siellä vielä jotain rakenteita sitten näkyi... Nyt varmaan sitten varataan vasta kun on tuo eka neuvola, joka menee siis sinne 10+ viikolle.
Mitähän vielä piti sanomani... tämä päivä on mennyt tosi hyvin ja olen hääräillyt pihassa koko päivän, mutta nyt alkaa tuntua pahalta... just otin toisen vitamiinin tälle päivälle, jos vaikka pian alkais auttaa!
Yks aivan järkky pahan olon aiheuttaja on yötunkkaisuus, meillä kun ei ole rintamamiestalossa (vielä) koneellista ilmanvaihtoa niin yöllä kun käyn alakerrassa syömässä ja sitten könyän takaisin yläkertaan, niin meinaa oksa lentää kun siellä ei mikään raitis ilma ole ja nyt on vielä niin kylmää ettei ikkunoita viitsi pitää yöllä auki... saas nähdä muutanko vielä olohuoneen sohvalle pahimmaksi ajaksi nukkumaan :/
No, mutta taas on päivä menty eteenpäin!
eikkuli