rv 38 ja miehen pikkujoulut
Uusperhe ja ensimmäinen yhteinen raskaus loppusuoralla. Minun kolmas lapsi, miehen ensimmäinen. Eka lapsi tuli etuajassa 3 vkoa, toka viikon myöhässä. Nyt ollut viikon ajan kipeitä, napakoita supistuksia suunnilleen joka toinen ilta parin tunnin ajan, rauhottuvat kuitenkin. Vauva laskeutunut ja paikat sen verran pehmenneet että lähtö voi tulla milloinvaan. Lapsille on varapaikka järjestetty jos lähtö tulee esim keskellä yötä jne, mies on tulossa mukaan synnytykseen.
Miehellä pikkujoulut tänään ja kiukuttelee kun pitää olla ajokunnossa jos lähtö tuleekin. Sairaalassa painottivat että vaikka on pikkujouluaika niin isän pitää olla sairaalaan tullessa selvinpäin, muuten ei ole asiaa synnytyssaliin. Toki eivät puhalluta mutta kai maalaisjärkikin luulisi miehelle sanovan ettei voi uutta tulokasta vastaanottaa kännissä ja viinalle/vanhalle viinalle haisten.
Olenko nipo vai reagoinko normaalisti jos mieleni pahoitan kun mies kokee tätkeämmäksi ryypätä pikkujouluissa kun varautua siihene ttä lähtö toi tulla minä hetkenä hyvänsä?
Kommentit (62)
Tärkeä hetki käsillä, eikä malta odottaa edes varpajaisiin..
Viina vie miestä jos se menee oman lapsen edelle. Antaisin mennä ja melkein toivoisin että vauva syntyy juuri silloin, voisi sitten loppuelämänsä miettiä että kumpi olisi ollut tärkeämpää.
On mielestäni alkoholisti, jos ei yhtenä hetkenä elämästä voi laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja jättää juomatta. Pitää siis juomista tärkeämpänä kuin lapsensa syntymää. Et ole mielestäni vähääkään nipo.
Ja hei, minäkin olen sentään jonkinlainen alkoholisti, tykkään tissutella oikeastaan aina, kun lapsi on poissa kotoa, joskus isomminkin. Juhlissa dokaan aina ja muutoinkin vapaina viikonloppuina, enkä yleensä ihan vähän.
Mutta silti, jos kyseessä olisi joku oikeasti tärkeä meno, niin ei tuottaisi mitään ongelmaa olla selvinpäin (MOT).
Eli ehkä alkoholismi ei ole pelkästään suurkulutusta, vaan myös asennetta - onko pakko saada juoda, edes harvoin, jos kuitenkin tilanne on tuo mikä teillä nyt on.
Kyllä meillä mies on noilla viikoilla aina ollut selvänä koko ajan (siis ajokunnossa!), eikä ole kiukutellut. On ollut firman juhlia, polttareita, illanistujaisia. Aina mennyt autolla, ei puhettakaan muusta.
Ja mieheni oli 22v. kun esikoinen syntyi. Silloinkaan ei viinasta kiukutellut :D Saati nyt kuopuksen kohdalla 32-vuotiaana. Pikkujouluja tulee ja menee, oman lapsen syntymä on kuitenkin ollut miehelleni aina ykkösjuttu. Eikä ole valittanut, jos onkin turhaan ollut selvänä... Ei ole alkoholiongelmainen.
mutta ei voi vetää itseään sikahumalaan. Taxilla pääsee sairaalaan ja jos on pikkuhuppelissa niin ei sitä kukaan huomaa ja ehtii selvitä täysin ennenkuin se vauva syntyy...
Minusta voi mennä pikkujouluihin, jos on kuitenkin tarvittaessa puhelimella tavoitettavissa. Ja nauttia ruuan kanssa viinit ja kahvin kanssa konjakit, ja vaikka jonkun oluen vielä päälle.
Tarvittaessa sinne sairaalaan pääsee taksilla, eikä tuo ylläkirjoittamani määrä vielä ole örvellystä.
Mutta: jos miehelläsi on tapana, että ottaminen karkaa käsistä, ja pari seuraavaa päivää menee krapulassa ja toipuessa, niin siinä tapauksessa ymmärrän huolesi.
mihin ratkaisuun päädyitte ja syntyikö vauva. Päästään sitten kaikki jälkiviisastelemaan.
mutta ei voi vetää itseään sikahumalaan. Taxilla pääsee sairaalaan ja jos on pikkuhuppelissa niin ei sitä kukaan huomaa ja ehtii selvitä täysin ennenkuin se vauva syntyy...
Mutta: jos miehelläsi on tapana, että ottaminen karkaa käsistä, ja pari seuraavaa päivää menee krapulassa ja toipuessa, niin siinä tapauksessa ymmärrän huolesi.
Tässä tapauksessa en voi kun ihmetellä ap:n miesvalintaa.
mutta ei voi vetää itseään sikahumalaan. Taxilla pääsee sairaalaan ja jos on pikkuhuppelissa niin ei sitä kukaan huomaa ja ehtii selvitä täysin ennenkuin se vauva syntyy...
Mutta: jos miehelläsi on tapana, että ottaminen karkaa käsistä, ja pari seuraavaa päivää menee krapulassa ja toipuessa, niin siinä tapauksessa ymmärrän huolesi.
Tässä tapauksessa en voi kun ihmetellä ap:n miesvalintaa.
Välillä miehellä lähtee lapasesta ja seuraava pvä menee maatessa ja potiessa.
Eipä näitä tiennyt kun miehen valitsin. 3v seurusteltiin ennenkuin yhteen muutettiin ja lasta alettiin suunnittelemaan, kylläpä siinä vaiheessa kuvittelin että ihminen aikuistuu. ap
Mies teki ihan itse päätöksen että autolla menee. Juo sen pari kaljaa/viinilasia ruuan kanssa. Sanoinkin etten ala kieltämään, että ihan itse pitäisi tajuta mikä tässä tilanteessa tärkeintä.
Ymmärsihän se lopulta kauhean kiukuttelun ja kitinän jälkeen.
Pieni mahdollisuushan se synntyksen alkaminen tänään on ja huomenna melko varmasti katselen todella vittuuntunutta miestä kun "turhaan" joutui jättämään ryyppäämiset väliin. Toisaalta, jos mies olisi vetänyt perseet ja missannut synnytyksen niin kestäisikö hän elää loppuelämänsä sen asian kanssa että koska tärkeysjärjestys ei ollut kohdallaan niin ryyppäämisen takia jäi oman lapsen syntymä väliin? Tästähän me naiset annettais kuulla varmasti aina, ja joka saakelin riidan yhteydessä tuo kaivettaisiin esiin.
Mies saa mennä muutenkin ainakin kerran kuussa niinkuin lystää, mutta olisi hyvä kuitenkin nyt synnytyksen lähestyessä olla ajokunnossa. Vetäkööt sitten perseet varpajaisissa.
Ja näille kenen mielestä olen nipo ja miehen pitäisi saada mennä ja vetää perseet niin mites jos moinen sattuisi omalle kohdalle? Ukko lähtisi mieluummin ryyppäämään ja missaisi lapsen syntymän? Synnyttäisit yksin/kaverin avulla. Seuraavana päivänä joskus illasta mies selviytyisi sairaalaan vanhalle viinalle haisten ja täristen? Olisitte varmaan tosi ylpeitä miehestänne ja se olisi ok?
Mitä sitten, vaikka mies ei tulisikaan synnärille? Miksi ihmeessä siitä pitää tehdä iso asia? Eiköhän teillä ole jatkossa paljon aikaa nauttia lapsesta.
Ei ne ennen wanahaankaan miehet ollu mukana synnytyksessä, kamala hössötys akoilla siitä, että nykyään pitää ukon olla mukana, muuten vedetään pultit ja ollaan melkein eroamassa. Ootte te, akat, melko typeriä
TheMan
oman päätöksen vuoksi, vaan sun rutkutusten vuoksi, joten älä nyt liikoja kehu sitä täällä lopulta. Hassu tapa, että puolustellaan lapsellista puolisoa :)
Varmasti mies olis kestänyt sen, että olis mahd. missanut esikoisensa synnytyksen, miehet ei kärsi kuten naiset tunnontuskia tuollaisesta, harva ainoastaan.
Ja lisään vielä, että noloa, että myönnät, että asiasta tulisi riitojen yhteydessä sulle aina kiistakapula... On syytä oppia antamaan anteeksi, ja sopia, sen jälkeen tuollaisia asioita ei saa repiä turhaan riitoihin mukaan. Ihan vaan vinkiksi tulevaisuuden varalle.
ps. toivon, että pääset tänään synnyttämään, olis helpompaa sulle jatkoa ajatellen!!!
miehelle onglema olla pikkujoulunsa selvinpäin?
Miehesi käytös kuulostaa hyvin paljon samanlaiselta kuin mieheni käytös: lapselliselta teinipojan kiukuttelulta. Tunnetko joskus olevasi kuin äiti miehellesi?
Anna miehesi mennä. Hän on jo valintansa tehnyt eli on valinnut ryyppämisen synnyttämisen sijaan. Kulutat vain turhaan energiaa ja nostatat verenpainetta... Nyt on tärkeää, että jaksat.
Miehesi on hyvin ajattelematon. Mietin, onko tämä ainut kerta, jolloin tuntuu kävelevän ylitsesi? Tottakai aikuinen ihminen saa mennä ja hyvä että menee, mutta vastuullinen ihminen osaa ottaa myös muut ihmiset huomioon. Pikku jouluja tulee ja menee, samoin ryyppäjäisiä. Mutta synnytyksiä ei tule niin montaa. Vastuullinen aikuinen laittaa asiat tärkeysjärjestykseen...
Tsemppiä sinulle ap!
Ja kyllä, myönnän että olen sen verran nolo ihminen että riitojen yhteydessä kaivelen vanhojakin juttuja esiin, sen verran kipeitä juttuja tässä on taustalla, mm. miehen deitti-ilmoitukset, pornoriippuvuudet ja muut, että ei ole ollut helppoa itsekkään miehen kanssa joka ilmoittikin alkuvuodesta ettei ole ottanut minua vakavasti koko suhteemme aikana. Nyt kun niistä ollaan yli pääsemässä niin mies ei tunnu aikuistuvan ja käsittävän että nyt viimeistään pitäisi alkaa elämään niin että tässä se elämä on, ryyppäämiset ja menemiset jää vähiin jne.
Puolustelen miestä joo, kovasti lupailee ja uskottelee muutuvansa mutta en tiedä kykeneekö. Sovittiin kuitenkin että katsellaan keväämmälle, en itsekään ole helppo persoona kun noista menneistä on vaikea päästä yli.
tuota en luultavasti enää kykenisi antamaan kuitenkaan anteeksi että ryyppäämisen asettaisi etusijalle. Että ihan sama vaikka minun ruikutukseni takia meni autolla, pääasia että meni. Sekin on jo mieheltä pieni myönnytys ja merkki siitä että ehkä siellä päässä liikkuu jotain pikkuhiljaa. Vielä pari kk sitten olisi vaan lähtenyt ryyppäämään.
Ja kyllä, myönnän että olen sen verran nolo ihminen että riitojen yhteydessä kaivelen vanhojakin juttuja esiin, sen verran kipeitä juttuja tässä on taustalla, mm. miehen deitti-ilmoitukset, pornoriippuvuudet ja muut, että ei ole ollut helppoa itsekkään miehen kanssa joka ilmoittikin alkuvuodesta ettei ole ottanut minua vakavasti koko suhteemme aikana. Nyt kun niistä ollaan yli pääsemässä niin mies ei tunnu aikuistuvan ja käsittävän että nyt viimeistään pitäisi alkaa elämään niin että tässä se elämä on, ryyppäämiset ja menemiset jää vähiin jne.
Puolustelen miestä joo, kovasti lupailee ja uskottelee muutuvansa mutta en tiedä kykeneekö. Sovittiin kuitenkin että katsellaan keväämmälle, en itsekään ole helppo persoona kun noista menneistä on vaikea päästä yli.
tuota en luultavasti enää kykenisi antamaan kuitenkaan anteeksi että ryyppäämisen asettaisi etusijalle. Että ihan sama vaikka minun ruikutukseni takia meni autolla, pääasia että meni. Sekin on jo mieheltä pieni myönnytys ja merkki siitä että ehkä siellä päässä liikkuu jotain pikkuhiljaa. Vielä pari kk sitten olisi vaan lähtenyt ryyppäämään.
pikkujouluissa.
Myönsi ihan suoraan. Ei kai tästä riitaa olisi muuten tullut?
ap
ja kyllä, miehelle oli ongelma olla selvinpäin pikkujouluissa.
Myönsi ihan suoraan. Ei kai tästä riitaa olisi muuten tullut?
ap
Aikaa ja energiaa riittää arvuutella, päivystää ketjua ja jakaa tämä asia keskustelupalstalla.
Naiset venuksesta vai onko kyseessä taruissa ja fantasiakirjallisuudessa esiintyvä satuhahmo vai peräti Afrodite.
Vain
pikkujouluissa.
Myönsi ihan suoraan. Ei kai tästä riitaa olisi muuten tullut?
ap
Kaikkihan siellä ryyppää. Kyllä varmaan miehelläs ottas hermoon olla yksin selvänä kun muut pitävät hauskaa.
Kuten jo aiemmin sanoin, turhaan kitiset, anna miehen mennä. Kyllä se ehtii olla lapsen kanssa. Lapsellisia nämä nykyajan äidit, kun eivät osaa ilman miestä olla synnyttämässä
TheMan
mutta ei voi vetää itseään sikahumalaan. Taxilla pääsee sairaalaan ja jos on pikkuhuppelissa niin ei sitä kukaan huomaa ja ehtii selvitä täysin ennenkuin se vauva syntyy...
Mutta: jos miehelläsi on tapana, että ottaminen karkaa käsistä, ja pari seuraavaa päivää menee krapulassa ja toipuessa, niin siinä tapauksessa ymmärrän huolesi.
Tässä tapauksessa en voi kun ihmetellä ap:n miesvalintaa.
Välillä miehellä lähtee lapasesta ja seuraava pvä menee maatessa ja potiessa. Eipä näitä tiennyt kun miehen valitsin. 3v seurusteltiin ennenkuin yhteen muutettiin ja lasta alettiin suunnittelemaan, kylläpä siinä vaiheessa kuvittelin että ihminen aikuistuu. ap
Ahaa. On siis kuitenkin käynyt hyvinkin ilmi seurusteluaikana, jolloin mies on kuitenkin ollut jo yli 20v ja jopa yli 25v. Varmaan kuvittelet myös, että kun vauva tulee, alkaa mies viihtyä kotona, hoitaa lapsia ja tehdä kotitöitä vaikka ei ole niin ennenkään tehnyt. Mutta kun se sitten varmaan aikuistuu, niinkö?
Ei tulis mielenkään edes seurustella tuollaisen (miten itse kuvasit että makaa päivän krapulassa) miehen kanssa, saati sitten lasta alkaa tehdä.
Juo sen muutaman 14-24 välillä että pystyy autoilemaan.
Huominen meneekin miehellä sitten kiukutellessa jos lähtöä ei tulekaan, että koitanpa kestää sen sitten.
ap.